Professori: Asperger-ihminen ei ymmärrä oikeuden kieltä

Ajankohtaisen kakkosen studiossa ruodittiin sitä, miten rikosseuraamusjärjestelmä kohtelee psyykkisistä tai neurologisista häiriöistä kärsiviä rikoksentekijöitä. Rikos- ja prosessioikeuden professorin mukaan asiantuntijoita pitäisi käyttää oikeuden ja poliisitutkinnan apuna nykyistä useammin.

Ajankohtainen kakkonen
Seppo Kolehmainen ja Matti Tolvanen.
Ajankohtaisen kakkosen studiovieraina olivat Poliisihallituksen poliisijohtaja Seppo Kolehmainen ja rikos- sekä prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.Kati Laukkanen / Yle

Ajankohtainen kakkonen kertoi tiistaina murhasta tuomitusta miehestä, jolla on Aspergerin oireyhtymä. Tuomitun äidin mukaan hänen poikansa kehityshäiriötä ei ymmärretty poliisikuulustelun ja oikeuskäsittelyn aikana.

Aspergerin oireyhtymä ilmenee esimerkiksi sosiaalisten taitojen puutteena ja aistiyliherkkyytenä. Asperger-henkilölle rutiinit ovat tärkeitä, muutokset ja vieraat asiat puolestaan aiheuttavat turvattoman ja uhkaavan olon.

Studiokeskustelussa aiheeseen ottivat kantaa rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ja Poliisihallituksen poliisijohtaja Seppo Kolehmainen.

Matti Tolvasen mielestä kyseisessä esimerkkitapauksessa sekä poliisin esitutkintaan että oikeudessa kuulemiseen liittyi ongelmia.

– Henkilö, jolla on tämä oireyhtymä, kokee maailman hyvin eri tavalla. Hän käsittää asiat hyvin konkreettisesti, eikä osaa suhteuttaa omaa kertomustaan siihen kieleen, mitä oikeudenkäynnissä käytetään. Tällainen henkilö tarvitsisi tulkin, joka pystyisi hänen sielunmaisemaansa oikeudelle valottamaan.

Tolvanen antaa esimerkin asiayhteydestä, jota Asperger-henkilö ei pysty hahmottamaan.

– Jos häneltä kysytään, että löitkö tahallaan puukolla, hän sanoo että kyllä löin. Hän tarkoittaa, että onhan hän sen tahallaan tehnyt, kun puukko kerran oli hänen kädessään. Hän ei ymmärrä, että haetaan vastausta kysymykseen, onko hän tahallaan surmannut toisen. Hän ei pysty hahmottamaan tällaisia juridisia yhteyksiä.

Professorin mielestä Aspergerin oireyhtymästä kärsivän kuulemista voi verrata lapsen kuulusteluun, johon käytetään asiantuntijoita.

– Pulma on tietysti se, että ilmiö on tunnistettu vasta äskettäin. Siinä asetetaan suuria vaatimuksia poliisille, joka kuulustelee. Mutta oikeudessa tilanne on jo toinen, kun mielentilatutkimus on suoritettu.

Tolvanen toteaa, että esimerkiksi Englannissa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa käytetään psykologeja ja psykiatreja kuulusteluissa ja arvioimassa, miten kuulusteltavan lausuntoja pitäisi tulkita. Myös rangaistuskäytännöissä on eroja.

– Esimerkiksi Ruotsissa tuomioistuin voi rangaistuksen sijaan määrätä sairaan ihmisen hoitoon. Minusta sitä pitäisi selvittää Suomessakin. Onhan niin tehtykin, mutta päädytty kuitenkin siihen, että vain syyntakeettomat voidaan määrätä hoitoon.

Laki mahdollistaa asiantuntijan käytön

Poliisijohtaja Seppo Kolehmainen huomauttaa, että poliisikuulustelun tavoitteena on selvittää totuus tai tapahtumien kulku.

– Tämä saattaa aiheuttaa sen, että kuulustelutilanne voi olla hankalan tuntuinen. Tietysti esitutkintalaki antaa puitteet, joiden mukaan toimitaan. Kuulustelu pitää tehdä asiallisesti ja rauhallisesti, Kolehmainen sanoo.

Kuulustelu voidaan Kolehmaisen mukaan myös keskeyttää.

– Jos kuulustelutilanne näyttää siltä, että mielenmaisema on sekaisin, pyydetään lääkärin arviota. Nykyisen esitutkintalain mukaan voidaan myös keskustella esimerkiksi omaisten kanssa, että onko kuulusteltava siinä kunnossa, ettei hänestä saa niin sanotusti mitään irti.

Poliisijohtaja sanoo, että ohjelmassa esitettyyn yksittäistapaukseen on vaikea ottaa kantaa.

– Tutkinnanjohtaja on se henkilö, joka päättää tutkintatoimenpiteistä. Varmasti myös tässä tapauksessa lääkärin konsultointia on harkittu, mutta tutkinnanjohtaja on tullut siihen tulokseen, että lääkärin kiireellistä apua ei tarvittu heti, vaan vasta muutaman päivän päästä.

Lääkärin lausunnon tarvetta pitää poliisijohtajan mukaan arvioida jokaisen jutun kohdalla erikseen.

Katso Ajankohtaisen kakkosen lähetys Yle Areenassa.