Kreikan lainojen varsinainen lyhennysralli alkaa kesällä

Synkät pilvet varjostavat jälleen Kreikan taloutta. Huomenna torstaina maan pitäisi maksaa lyhennyserä Kansainväliselle valuuttarahastolle. Kesäkuukausina Kreikan pitäisi löytää reipppaasti yli 10 miljardia erilaisten lainojen takaisinmaksuun. Puheet kolmannen tulipaketin tarpeellisuudesta ovat saaneet uutta pontta, kun maan talous on kehittynyt odotettua heikommin.

talous
Kreikan parlamenttitalo Ateenassa.
Kreikan parlamenttitalo Ateenassa.Yannis Kolesidis / EPA

Kreikan lainaerien ympärillä riittää spekulaatioita siitä, maksaako se Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle huomenna torstaina erääntyvän velkansa 460 miljoonaa euroa.

Kreikka on luvannut maksaa, ja samoin sanoi IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde tavattuaan Kreikan valtiovarainministerin Yanis Varoufakisin sunnuntaina Washingtonissa. Kreikka uhosi alkuun, että siltä loppuvat rahat torstaina 9. huhtikuuta, koska muun muassa virkamiesten palkatkin pitää maksaa. Tunnettu asia kuitenkin on, että IMF:lle ei jätetä lainoja maksamatta takaisin.

Grafiikkaa
Lähde: Valtiovarainministeriö Yle Uutisgrafiikka

Kreikalla erääntyy tukiohjelmien lainoja ja velkakirjoja huhti- ja toukokuusssa noin miljardin verran kuukaudessa.

– Määrä on tuleviin kuukausiin nähden poikkeuksellisen vähäinen, sanoo finanssineuvos Pekka Morén valtiovarainministeriöstä.

Määrä on tuleviin kuukausiin nähden poikkeuksellisen vähäinen.

Pekka Morén

Vaalien jälkeinen epävarmuus, säästöohjelman tarkka sisältö, verotuottojen hiipuminen sekä yksityistämisohjelman keskeyttäminen ovat lisänneet epävarmuutta Kreikan lähitulevaisuudesta. Kreikan talous on huomattavasti tiukemmalla kuin viime vuonna odotettiin, ja arvuuttelu Kreikan euroerosta on jälleen kiintynyt.

Kesällä alkaa todellinen lyhennysralli

Jos torstain IMF-lyhennys on 460 miljoonaa, kesäkuussa Kreikan pitäisi kaivaa kuvetta yhteensa 2,5 miljardin edestä eri tahoille. Heinäkuussa rahoitustarve on peräti 5,15 miljardia euroa, arvioi VM eri lähteistä keräämien tietojen perusteella. Elokuussa rahaa pitäisi löytyä 3,7 miljardia.

Taulukko
Valtiovarainministeriön arvio. Valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa summiin. Mukana ei ole lyhyitä velkasitoumuksia. Yle Uutisgrafiikka

Kesäkuun loppuun mennessä Kreikan on määrä saada nykyisen euromaiden rahoitusohjelman viimeiset, yhteensä runsaan 7 miljardin euron maksuerät. Mukana on sekä IMF:n että euromaiden ohjelmista maksettavat lainat että keskuspankkien hallussa olevien Kreikan velkakirjojen tuottojen palautus Kreikalle.

Lainaohjelman jatkamisesta on jo sovittu, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki ja niistä väännetään nyt poliittisella tasolla. Euroryhmä on vahvistanut Kreikan toisen lainaohjelman pidennyksen neljällä kuukaudella ja alustavan listan uudistuksista, joiden pohjalta toimenpiteitä täsmennetään huhtikuun loppuun mennessä.

Maksuerät voidaan suosittaa, kun Troikka eli Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki EKP ovat arvioineet euromaille, tekeekö Kreikka riittävästi ja toteutuvatko toisen tukipaketin tavoitteet.

Yhteensä toisesta tukipaketista on maksettu Kreikalle 131 miljardia euroa. Luku on pienempi kuin helmikuussa, koska Kreikka on palauttanut lainarahaa 11 miljardia euroa. Rahat oli varattu Kreikan pankeille. Niitä ei siis ole tarvittu, kertoo finanssineuvos Pekka Morén valtiovarainministeriöstä.

ll-lainaohjelmaan on sovittu kymmenen vuoden lyhennysvapaa jakso. Kreikka alkaa maksaa Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta myönnetyn toisen paketin lyhennyksiä vasta vuonna 2023.

