"Jolon saaren pissit" – uutisankkurin lipsautus saattoi olla stressin seuraus

Juhlapuheissa, uutislähetyksissä, sosiaalisessa mediassa ja painetuissa sanassa lipsahtaa säännöllisesti esiin sanoja tai lauseita, joita ei tarkoitettu julki. Freudin tulkinnan mukaan ihminen tulee vahingossa sanoneeksi, mitä hän todella ajattelee ja tuntee. Nykypsykologit löytävät lipsahduksille arkisempia selityksiä.

Kotimaa
Kun sammakko loikkaa suusta, saattaa hävettää.
Kun sammakko loikkaa suusta, saattaa hävettää.Nilla Nuto, Eila Haikarainen ja Arja Lento / Yle

Nämä arjen virhesanonnat ilahduttavat nykyisin entistä enemmän – kiitos sosiaalisen median. Muun muassa YouTubesta löytyy koostevideoita televisiolipsautuksista. Nähtävänä on, kun uutisankkuri lipsauttaa, että Suomen pano… palomiesliiton jäsenyhdistyksiä on tuomittu sakkoihin.

Toisessa pätkässä ankkuri lukee, että toimittajia kehotetaan pysymään poissa filippiiniläiseltä Jolon saarelta, jossa muslimipissit… muslimisissit pitävät panttivankeja. Kolmannessa klipissä uutislukija kertoo, että puhelimessa on nyt kokenut diplomaatti, ministeri Jaakko Iloliemi.

Psykologian tohtori, dosentti Jan Wikgren Jyväskylän yliopistosta arvioi, että nykymaailmassa lipsahduksia tulee vähän helpommin, kun ihminen on stressaantunut tai kiireinen tai meneillään on monta tehtävää päällekkäin.

Kiire ja stressi tuottavat lipsahduksia

– Hienosti puhutaan multitaskingista, mutta eihän ihmisaivoja ole rakennettu sellaista varten. Silloin saattaa kontrolliprosessi lipsahtaa pois päältä ja ulos tulee jotain mitä ei olisi haluttu. Mielen alta pyrkii automaattisesti ulos asioita etenkin aivojen rasittuessa liikaa, arvioi Wikgren. Hän tutkii työkseen ihmisen muistia ja kognitiivisia toimintoja.

Itävaltalainen lääkäri ja psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud painotti aikoinaan, että todelliset tunteet ovat peräisin ihmismielen tiedostamattomasta osasta. Nämä tulevat esiin muun muassa freudilaisissa lipsauksissa.

Nykyisin tiedetään, että aina ei taustalla ole alitajunta ja piilotettu seksuaalisuus, kun ihminen päästää sammakon suustaan.

Väsyneenä niitä tulee helpommin.

Jan Wikgren

– Kyllä lipsahduksille valitettavasti löytyy tylsempiäkin selityksiä. Usein se mitä meillä on mielen päällä, tai oikeastaan mielen alla, pyrkii ulos jonkun automaation kautta ja se saattaa kontaminoida sanomisia, kertoo Wikgren.

Kielellisissä virheissä on enemmän kysymys jaksamisesta kuin hyvästä mielikuvituksesta.

– Väsyneenä niitä tulee helpommin ja silloin, kun mieli on täynnä kaikenlaista, meiltä loppuu kapasiteetti.

Rehtori kukisti ylioppilaat

Wigren itse todisti klassista lipsahdusta lukion lakkiaisjuhlassa.

– Kun lama oli pahimmillaan 90-luvun alussa, olin serkun lakkiaisissa. Rehtori piti puhetta ja rohkaisi kovin tuoreita ylioppilaita, että kyllä tässä toivoa vielä on vaikka ajat on tämmöiset ja totesi lopuksi, että tuoreet ylioppilaat voivat siirtyä salin reunaankukistettaviksi, muistelee Wikgren.

Lipsahti, kun kontrolli vähän petti.

