Politiikan nuoret kasvot: Koulutuksen maksuttomuudesta tullaan vielä taistelemaan

Poliittisten nuorisojärjestöjen aktiivit ovat mukana vaalityössä ja liikkuvat laajentuneilla vaalialueilla lähes päivittäin. Nuoret poliitikot uskovat, että ensi eduskuntakaudella väännetään esimerkiksi opintojen maksullisuudesta ja tukipolitiikasta.

Kotimaa
Opiskelijat esittelevät kansanedustajaehdokkaille esittämiään tavoitteitaan.
Opiskelijat kampanjoivat helmikuussa 2015 eduskuntavaaliehdokkaille Jyväskylän kävelykadulla.Jani Ilola / Yle

Kun lähestymme Suomen itärajaa, niin monen poliittisen nuorisojärjestön toiminta hiljenee. Aktiivit muuttavat pääkaupunkiseudulle ja jättävät kotialueelleen jääville usean maakunnan verran politikoitavaa.

Eduskuntavaalien alla nuoret poliitikot tekevät esimerkiksi vaalityötä tietyn ehdokkaan taustavoimissa tai ovat itse ehdokkaina.

Puoluepäivien yhteydessä Yle Etelä-Karjalan lähetyksissä vierailleet nuoret politiikan aktiivit uskovat, että opintotukiasiat ja EU- sekä ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut nousevat keskusteluun.

Nuoret seisovat yhdessä rintamassa opintotukien takana, mutta ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut jakavat mielipiteet.

Tukea maksuttomuudelle

Lappeenrannan seudun vihreiden puheenjohtaja Timo Perälä alleviivaa, että ulkomaiset opiskelijat elävät Suomessa opiskellessaan aivan tavallista elämää – eli ostavat esimerkiksi ruokaa. Maahan jäädessään he maksavat veroja.

– Opintojen maksuttomuudesta on keskusteltu paljon viime vuosina. Tavallaan se on ihan ymmärrettävää, mutta vaatii hivenen verran perehtymistä. Maksuton koulutus voi tuoda meille opiskelijoita, joita ei muuten tulisi. Pääsemme myös valitsemaan isosta poolista tietynlaisia opiskelijoita.

Kyllähän ulkomaalaisista opiskelijoista on myös paljon hyötyä.

Jenna Vertanen

Kaakkois-Suomen demarinuorten varapuheenjohtaja Jenna Vertanen on niin ikään maksuttoman koulutuksen kannalta.

– Kyllähän ulkomaalaisista opiskelijoista on myös paljon hyötyä. Määrät ovat kuitenkin aika pieniä.

Lukukausimaksuille tulee myös kannatusta

Kaakkois-Suomen kokoomusnuorten puheenjohtaja Matti Lindholm kehottaa harkitsemaan lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille.

Suomeen tullut opiskelija voisi Lindholmin mukaan maahan jäätyään vähentää suorittamiaan maksuja verotuksessa.

– Korostan, että suomalaisille opiskelijoille koulutuksen on oltava maksutonta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien pitäisi kuitenkin maksaa. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Jos tullaan vain opiskelemaan ilmaiseksi ja palataan sitten kotimaahan, niin se ei ole oikein.

Lappeenrannan seudun perussuomalaisten puheenjohtaja Petri Mäkelä on samoilla linjoilla.

Aika harva jää Suomeen – saati sitten koulutustaan vastaaviin töihin.

Petri Mäkelä

– Aika harva jää Suomeen – saati sitten koulutustaan vastaaviin töihin.

Maahan jäävien osuudesta on kaksi tulkintaa

Koulutuksen maksuttomuus on ollut Suomelle keino houkutella ulkomaisia opiskelijoita. Maahan tutkintonsa suorittamisen jälkeen jäävien osuudesta on erilaisia tulkintoja. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 40 prosenttia ulkomaisista opiskelijoista työllistyi Suomeen muutama vuosi sitten.

Itä-Suomen vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Jarkko Vuorinen pitää maahan jäävien opiskelijoiden määrää riittävänä.

– Emme halua maksuja. Näemme asian niin, että jos maksut tuodaan, niin ne ujutetaan myös suomalaisille opiskelijoille. Kun opiskelija tulee Suomeen, niin eihän hän saa opintotukea. Hänellä on rahoitus muualta, ja hän kuluttaa Suomessa. Aika moni jää Suomeen.

Puoluepäivissä Lappeenrannassa vierailleet poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat suhtautuvat kriittisesti myös toisen tutkinnon opintotukien maksullisuuteen.

Nuorisoaktiivien mukaan yhdellä tutkinnolla on yhä vaikeampi pärjätä koko työuraa. Suomessa tutkinnon merkitys työllistymisessä on niin suuri, että nuoret poliitikot haluavat pitää mahdollisuudet avoinna – puoluerajoista riippumatta.

Kohtuuhintaiseen asumiseen vaihtoehtoja

Yksinään asuvien nuorten asuntotilanne on haastava etenkin yliopistokaupungeissa. Pienten asuntojen hinnat ovat korkealla ja yhteisasuminen yleistyy.

Suomen kristillisdemokraattisten nuorten varapuheenjohtajan Jorge Sorian mukaan asuntotilannetta helpottaisi tarjonnan lisääminen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi toimistorakennusten muuttamista asumiskäyttöön.

– Jos tarjoamme lisää tukea, niin se auttaa vain väliaikaisesti. Tuki menee vuokriin, ja vuokrat nousevat entisestään. Monet kiinteistöt, joita ei nyt ole luokiteltu asunnoiksi, olisi mahdollista muuttaa asumiskäyttöön.

Etelä-Karjalan keskustanuorten puheenjohtaja Pilvi Hyttinen muistuttaa, että opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus pitkäaikaiseen asuntoon.

– Nyt on sellainen tilanne, että monelta menee asunto alta kesäksi. Näin asia ei voi olla, Hyttinen toteaa.

Nuoret tulisi poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien mukaan pitää mielessä, kun rakentamispäätöksiä tehdään.