Arjen vaatimukset ovat kovat – niin kovat, että skitsofreniasta toipuminen ei yleisty

Uusista hoitomuodoista huolimatta yhä useampi ei toivu skitsofreniasta, osoittaa uusi väitöskirja. Tutkija arvelee, että syynä voi olla työelämän vaatimusten kiristyminen.

Kotimaa
Mies seisoo porttikongissa.
Trond H. Trosdahl / Lehtikuva

Lääkkeiden ja muun hoidon kehityksestä huolimatta skitsofreniasta toipuminen ei ole yhtään yleisempää kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Kenties jopa päinvastoin – yhä harvempi osoittaa toipumisen merkkejä. Tämä selviää lääketieteen lisensiaatin Pauliina Juolan perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Skitsofreniasta toipuu 13,5 prosenttia siihen sairastuneista.

Toipumisen mittarina Juolan väitöskirjassa on se, että potilaalla on vähintään kahden vuoden ajan hyvä toimintakyky ja korkeintaan vähäisiä oireita. Hyvän toimintakyvyn mittarina pidetään esimerkiksi sitä, että potilas on työelämässä.

Juola pohtiikin, että työelämän vaatimusten kiristyminen selittää kenties tuloksia.

– Nykypäivän haastava työelämä ei tarjoa työmahdollisuuksia skitsofreniaan sairastuneille.

Ajatusta tukee se, että köyhissä maissa skitsofreniasta toivutaan rikkaita maita useammin.

Vaikein tilanne nuorilla ja naimattomilla

Juolan tutkimuksen mukaan huonoin ennuste skitsofreniaan sairastuneista oli niillä, jotka olivat sairastuessaan nuoria ja naimattomia ja joiden ensimmäisen psykoosijakso alkoi hitaasti sekä niillä, joilla oli sairauden alussa runsaasti sairaalahoitoja ja ensimmäisen sairaalahoidon aikana paljon itsetuhoisia ajatuksia.

Nykypäivän haastava työelämä ei tarjoa työmahdollisuuksia skitsofreniaan sairastuneille.

Pauliina Juola

– Aina on toivoa. Ei voida sanoa yksilön kohdalla, että vaikka nämä kaikki toteutuisivat, toipumista ei voi tapahtua, Juola muistuttaa.

Toipuminen ei merkitse parantumista.

– Toipuminen kahden vuoden ajaksi ei tarkoita sitä, ettei tauti sen jälkeen vakavoidu. Parantumisella tarkoitetaan, että tauti ei tule takaisin.

Myös skitsofreniasta parantuminen on mahdollista, Juola uskoo.

Yli prosentti suomalaisista sairastuu

Juolan väitöskirjan aineistona oli Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti, jossa on yli 12 000 suomalaista. Heitä seurattiin sikiöajasta aikuiseksi.

Yli sata sairastui sairaalahoitoa vaativaan skitsofreeniseen psykoosiin vuoteen 1997 mennessä. Lisäksi väitöskirjassa on mukana aiempaa tutkimusta kokoava meta-analyysi.

Skitsofreniaan sairastuu noin prosentti suomalaisista, Pohjois-Suomessa luku on lähes kaksinkertainen.