Ruokaväärennökset lisääntyvät maailmalla – tammenterhoja kahvipapuina

Melamiinia maidossa, jäteöljyjä ruuanlaittoon, lääkejäämäistä hevosenlihaa naudanlihana. Ruokaväärennösten taustalla on selvä rikollinen toiminta, joka tähtää vilpilliseen voitontavoitteluun. Suomessa ei vielä ole toimivaa järjestelmää ruokaväärennösten kiinnisaamiseen. Tullilaboratorio tarkasti viime vuonna yli 3 300 tavaraerää, niistä 8,5 prosenttia oli määräysten vastaisia.

Kotimaa
Ruokakaupan kalatiski.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyspäivänä (siirryt toiseen palveluun) halutaan kiinnittää huomio ruoan turvallisuuteen, sillä väärennetty elintarvike on aina myös terveysriski.

Tilastojen mukaan esimerkiksi maailman kalatuotteista 30 prosenttia on jossain määrin petoksellisen toiminnan välineenä. Alkuperä, kalalaji tai pyyntialue ja -päivä on merkitty väärin, myös pilaantunutta saalista yritetään käsitellä kauppakuntoon. Tämä paljastui Italiassa laajassa ratsiassa, jossa etsittiin elintarvikehuijauksia. Pakastettu saalis yritettiin kemikaaleilla (siirryt toiseen palveluun) muokata syötäväksi. Sitruunahapolla, fosfaateilla ja vetyperoksidilla oli tarkoitus käsitellä pakastettu kalaerä tuoreeksi.

Euroopan unionissa on herätty vasta melko myöhään saamaan elintarvikkeiden väärentäjät vastuuseen. Kohu hevosenlihasta, joka oli merkitty naudanlihaksi, sai asiaan vauhtia. Tammikuussa 2014 Euroopan parlamentti vaati lisää tietoa elintarvikekriiseistä, petoksista ja niiden valvonnasta. Viranomaisilta patistettiin toimimaan poliisilähtöisesti väärennösten paljastamiseksi.

Oliiviöljy saattaa sisältää muita halvempia öljyjä, kuten palmu- tai soijaöljyä. Hunajaan lisäillään siirappia, kahvissa voi olla mukana vaikka tammenterhoja ja teehen lisäillään kertaalleen käytettyjä teenlehtiä, jopa hiekkaa. Euroopan unionissa on hevosenlihaskandaalin ohella paljastunut tavallisen jauhon myymistä luomujauhona, tiesuolaa ruokasuolana ja metanolia alkoholijuomissa.

Valvontaa kehitetään

Europolin mukaan elintarvikeväärennösten määrä EU:ssa on ollut jo pitkään huomattavassa kasvussa. Viime vuodenvaihteessa 2014–2015 maailmanlaajuisessa operaatiossa takavarikoitiin 2 500 tonnia väärennettyjä tai huonolaatuisia elintarvikkeita.

Tanskassa ja Hollannissa elintarvikeväärennöksiä jahtaavat viranomaiset ovat tehneet merkittäviä löytöjä. Italiassa muun muassa mozzarellaan oltiin käyttämässä Itä-Euroopasta tuotua maitoa, jonka parasta ennen -päivämäärä oli jo mennyt umpeen.

– Suomessa on menossa useampia projekteja, joilla ruokaväärennöksiin puuttumista yritetään kohentaa, sanoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran professori Janne Nieminen, joka toimi pitkään tullilaboratorion johtajana.

– Jos selkeästi taloudellisen edun hankkimiseksi tehdään ruokaväärennöksiä, on oltava syyttäjät ja luotettavat tavat, millä todistusaineisto kerätään, sanoo Nieminen. Suomessa ei ole yhtään ruokaväärennöksiin erikoistunutta syyttäjää.

Jos ilmoitetaan väärä pitoisuus tai elintarvikkeessa oleva aine puuttuu kokonaan, kyse onkin jo vakavammasta rikkeestä.

Janne Nieminen, professori, Evira

Väärennöksiä maailmalla

Tanskassa on toiminut vuodesta 2006 alkaen Flying Squad -yksikkö. Viime vuoden loppuun mennessä yksikkö oli langettanut elintarvikkeiden tuoteväärennöksistä sakkoja noin kaksi miljoonaa euroa ja takavarikoinut 1 200 tonnia elintarvikkeita. Hollannissa vastaavan viranomaisen takavarikoimien tuotteiden arvo oli 6,5 miljoonaa euroa jo vuonna 2012. Listalla on paitsi ruokahuijauksia myös niiden asiakirjojen puutteita tai väärennöksiä.

Tuoteväärentäjät hyödyntävät alkuperäisvalmistajan mainetta ja vähentävät näin oikeidenkin tuotteiden uskottavuutta.

Tullilaboratorion vuonna 2014 tutkimissa tuotteissa (siirryt toiseen palveluun) puutteelliset tai väärät pakkausmerkinnät olivat yli 40 prosentissa syynä hylkäämiseen.

– Pakkausmerkintöjen virheet voivat olla lieviä, kuten ruotsinkielisen tuoteselosteen puute. Mutta jos ilmoitetaan väärä pitoisuus tai elintarvikkeessa oleva aine puuttuu kokonaan, kyse onkin jo vakavammasta rikkeestä, painottaa professori Janne Nieminen.

Tutkimusmenetelmät kehittyvät – ruuan DNA voi paljastaa rikoksen

Erilaiset analyysimenetelmät kehittyvät koko ajan ja pelkkä silmämääräinen elintarvikkeen arvioiminen ei useinkaan riitä virheen toteamiseen. Eri raaka-aineiden DNA on saatu selville ja kansainvälisistä tietopankeista pystytään saaman vertailuaineistot.

Vuonna 2013 romanialainen, antibiootteja sisältävä hevosenliha aiheutti skandaalin, kun sitä myytiin Euroopassa naudanlihana ja hevosenlihaa löytyi jopa Ikean lihapullista. Nykyään hevosenlihan DNA pystytään nopeasti tunnistamaan elintarvikkeesta.

Kaikkeen DNA-tunnistuskaan ei riitä, jos elintarvike on käsitelty niin, että DNA on tuhoutunut, ruuan alkuperä jää selvittämättä sillä keinolla.

Auringonvalon avulla yhteyttämisessä syntyvän hiilen isotooppi vaihtelee eri kasveilla sen mukaan, millä alueella ne ovat kasvaneet. Jos esimerkiksi omenamehuun sekoitetaan maissisiirappia, vilppi paljastuu hiilen isotooppivertailulla.