yle.fi-etusivu

Energiakustannukset nostavat yhtiövastikkeita – Lahdessa korotukset maltillisia

Yhtiövastikkeita nostavat kohonneet lämmityskustannukset ja kiinteistövero. Vanhojen kiinteistöjen suuret remontit hilaavat omistusasuntojen vastikkeet jopa vuokrahintojen tasolle. Taloyhtiöt varautuvat harvoin kustannuksiin ennakolta.

yhtiövastike
Lisäeristyslevyjä kerrostalon seinässä.
Tommi Parkkinen/Yle

Taloyhtiöiden yhtiövastikkeet nousevat maltillisesti, arvioi Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen.

– Vastikkeet nousevat tänä keväänä loppupelissä aika vähän. Kustannusten nousua aiheuttavat Lahdessa kiinteistöveron ja lämmityskustannusten nousu. Huolto ja palvelumaksuissa korotukset ovat hillittyjä. Yhteensä korotus on 10–20 senttiä neliötä kohden, sanoo Kiljunen.

Yhtiövastikeet ja niiden nostotarve ovat pohdinnassa useimmissa taloyhtiökokouksissa keväällä.

Lämmityskustannusten nousu vaikuttaa kaikkiin kiinteistöihin. Viime vuosina tapahtunut raju energiakulujen kasvu on käynnistänyt kiinteistöissä buumin etsiä keinoja energiakulutuksen hillitsemiseksi.

Energiakustannukset ovat perusmaksuineen Lahdessa reilusti yli kolmanneksen vastikkeesta.

– Silloin, kun energiaa kuluu eniten, on hinta myös korkein. Kun säästää sen ajan kulutusta, saa myös taloudellista hyötyä eniten, muistuttaa Kiljunen.

Korjauksista vuokrakuluja vastaavat vastikkeet

Keskimääräinen hoitovastike ilman vesimaksuja on Lahdessa 3,70 euroa neliötä kohden. Se on hieman valtakunnan keskiarvoa korkeampi.

Isoissa kiinteistöissä vastike voi olla alle kolme euroa ja pienissä yli neljä euroa.

Vastikkeeseen vaikuttavia tekijöitä energiakulujen lisäksi ovat kiinteistövero, ylläpitokorjaukset, kiinteistön hoitokulut, sähkö, vakuutukset ja jätehuolto.

Jos asunnon omistajalla on työttömyyttä, on mietittävä, että miten rahat riittävät vastikkeiden maksuun.

Raimo Kiljunen

Peruskorjaukset koskevat erityisesti 1960–70-lukujen ja osin 1980-luvun rakennuksia. Niitä on korjattukin, mutta osa on vielä korjaamatta.

Tehdyt korjaukset ovat aiheuttaneet suuria pääomavastikkeita niille, jotka eivät ole pystyneet maksamaan osuuttaan kustannuksista kerralla.

– Pahimmillaan kustannukset ovat pitkälti toistakymmentä euroa neliötä kohden kuukaudessa. Näin kovat vastikkeet ylittävät jo vuokrakulut omistusasunnossakin. Jos asunnon omistajalla on työttömyyttä, on mietittävä, että miten rahat riittävät vastikkeiden maksuun, sanoo Kiljunen.

Kiljusen tekemän selvityksen mukaan rästiin jääneiden vastikkeiden määrä on hieman lisääntynyt.

– Tilanne ei kuitenkaan ole hälyttävä. Voisi sanoa, että suomalainen on periaatteen ihminen, ja hoitaa asumisesta tulevat kustannukset säntillisesti, tietää Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Remonttilainaa ei aina saakaan

Taloyhtiön remonteista suurin on vesi- ja viemäriputkien remontti eli niin sanottu linjasaneeraus. Toiseksi suurin kustannuserä on julkisivujen korjaus.

Näihin ei kovin usein varauduta ennakkoon ja remontteihin haettavan lainan saanti on vaikeutunut.

Valtaosa elää kädestä suuhun.

Raimo Kiljunen

– Valtaosa elää kädestä suuhun. Taloyhtiöt ovat vielä saaneet lainoja, mutta tiedän jo useita tapauksia, joissa pankit ovat ilmoittaneet, että korjauksiin haettua lainasummaa ei enää anneta. Niiden kiinteistöjen, joissa kaikki isot korjaukset ovat tekemättä, kannattaisi alkaa kerätä ennakkoon korjauksia varten, sanoo Kiljunen.

Taloyhtiöt voivat nykyisen verojärjestelmän mukaan kerätä ennakkorahastoa enimmillään viisi vuotta, joka jälkeen raha pitää käyttää. Kiljunen pitää rajausta epäkohtana.

– Määräaikaa ei pitäisi rajata, vaan taloyhtiöllä pitäisi olla mahdollisuus kerätä remonttirahaa vaikka 15 vuotta.

Toinen kehitettävä asia olisi Kiljusen mukaan taloyhtiöiden asiakirjoihin liittyvä nykykäytäntö.

– Tilinpäätös- ja toimintakertomuksissa ei ole selkeätä järjestelmää, jossa tulisi ilmi asunnon myynnin tai oston yhteydessä, onko yhtiössä rahastoitu ennakkoon remontteja varten ja kuinka paljon neliötä kohden, toteaa Kiljunen.