Selfievideoista vauhtia psykoterapiaan – "Omien tunteiden näkeminen yllättää potilaat"

Videoterapiassa potilas kuvaa itseään vaikeina hetkinä. Kameralle tallentuneet eleet ja ilmeet auttavat terapeuttia ja potilasta pukemaan tunteita sanoiksi.

terveys
Psykoterapeutiksi kouluttautuva Tarja Korpilahti-Leino kuvaa itseään kännykällä.
Yle

Turun yliopisto etsii uusia keinoja hoitaa psykoterapiaa tarvitsevia potilaita. Aiemmin terapian apuna on käytetty esimerkiksi valokuvia, kuvataidetta ja musiikkia. Viimeisin apuväline tunteiden tulkitsemiseen on videoterapia. Idea on, että potilas videoi itseään kotona esimerkiksi kännykällä.

Turun yliopiston alustavien kokemusten mukaan vaikeina hetkinä kuvattujen videoiden avulla psykoterapiassa päästään aiempaa nopeammin eteenpäin.

Hoito tehostuu, koska se ei ole pelkkää puhetta tai istumista terapeutin vastaanotolla, sanoo Tyksin psykiatrisen klinikan ylilääkäri, professori Jarmo Hietala.

– Potilaat käyttävät paljon aikaa siihen, että he yrittävät saada tunteitaan sanalliseen muotoon. Aina se ei ole edes mahdollista.

– Tässä kuvallinen materiaali voi olla aivan ratkaiseva apu. Se helpottaa ja nopeuttaa asioita, Hietala sanoo.

Omalle itselle ei anneta armoa

Psykoterapeutiksi kouluttautuva Tarja Korpilahti-Leino on kokeillut videoterapiaa osana opintojaan. Aluksi itsensä kuvaaminen videolle tuntui epämiellyttävältä.

Useimmiten siinä tulee aikamoinen hämmästys, koska siinä kuulee oman kriittisyytensä ja tuomitsevuutensa.

Tarja Koffert

– Se toi voimakkaasti esille sen, miltä jotkin tunteet minussa näkyivät ja tuntuivat. Se oli hyvin voimakas kokemus, kun näki, miten vihainen tai surullinen olin joistakin asioista.

– On aika helppoa olla myötätuntoinen tai armelias jollekin toiselle. Luulen, että tässä hyödynnetään sitä, että videolta katsoo itseään ikään kuin ulkopuolisen silmin, hän kertoo.

Psykoterapeutti ja kouluttaja Tarja Koffert sanoo, että omien reaktioiden näkeminen videolta yllättää monet potilaat.

– Potilaat ovat puhuneet videolle esimerkiksi siitä, mitä he ajattelevat itsestään. Useimmiten siinä tulee aikamoinen hämmästys, koska siinä kuulee oman kriittisyytensä ja tuomitsevuutensa.

– Tämän seurauksena potilas on ryhdistäytynyt ja ruvennut tekemään sitä asiaa, mikä on aiemmin tuntunut vaikealta.

Uusi hoito voisi karsia potilasruuhkaa

Psykoterapeutti Tarja Koffert hakee Turun yliopiston kanssa apurahaa tutkimukseen, jossa videoterapian vaikutusta aivoihin tutkittaisiin muun muassa PET- ja magneettikuvausten avulla. Tyksin psykiatrisen klinikan ylilääkäri Jarmo Hietala uskoo, että tutkimukselle olisi tarvetta.

– Meillä on monenlaisia psykoterapian muotoja, jotka on sinänsä todettu tehokkaiksi. Meillä on kuitenkin edelleen tietoaukkoja siinä, mikä niissä hoidoissa oikeasti vaikuttaa.

Hietala nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa potilas katselee videota, jolla tämä kertoo itselleen kivuliaista asioista. Samalla potilasta tutkittaisiin esimerkiksi magneettikameralla.

– Voitaisiin tutkia aivojen verenvirtausta tai hermosolujen aktiivisuutta. Katsottaisiin, että mitä tapahtuu potilaan keskushermostossa, Hietala selvittää.

Suomessa käytiin yli 25 000 Kelan tukemalla terapiakäynnillä viime vuonna. Määrä on kasvussa. Tutkimuksen tavoitteena on saada hoitojaksot lyhenemään ja vähenemään.

– Aikarajoitteiset psykoterapiahoidot olisivat taloudellisesti tehokkaampia kuin nykyiset hoitomuodot julkisella sektorilla, Hietala sanoo.