Jan Wikgren

– Piti tietenkin sanoa kukitettaviksi eli tässä varmaan rehtorilla kummitteli puheen sisältö mielessä. Puheessa oli tematiikkana muun muassa lannistuminen. Kun rehtori koitti vapaasti sanoa jotakin, niin lipsahti, kun kontrolli vähän petti. Tuskin hänellä oli alitajuista motiivia ajatella, ettei teistä ole mihinkään, miettii Wikgren.

Vähän samalla tavalla kävi Norjan entiselle pääministerille Kjell Magne Bondevikille. Hän kiitti Brasiliassa jumalanpalveluksen jälkeen sanoin "Thank you for themess! Kiitos sekamelskasta!"

Sammakoita tulee suusta, jos aivoja kuormittaa liikaa.
Sammakoita tulee suusta, jos aivoja kuormittaa liikaa.Ludovic Di Orio

Tuoreitakin lipsahduksia löytyy

Uudenmaan vaalipiirissä kansanedustajaehdokas julkaisi vastikään vaalimainoksen, jossa kerrotaan, että poliisin määrärahat pitää varmistaa ja suvaitsemattomuus on itsestäänselvyys meille kaikille.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson puolestaan lipsautti valtakunnallisessa Veteraanijuhlassa ja suorassa TV-lähetyksessä Jyväskylässä sosiaali- ja terveysalan uudistuksen ollessa kiivaimmillaan.

Tuotto lähetetään nuorten hautaustoiminnan edistämiseen.

Minna Matintupa

– Minulla on kunnia toivottaa teille kaikille hyvää kansallista veteraanipäivää ja voimia tehdä työtä hyvän tulevaisuuden puolesta sote… sotaveteraaniemme esimerkkejä noudattaen, lipsautti Andersson.

Toimittaja Minna Matintupa kertoi radiossa tanssikilpailusta, jonka tuotto lähetetään nuorten hautaustoiminnan edistämiseen. Piti olla harrastustoiminnan edistämiseen. Mistä lukuvirhe sitten johtui?

– Vaikea sanoa tarkasti. Pitää lähteä oikeastaan siitä, että mitä teit sitä ennen. Saatoit ajatella jotain joka etäisesti liittyy hautajaisiin, silloin mielessä on ollut "praimattuna" valmiina siihen liittyviä sanoja ja ne tulevat helpommin esille, Wikgren arvioi.

Tekstiviesteissä ja älypuhelinten sosiaalisen median sovelluksissa on kännyn käyttäjillä mahdollisuus käyttää ennakoivaa tekstinsyöttöä. Facebookissa ystävätär kirjoitti toiselle, että_ "_kyllä mun mielestä suhteiden pitää aina lähteä laveripohjalta." Ja toimittaja Matintupa sai kerran tekstiviestin ”I had a really nice time, I hope you die”. Piti olla, että ”I hope you did”.

Onko ihmisen aivoissakin ennakoiva tekstinsyöttö?

– En ole koskaan tullut tuota ajatelleeksi, tuohan on aika hyvä analogia. Ennakoiva tekstinsyöttö arvaa seuraavan sanan arvioiden mikä asiayhteyteen kuuluu ja kyllähän ihminenkin pyrkii pääsemään helpolla, koitetaan haaskata mahdollisimman vähän omia kognitiivisia resurssejamme, niitä säästääksemme teemme oikoratkaisuja ja välillä sitten lipsahtaa, kertoo Jan Wikgren.

– Jos lipsahduksia oikein yrittämällä yrittää välttää, niin elämä menee aika hankalaksi. Niitä sattuu silloin kun ei keskity siihen mitä on tekemässä. Sama tulee ilmi esimerkiksi aamukahvipöydän tilanteessa, kun kaataa vahingossa kahvia aamiaismuroihin, vaikka piti kaataa maitoa. Kun keskittyy siihen mitä tekee, niin virheitä ei juurikaan satu, neuvoo Wikgren.

Dosentti Jan Wikgreniä haastateli Radio Keski-Suomessa Minna Matintupa.