1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Politiikan tutkija: "Korkea äänestysprosentti ei ole ainoa toimivan demokratian mittari"

Suomessa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70,5 eikä luku ole viime vuosina kivunnut juurikaan yli 70 prosentin. Äänestyspakko ei politiikan tutkijan mukaan kuitenkaan ratkaisisi matalan äänestysprosentin ongelmaa.

Kuva: Jaana Polamo / Yle

Muun muassa Belgiassa, Egyptissä ja Australiassa vallitsee äänestysvelvollisuus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sakkojen, vankeusrangaistuksen tai jopa kansalaisoikeuksien menetyksen uhalla kansalaiset on velvoitettu äänestämään vaaleissa.

Belgiassa äänestysprosentti on huidellut esimerkiksi europarlamenttivaaleissa 90 prosentin tuntumassa jo vuosikymmeniä.

Suomessa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70,5. Viime vuosina äänestysprosentti ei ole kivunnut juurikaan yli 70 prosentin, vaikka huippuvuosina se oli jopa 85 prosenttia.

Tekisikö äänestyspakko hyvää nukkuvien puolueelle myös Suomessa?

Äänestyspakko on hyväksyttävä asia sen jälkeen kun ehdokkaille on asetettu vastaava velvoite puhua totta. Äänestäminen pötypuheiden perusteellakin on kohtuullista jos myös joulupukki on ehdokkaana. - Ähry

Politiikan tutkija Sami Borg huomauttaa, että korkea äänestysprosentti ei suinkaan ole ainoa toimivan demokratian mittari.

– Täytyy pitää huolta myös muista demokratian edellytyksistä ja Belgia ei ole korkeasta äänestysprosentistaan huolimatta mikään demokratian mallimaa. Toisin kuin Tanska, jossa esimerkiksi kansanäänestystä on käytetty aktiivisesti ja sen rinnalla kansalaisia kiinnostaa käydä äänestämässä myös parlamenttivaaleissa, Borg kertoo.

Pakon huonot puolet

Sami Borgin mukaan Suomessakin on keskusteltu äänestysvelvollisuudesta useissa oikeusministeriön työryhmissä ja äänestyspakolla on kannattajansa. Keskustelu aiheesta on kuitenkin päättynyt lyhyeen.

Miten olisi äänestyspalkkio? Kun käyt äänestämässä saat 100 € puhtaana ja verottomana kouraan! Äänestys siis maksaisi Suomelle hieman yli 400 miljoonaa euroa, kun äänioikeutettuja on nyt 4 468 462 henkilöä. - Batman

Borg ei kiellä sitä, etteikö äänestyvelvollisuudella olisi äänestäjien aktivoinnin kannalta positiivisia vaikutuksia, mutta pakossa on myös huonoja puolia. Myös pakosta itsestään tulisi puheenaihe moniin tuleviin vaaleihin.

– Äänestysvelvollisuuden myötä sattumanvaraisten äänten määrä moninkertaistuisi ja päätös perustuisi yhä useammin heikkoon tai olemattomaan harkintaan. Äänestämisestä tulisi myös pakon myötä monelle pelkkä vitsi. Aku Ankka -piirrokset lisääntyisivät varmasti entisestään, Borg toteaa.

– Myös sellaisten puolueiden kannatus kasvaisi, jotka lähtisivät vastustamaan äänestyspakkoa tai olisivat liikkeellä leikkimielellä, Borg huomauttaa.

Suomessa pitäisi olla suoritettuna "äänestysajokortti" ennen kuin saa äänestää. Esimerkiksi itselläni ei saisi todellakaan olla äänioikeutta, koska en ymmärrä tarpeeksi politiikasta ja taloudesta. - Bobby

Mielipiteensä voi kertoa muutenkin kuin äänestämällä

Äänestyspakkoa ei lopulta edes valvota kaikissa niissä maissa, joissa on lakisääteinen äänestysvelvollisuus. Sanktiot jäävät saamatta eikä äänestämättä jättänyt esimerkiksi saakaan sakkoa rikkeestään.

Monissa maissa velvollisuudesta on luovuttu kielteisten vaikutusten takia.

Ei pääse kehumaan tuota ideaa. Se, että äänestysprosentti on alhainen, kertoo siitä, ettei kansa usko vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Alhaisen äänestysprosentin pitäisi olla puolueille hälytyskello, että nyt olisi korjattavaa. Mutta ei. Sama show jatkuu. - typerä idea

– Systeemi joka perustuu vapaaseen harkintaan on minusta hyvä. Kaikkien olisi silti vaalien alla hyvä harkita käyttääkö äänioikeuttaan ja miten sitä käyttää. Jos ei äänestä, niin olisi hyvä kertoa puolueelle tai poliitikolle, että miksi ei äänestänyt. Se olisi rakentavaa politiikan kannalta, Borg kommentoi.