Rakennusteollisuudella kova tavoite: rakennusvirheet nolliin

Rakennusteollisuuden Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen nostaa kaksi avaintekijää esille rakennusvirheiden vähentämisessä: hyvän tiedonkulun ja rakentajien oman ammattiylpeyden.

Kotimaa
Kerrostalo rakenteilla Kuopion keskustassa.
Toni Pitkänen / Yle

Rakennusteollisuuden Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen on toiminut laatulähettiläänä pitkään ja tuntee hyvin rakennusalan ongelmat. Kapeikkoja on paljon, hän tiivistää.

– Yhteistoiminta ja sen sujuvuus on varmasti keskeinen asia. Rakentamisen laatu saataisiin paranemaan sillä, että tieto liikkuisi rakentamisen eri osapuolten välillä niin rakennuttamisen, suunnittelun, urakoitsijoiden, työntekijöiden ja myös rakennuksia huoltavien ihmisten välillä.

Rakennusteollisuudessa tämä vuosi on laadunhallinnan teemavuosi ja laadun parantamiseksi tehdään nyt töitä tosissaan. Tavoite on kova: rakennusvirheet pyritään siivoamaan olemattomiin.

Yhteistoiminta ja sen sujuvuus on varmasti keskeinen asia.

Kimmo Anttonen

– Alkuvuonna meillä on jo ollut rakennuttamisen suunnittelun laadunhallinnan koulutus, nyt keskitytään urakoinnin eli rakennustyömaan laadunhallinnan koulutukseen ja myöhemmin syksyllä on vuorossa kolmas kokonaisuus eli huolto ja ylläpito, sen laadunhallintaan pyritään panostamaan, Anttonen sanoo.

Maanantaina Rakennusteollisuus Itä-Suomen järjestämässä koulutuspäivässä Kuopiossa urakoitsijat saivat ohjeita laadunhallinnan ongelmiin ja niiden ratkaisuihin.

Palaverit paikallaan

Kun puhutaan tiedonkulusta, palaverit nousevat avainasemaan. Anttosen mukaan palaverit ovat äärimmäisen tärkeitä itse rakennustyömaalla tapahtuvassa laadunhallinnassa.

– Palavereissa tapahtuu laadun johtaminen, niissä sovitaan, millaista laatutasoa tavoitellaan, miten maaliin päästään, miten se tarkastetaan ja miten se dokumentoidaan.

Hän peräänkuuluttaa myös terveen ammattiylpeyden merkitystä rakentamisen laadun parantamisessa.

– Meillä kyllä on ammattiylpeyttä suomalaisten rakentajien keskuudessa, mutta rakentamisen prosessissa on johtamisessa ja dokumentoinnissa niin paljon puutteita, että ammattiylpeys ei pääse täysimääräisesti esiin. Nyt pitää miettiä näissä laadunhallinnan koulutuksissa, miten ammattiylpeys saadaan tehokkaammin esille rakennustyömaata paremmin johtamalla.

Laatujärjestelmän pitää olla selkeä

Rakennusyritykset ovat itse kehittäneet laadun parantamiseksi erilaisia laatujärjestelmiä. Anttosen mukaan ne kehittyvät koko ajan, mutta samalla hän muistuttaa, että itse järjestelmä ei tee laatua. Se syntyy jokaisen työntekijän ja työnjohtajan työssä rakennustyömaalla.

– Meillä on hyviä esimerkkejä, joiden soisi leviävän kaikkien urakoitsijoiden toiminnaksi niin, että rakentamisen prosesseja saataisiin vakioitua ja laatupoikkeamia vähennettyä.

Työsarkaa riittää vielä moniksi vuosiksi eteenpäin.

– Koulutusta järjestetään monentasoista ja monille osapuolille. Pidämme yllä tätä prosessia niin pitkään, että pääsemme nollavirheeseen rakentamisessa, aivan kuten olemme jo päässeet nollavirheeseen työtapaturmissa.

Ulkomaisista rakentajista lisähaasteita

Ulkomaisten rakentajien voimakas tulo Suomen markkinoille aiheuttaa myös monenlaisia lisähaasteita rakentamisen laadun parantamistalkoissa, sanoo aluepäällikkö Anttonen.

– Jos emme ole saaneet vakioitua suomalaista rakentamisen laatua kotimaisen työvoiman avulla, niin jokainen ymmärtää, että ulkomaisen työvoiman mukaan tulo ei ainakaan helpota asiaa.

Anttosen mukaan ulkomaisten työntekijöiden lisääntyminen on vääjäämätöntä, ja nyt pitäisi yhteisesti miettiä, miten rakentamisen laadun saa pidettyä korkeana myös ulkomaisten rakentajien urakoissa.

Rakentamisen ketjunhallinnassa paljon kapeikkoja

Rakennusinsinööri Heikki Munukka vetää nykyisin omaa yritystä, Osaamispaja HMQ:ta. Hänellä on rakentamisesta kymmenien vuosien kokemus eri rooleissa. Nykyisin hän tekee sopimusarviointeja rakennustyömailla.

Meillä on hyviä esimerkkejä. Niiden soisi leviävän kaikkien urakoitsijoiden toiminnaksi.

Heikki Munukka

– Ei voi sanoa, että ketjunhallinta rakentamisessa vuotaa, mutta kapeikkoja on.

Munukka sanoo, että esimerkiksi suunnittelussa ajan puute tuo kiirettä.

– Suunnitteluvaiheessa ei välttämättä tiedosteta sitä, että suunnittelukin täytyisi aikatauluttaa kunnolla. Meillä säät myös aiheuttavat monenlaisia haasteita. Osataanko vieläkään kosteudenhallinta hoitaa niin hyvin, että rakennukset toimivat myös käytännössä.

Osaurakat ongelmana

Nykyisin rakentamisessa urakat jaetaan usein pieniin osaurakoihin. Se on Munukan mukaan ongelmallista.

– Se vaatii hyvää sopimustekniikan hallintaa ja siinä näyttää olevan puutteita. Jossain vaiheessa päätoteuttaja ei huomaa jakaa vastuuta alaspäin alihankkijoille ja jos sitä ketjutetaan, niin onhan se tunnistettu tosiasia, että ei ketjutusta voi jatkaa kovin moneen portaaseen, koska ei tiedetä, kuka siellä työmaalla tekee ja mitä tekee.

– Hyvien ja tunnustettujen alihankkijoiden kanssa pystytään toimimaan, mutta joskus otetaan turhan paljon riskiä ja lähdetään kokeilemaan sellaisten toimijoiden kanssa, josta ei ole kokemusta ja se saattaa tulla kalliiksi, Munukka toteaa.