Ikäihminen äänestää ennakkoon, nuori jättää viime tippaan

Varsinaisena vaalipäivänä 19.4. uurnille astelee tyypillisimmin melko nuori äänestäjä. Ennakkoon äänestävät taas ovat iäkkäitä, asuvat maaseudulla ja heillä on vakiintunut puoluekanta.

politiikka
Yle/ Touko Yrttimaa

Äänestyskäyttäytymistä analysoivassa Muutosvaalit 2011 (siirryt toiseen palveluun) - tutkimuksessa todetaan, että ennakkoäänestämisen suosio on Suomessa kasvanut viime vuosina huimasti. Eduskuntavaaleissa 2011 jopa 47,4 prosenttia äänestäneistä kävi uurnilla ennakkoon. Vielä 1991 prosentti oli runsaat 40.

Akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistolta analysoi, että helppopääsyisyys selittää osaltaan ennakkoäänestyksen suosiota Suomessa. Ennakkoäänestyspaikkoja on paljon ja niihin on helppo mennä äänestämään muun asioinnin yhteydessä. Esimerkiksi Helsingissä voi äänestää kirjastoissa, posteissa ja jopa nuorisotalolla, Vantaalla taas esimerkiksi kauppakeskuksessa ja lentoasemalla.

Ennakkoon äänensä antaa useimmiten yli 65-vuotias kansalainen. Tutkijat selittävät ilmiötä sillä, että tuossa iässä oma puoluekanta on jo niin vakiintunut, ettei enää ole tarvetta seurata viime hetken vaaliväittelyitä.

Tutkija Hanna Wass löytää myös käytännöllisiä syitä.

– Yli 65-vuotiailla terveys voi reistailla ja he haluavat varmistaa äänestämään pääsemisen. Äänestysaika valikoituu ehkä myös sen mukaan, milloin äänestyspaikalle saa kyydin, pohtii Wass.

Maaseudulla asuva äänestää usein ennakkoon, eikä varsinaisena vaalipäivänä. Syitä on pohdittu vuonna 1993 ilmestyneessä paneelitutkimuksessa (Vaalitutkimus: Pesonen, Pertti, Risto Sänkiaho ja Sami Borg). Pienissä kunnissa monet ennakkoäänestäjät kokivat ennakkoäänestämisen mukavammaksi ja myös hyvin käteväksi, koska varsinaisena äänestyspäivänä etäisyydet äänestyspaikalle ovat yleensä suuremmat kuin kaupunkimaisilla alueilla. Tutkija Sami Borgin mukaan ennakkoäänestäminen tuntui olevan sosiaalisesti helpompaa kuin varsinaiselle vaalipaikalle meno.