Suomalaiset ovat kaikesta huolimatta veronmaksumyönteisiä

Vero-oikeuden professori Juha Lindgrenin mukaan suomalaiset ovat veronmaksumyönteisiä. Syynä on osin se, että koemme saavamme veroille vastinetta. Kevät tuo vaalipuheet ja esitäytetyt veroilmoitukset – molemmissa on syytä tarkistaa, että faktat pitävät paikkansa.

talous
Yksityiskohta veroilmoituksesta.
Yle

Esitäytetyt veroilmoitukset kopsahtelevat postilaatikoihin huhtikuun aikana. Tietojen korjausaikaa on toukokuun alkupuolelle saakka. Esitäytetyn veroilmoituksen saa nyt noin viisi miljoonaa verovelvollista.

Ensisijainen kiinnostuksen kohde monella on veroilmoituksen viimeinen rivi eli se, onko luvassa veronpalautusta vai jäännösveroja. Esitäytetty veroilmoitus pitäisi molemmissa tapauksissa kuitenkin silmäillä läpi kokonaan.

– Vaikka pieni plussa olisikin, täytyy tarkistaa, että vähennykset ovat kohdallaan. Jos tuloja taas puuttuu, jokainen on itse vastuussa korjaamisesta, muistuttaa vero-oikeuden professori Juha Lindgren Vaasan Yliopistosta ja peräänkuuluttaa jokaiselta aktiivisuutta omaan talouteen liittyvien verotietojen hankinnassa.

Verohallinnon mukaan viime vuonna esitäytettyä veroilmoitustaan täydensi 1,4 miljoonaa asiakasta.

Sisältöä eikä lonkaltalaukauksia

Eduskuntavaalikevät lisää puhetta myös veroista. Professori Juha Lindgrenin mukaan on periaatteessa aina hyvä, kun veroista puhutaan.

– Ilman muuta on hyvä, että veroista puhutaan. On ihan perustuslaillinen asia, että ne täytyy olla laissa, oikeusturva näkyvissä ja kaikki läpinäkyvyys on tärkeätä. Toivoisin kuitenkin, että kaikissa kannanotoissa olisi pyritty ymmärtämään sisältöä ettei tulisi semmoisia lonkaltalaukauksia liiaksi, Lindgren sanoo.

Vaalien alla keskustelun painopisteet saattavat poiketa tavanomaisesta.

– Tämänhetken keskusteluissa on hyvä muistaa, että liikkumavara on poliittisesti aika pieni ja veroaste on aika korkea. Jotkut viisaat ovat joskus sanoneet, että valtion velkaantuminen on siirrettyä verotusta, mikä tarkoittaisi sitä, että joku tuleva sukupolvi maksaa sen veron, Juha Lindgren miettii.

Kiinteistöverotuotto nousussa

Esitäytetyn veroilmoituksen ohella kevät kolauttaa postiluukkuihin kiinteistöveron maksulaput. Maksupäivät ovat syksyllä. Kiinteistöveron tuotto on Juha Lindgrenin mukaan ollut viime vuosina kasvussa.

– Verohallinnon kertymät ovat vuositarkastelutasolla yhä kasvussa. Verojen kesken saattaa tapahtua muutoksia. Esimerkiksi yhteisöveron tuotto on pudonnut huomattavasti ja sen budjetoitu arvio tälle vuodelle on 2,5 miljardia. Kiinteistöveron, jonka tuotto menee kunnille, arvioitu tuotto 2015 on yli 1,5 miljardia euroa. Siinä on kasvua muutamaan vuoteen 20-30 prosenttia, Juha Lindgren sanoo.

Lindgrenin arvion mukaan kunnallinen tuloveroprosentti uhkaa yleisesti Suomessa nousta korkeaksi ja veronmaksajien veroaste sitä mukaa. Siksi kiinteistöveron tyyppisillä veroilla on suosijansa.

– Luulen, että yhteiskunnassa on yhteisesti konsensus, että (verotusta) pyritään viemään siihen suuntaan. Lisäksi kiinteistöveroa tukee teoreettisesti se, että se on verokohde, joka pysyy. Kukaan ei voi viedä sitä mukanaan lähtiessään maasta ja tiedetään, että se on siellä.

Kiinteistöveronkin osalta vastuu veron perusteena olevien tietojen oikeellisuudesta on verovelvollisella.

– Se lähestyy esitäytettyä veroilmoitusta. Jokaisen pitäisi katsoa, että tiedot vastaavat sitä, millainen mökki meillä on.

Onnellisia veronmaksajia?

Verokohteet ovat Juha Lindgrenin mukaan kansainvälisesti vertaillen melko lailla yhteisiä. Hän muistaa Beatlesin laulun Taxman, jossa verotetaan mm. katujen käyttämistä ja lämmittämistä.

– If you drive a car, I'll tax the street. If you try to sit, I'll tax your seat... , Lindgren muistelee laulun sanoja.

Suomessa ja muissa pohjoismaissa veronmaksaja ei ole vielä ehkä ihan onnellinen, mutta ei aivan onnetonkaan.

– Onnellisuus on kova vaatimus, mutta veronmaksumyönteisyys! On tutkittu, että pohjoismaissa on hyvin veronmaksumyönteinen ilmapiiri, koska tiedämme saavamme sillä niin paljon. On tärkeä juttu, että nämä asiat kohtaavat.