Itävaltalaisen kauppakeskuksen rakennustöissä löytyi ottomaaniarmeijan kameli

Nelisen sataa vuotta sitten Tullnin kaupunkiin astellut eläin oli asukkaille kummajainen, jota ei ehkä osattu ruokkia eikä syödäkään, sanoo tutkija.

Ulkomaat
kamelin luuranko
1600-luvulla kuollut kameli haudattiin kokonaisena. Alfred Galik / Vetmeduni Vienna

Itävallasta Tullnista on löytynyt eläin, jonka on täytynyt herättää asukkaissa suurta hämmennystä 1600-luvulla. Täydellinen luuranko kuului kamelille, joka oli ollut joko sotaratsu tai kantojuhla.

Luuranko löytyi uuden kauppakeskuksen rakennustöitä edeltäneissä arkeologisissa kaivauksissa. Kun luuranko oli vasta osin esillä, tutkijat arvelivat sitä isoksi hevoksi tai naudaksi. Selkänikamat, alaleuka ja jalkojen luut kuitenkin todistivat toista: eläin oli kameli.

Se ei sinänsä ollut kummallista, sillä kamelien jäänteitä on löydetty Euroopasta roomalaisajoilta asti. Yksittäisiä luita tai luurangon kappaleita on löytynyt Serbiasta, Belgiasta ja myös Itävallasta, Mauerbachista läheltä Wieniä.

Kamelit kantoivat sotilaita ja tarvikkeita, ja sotaretkillä turvauduttiin myös kamelien syömiseen, jos ruoka muutoin kävi vähiin. Ottomaaniarmeija yritti Wienin valtausta viimeisen kerran vuonna 1683 suuressa Turkin sodassa.

Kolikko ja lääkepullo vahvistavat löydän iän

Erityistä löydössä on se, että se on Keski-Euroopan kaikkien aikojen esimmäinen kokonaisena säilynyt kamelin luuranko. Tulln kamelia ei siis tapettu ja teurastettu syötäväksi. Wienin yliopiston tutkija Alfred Galik arvelee, että joku sai sen ehkä vaihtokauppana.

– Eläin oli Tullnin asukkaille todella eksoottinen. He eivät todennäköisesti tienneet, mitä sille olisi pitänyt syöttää, tai voisiko sitä syödä. Ehkä se kuoli luonnollisen kuoleman ja haudattiin käyttökelvottomana, Galik arvelee.

DNA-kokeet osoittivat todeksi sen, mitä tutkijat arvelivat jo silmämääräisesti: emo oli ollut yksikyttyräinen dromedaari ja isä kaksikyttyräinen varsinainen kameli. Haudattu eläin oli noin seitsenvuotias uros. Todennäköisesti se oli salvattu.

– Ristisiitos ei tuohon aikaan ollut epätavallinen. Hybridejä oli helpompi käsitellä, ja ne olivat kestävämpiä ja suurempia kuin vanhempansa. Ne sopivat erityisen hyvin armeijan käyttöön, Galik kertoo.

Luurangon vierestä löytynyt kolikko vahvistaa luiden iän. Niin kutsuttua rechenpfenningiä lyötiin vuosina 1643–1715. Varmemmaksi vakuudeksi löytyi myös wieniläisen "Kultaisen kruunun apteekin" lääkepullo. Apteekki oli toiminnassa vuosina 1628–1665.

Koko tutkimus (siirryt toiseen palveluun) on vapaasti luettavissa PLoSOne-tiedelehdestä englanniksi, ja saksaksi siitä kertoo Wienin yliopisto omalla sivullaan (siirryt toiseen palveluun).