Näin räkättirastaiden kauhun saa muuttamaan mansikkapellolle

Tuulihaukka voi olla apuna räkättirastaiden häätämisessä marjapelloilta. Haukka muuttaa helposti marjatiloille, kun sille rakentaa oikeanlaisen linnunpöntön. Tuulihaukalla ei ole paljon enää luontaisia pesäpaikkoja jäljellä.

Kotimaa
Tuulihaukan pönttö.
Tuulihaukalle voi rakentaa pesäpöntön esimerkiksi vanhoista laudanpätkistä tai vanerista. Pönttö on sivuiltaan noin 30 senttimetriä.Kaisu Lötjönen / Yle

Suonenjoella kokeillaan uusia keinoja räkättirastaiden häätämiseksi marjapelloilta. Räksät ovat erityisesti mansikanviljelijöille jokakesäinen riesa. Tänä vuonna pelloille on tarkoitus asentaa suuria pesäpönttöjä, joilla houkutellaan tuulihaukkoja paikalle.

Suonenjoella on jo räksien häätämiseen kokeiltu lähes kaikkea, kertoo Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva Leppänen.

– Niitä on häädetty pelottelemalla, pelloille on laitettu haukan kuvia, on tehty kaikenlaisia ääniä ja viljelijät ovat myös hakeneet Riistakeskukselta poikkeuslupia räkättirastaiden ampumiseen. Se on kuitenkin työlästä ja ei kukaan sitä tee mielellään.

Paras paikka pöntölle on ladon seinässä

Tuulihaukan saa asumaan marjapellolle rakentamalla sille pesäpöntön keskeiselle paikalle. Pöntön tulee olla sivuiltaan noin 30 senttimetriä niin, että laatikon etureuna on puoliksi avonainen. Pönttö muistuttaakin melko paljon ns. postin heittolaatikkoa.

– Pönttö olisi paras sijoittaa pellolle ladon päätyyn, noin neljän metrinkorkeudelle, jotta haukka pääsee pesästä suoraan lentoon. Jos latoa ei ole, pöntön voi sijoittaa myös puuhun metsän laidalle, mutta siinä on vaarana, että oravat valtaavat pöntön, kertoo Lintuyhdistys Kuikan suojeluvastaava Hanna Sarja.

Niitä on häädetty pelottelemalla, pelloille on laitettu haukan kuvia, on tehty kaikenlaisia ääniä ja viljelijät ovat hakeneet poikkeuslupia.

Eeva Leppänen

Linnunpöntön suuaukon tulisi osoittaa itään tai pohjoiseen, jotta poikasille ei tule kesällä liian kuuma. Pöntön pohjalle tulee laittaa linnulle pehmikkeitä ja varmistaa, ettei pöntössä ole teräviä osia kuten ruuveja esillä. Suuaukon pitää olla sellaisella korkeudella, että lintu pystyy istumaan omassa pesässään ja näkemään ulos.

Tuulihaukalla vain vähän luontaisia pesäpaikkoja

Sarja huomauttaa, että pöntöstä huolimatta tuulihaukat eivät välttämättä heti muuta sinne asumaan. Haukan täytyy ensin lentää lähistöllä, jotta se havaitsee uuden asuinpaikan. Haukat viihtyvät melko pitkään pesässä ja tekevät yleensä 4–5 poikasta.

– Tuulihaukka suosii nykyään rakennettuja pönttöjä, se muuttaa melko helposti niihin asumaan. Haukka oli aikaisemmin melko vähälukuinen, koska sen luontaiset pesäpaikat hävisivät metsäteollisuuden myötä. Pöntötys on auttanut.

Tuulihaukka tarvitsee asuinpaikakseen alueen, jossa on paljon myyriä ja avara paikka, missä saalistaa. Räkättirastaille tuulihaukka on peto, se ei välttämättä syö räksiä, mutta ainakin pelottaa niitä. Haukat syövät ylipäätään ravinnokseen jyrsijöitä, lintuja ja hyönteisiä, mutta eivät esimerkiksi marjoja

Pohjois-Savossa on muutama sata paria tuulihaukkoja. Tuulihaukat palaavat muuttomatkaltaan Pohjois-Savoon arviolta viikon tai parin sisällä.