Myös ensimmäiseen tukipakettiin, joka on 53 miljardia euroa, on sovittu kymmenen vuoden lyhennysvapaa, maksuun menevät vain korot. Varsinaiset lyhennykset alkavat vuonna 2020.

Tarvitseeko Kreikka kolmannen lainaohjelman? 

Ilma on ollut sakeana arveluja, että Kreikka tarvitsisi kolmannen lainaohjelman euromailta.

On olemassa ura, joka ei johda konkurssiin ja maksukyvyttömyyteen, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

– Voi miettiä, onko Kreikan hallituksella realistinen kuva siitä, mitä voi tapahtua. Vaikea sanoa, millä tiellä Kreikka on. Vaikka näyttää heikolta, molemmilla osapuolilla on edelleen neuvotteluhalukkuutta ratkaista pattitilanne, sanoo von Gerich.

Von Gerichin mukaan nyt on kysymys siitä, saadaanko toinen lainaohjelma viedyksi loppuun.

– Jos toinen lainaohjelma saadaan vietyä loppuun, on vaikea arvoida, tarvitaanko vielä kolmaskin. Se riippuu monesta asiasta. Espanjan valtiovarainministeriö on arvioinut, että kolmas lainaohjelma voisi olla mittaluokkaa 30–50 miljardia euroa. Olennaista on, että puhutaan selvästi pienemmästä summasta kuin edellinen. Edelleen on jonkin verran uskoa, että ratkaisuun päästään. On kuitenkin huomattava riski, ettei näin käy, summaa von Gerich.

Jos kolmas lainaohjelma tulisi kysymykseen, Suomelle koituisi von Gerichin mukaan noin miljardin vastuut. Ne olisivat kaksi prosenttia kokonaissummasta, laskeskelee von Gerich. Jos siis kokonaissumma olisi 50 miljardia. Suomen vastuut tulisivat pysyvän vakausmekanismin kautta, ei siis suorana rahanmenona vaan vastuiden kasvuna, von Gerich lisää.

Morénin mukaan uudesta ohjelmasta keskustelu on ennenaikaista toisen ohjelman ollessa edelleen kesken. Sitä paitsi euromaiden kesäkuun lopussa päättyvästä toisesta tukipaketista Kreikalla on saamatta vielä 1,8 miljardin lainaerä ja vajaa 11 miljardia euroa tarvittaessa pankkien tervehdyttämiseen korvamerkittyä rahaa. IMF:n alkuvuoteen 2016 kestävästä ohjelmasta on maksamatta vielä 16 miljardia euroa.

Suomen osuus euromaiden lainoista lähes 4 miljardia 

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen osuus euromaiden Kreikka-lainoista on 3,75 miljardia euroa. Kokonaisvastuut Kreikan eri ohjelmista ovat yli 7 miljardia euroa, kun korot ja Euroopan rahoitusvakausvälineelle annetut takaukset huomioidaan kokonaisuudessaan. Eduskunta on nämä omalta osaltaan hyväksynyt, huomauttaa finanssineuvos Pekka Morén valtiovarainministeriöstä.

Lainehtoja on jo aikaisemmin huojennettu niin suotuisiksi Kreikalle, ettei niissä ole enää löysäämisen varaa, kertoo finanssineuvos Morén.

– Jos Kreikan euromailta saamien lainojen hoitomenoja ja takaisinmaksuaikatauluja verrataan Irlannin ja Portugalin vastaaviin, on hyvin vaikea perustella lisähuojennuksia Kreikalle, sanoo Morén.

Kreikan koko velkataakka on valtiovarainministeriön arvion mukaan 305 miljardia euroa. Suurimmat velkojat ovat euromaat, yhteensä noin 183, 4 miljardia euroa, IMF-velka on 24 miljardia, EKP:lle ja euromaiden keskuspankeille velka on 30 miljardia, yksityisille velkojille 58 miljardia ja muita velkoja on 9 miljardia euroa.

Vielä viime vuonna Kreikka ja sen pankit saivat velkaa yksityisiltä rahoittajilta, mutta syksyllä 2014 tapahtui käänne ja käytännössä rahahanat menivät kiinni, kun Kreikan talouskasvun tulopuoli petti pahasti odotukset.