Näin suomalaiset mokailevat äänestyspaikoilla – myös virkailijat

Äänestäjän yleisin virhe on suttuinen numero, josta kukaan ei saa selvää. Myös vaalitoimitsijoille sattuu virheitä äänestyslippujen jakamisessa ja leimaamisessa.

Kotimaa
Ihmisiä äänestämässä vaalikopissa.
Yle

Suomalaiset tekevät melko paljon virheitä äänestyskopeissa. Yleisin virhe on niin suttuinen numero, ettei kukaan tiedä mitä äänestäjä tarkoittaa. Silloin ääni hylätään.

– Numeroista menevät sekaisin etenkin ykkönen ja seiska. Myös nelosta ja ysiä sekä kolmosta ja vitosta sekoitetaan. Melkein kaikki numerot voi tulkita väärin, sanoo Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunnan sihteeri Juha Ruuth.

Vaalitoimitsijoille aiheuttaa ongelmia myös tutiseva käsiala.

– Vanhan tai heikkokuntoisen ihmisen kirjoituksesta ei välttämättä pysty kukaan arvaamaan, että mikä se tarkoitus on ollut. Siksi suosittelemme käyttämään avustajaa, etteivät äänet mene hukkaan sen takia, Ruuth neuvoo.

Aku Ankat EU-vaalien riesa

Äänestyslippuihin myös taiteillaan kaikenlaista ylimääräistä. Osa ylimääräisistä merkinnöistä on tahattomia, osa tahallisia.

– Jotkut piirtelevät kukkasta, aurinkoa tai sydäntä. Ihmiset ajattelevat, ettei se haittaa mitään. Lippuun ei kuitenkaan saa laittaa muuta ylimääräistä kuin korkeintaan pisteen, alleviivauksen tai ehdokkaan nimen.

Ajatellaan, että sinne voi mennä pelleilemään.

Juha Ruuth

Aku Ankkoja tulee vastaan joka vaaleissa, koska niiden piirtäjiin eivät ohjeistukset tehoa. Aku Ankkaa äänestetään ahkerasti etenkin EU-vaaleissa.

– EU-vaalit ovat ihmisten mielestä vähiten tärkeät. Ajatellaan, että sinne voi mennä pelleilemään. Eduskuntavaaleissa niitä tulee vähiten, koska koetaan että niissä pääsee eniten vaikuttamaan.

Tulkinnanvaraiset merkinnät kulkevat ainakin kolmien silmien läpi ennen päätymistään hylkykoriin.

Lipun jako ja leimaus tarkkaa touhua

Myös vaalitoimitsijoille sattuu virheitä.

– Toimitsija voi jakaa vahingossa useamman äänestyslipun, jos ne ovat liimaantuneet kiinni toisiinsa. Ääniä laskiessa sitten huomataan, että numero on toisessa ja leima toisessa lapussa.

Tästäkin tulee hylkäys, koska leimaa ja lippua ei voi yhdistää jälkikäteen.

– Näitä on ollut samassa paikassa useitakin peräkkäin.

Myös leimaamatta jääneitä lippuja tulee vastaan joka vaaleissa. Lisäksi toimitsijan pitää muistaa, että äänestyslippuun lyötävä leima on ehjä.

– Jos lipun alla on paperia tai muita kohoumia, leimasta voi jäädä osa näkymättömiin. Silloin ääntenlaskennassa joudutaan miettimään, onko kyseessä leima vai joku muu merkintä.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 8.4.