Tuore linnanherra vaalii arvokasta tunnelmaa ja kummituksen hyvää tuulta

UPM.n tehtaan seurantaloksi rakennettu Ilveslinna on lukuisien toimettomien vuosien jälkeen heräämässä uuteen eloon. Uusi linnanherra kanniskelee taskussaan 30:n avaimen nippua ja päässään huikeita suunnitelmia linnan tulevaisuuden varalle.

kulttuuri
Ilveslinna Jämsänkoskella on saanut uuden omistajan.
Isto Janhunen / Yle

UPM:n tehtaiden ja Patalankosken pauhun vieressä sijaitsevassa Ilveslinnassa aika on pysähtynyt 1930-luvulle. Vaaleankeltaisen ulkokuoren uumenista löytyy pitkälti alkuperäisiä, juhlavia kiviportaikkoja, holvikaaria, samettiverhoja ja kultakoristeita.

Pysähtyneisyys ei jatku kuitenkaan kovin kauan, sillä Jämsänkoskella sijaitsevan Ilveslinnan alkuvuodesta UPM:ltä ostanut jämsäläinen Olli Levaniemi kunnostaa linnaa uudeksi kulttuuri- ja tapahtumakeskukseksi.

Ilveslinnan juhlasali
Ilveslinnan juhlasaliIsto Janhunen / Yle Keski-Suomi

Linnassa on koko alkuvuoden paiskittu pitkää päivää: pintaremonttia on tehty museoviraston ohjeiden mukaan, toimintasuunnitelmia hahmoteltu ja ohjelmaa suunniteltu.

Linnan uusi herra juoksenteli pikkupoikana linnan ympäristössä. Hän ei voi edes kuunnella loppuun kysymystä siitä, olisiko hän lapsena voinut kuvitella itsensä linnan omistajaksi.

– Ei, ei, ihan mahdoton ajatus!

Pitkään yrittäjänä toiminut Levaniemi möi viime vuonna mainosalan yrityksensä ja keskittyi luomaan linnalle uutta tulevaisuutta. Levaniemen tukena on kymmenkunta piensijoittajaa.

Linnan kauppahinta pidetään salassa, mutta huutokaupassa myyjän lähtöhinta oli 70 000 euroa.

Suunnitelmiin pisara latinoverta

Ilveslinnan torni
Linnan tornissa on sisäpuolelta nähtävissä tummuneita tiiliä: ne ovat peräisin samalla paikalla olleesta, palaneesta seurantalosta.Isto Janhunen / Yle Keski-Suomi

Vuonna 1937 paperitehtaan seurantaloksi valmistunut koko kylän keskus on ollut pitkään käyttämättä. Historiansa aikana se on palvellut niin tehtaan tapahtumien ja juhlien pitopaikkana, urheilukilpailujen päätöspäivällisten järjestyspaikkana, tanssisalina kuin Jämsänkosken ensimmäisenä elokuvateatterina.

Arkkitehti Wäinö G. Palmqvist sai periaatteessa vapaat kädet linnan suunnitteluun. Hän teki kymmeniä luonnoksia, jotka Yhtyneitten Paperitehtaiden luoja, linnan rakennuttaja Rudolf Walden yksi kerrallaan hylkäsi. Lopulta Walden keksi itse lisätä pisaran latinoverta tyylipuhtaan klassismin sekaan.

– Samaan aikaan oli käynnissä Espanjan sisällisota. Walden näki lehdessä kuvan espanjalaisesta linnoituksesta ja hän sai idean tornista. Hän hyväksyi viimeisimmän luonnoksen, kun siihen lisättiin toiseen päähän rakennusta torni, Jämsän kaupungin palveluasiantuntija Hannu Ahlstedt sanoo.

Ilveslinna suunniteltiin ja rakennettiin vain noin vuodessa: edellinen rakennus paloi 1936, mutta jo seuraavana vuonna uudessa linnassa juhlittiin. Kiireestä huolimatta linnassa tehtiin pikkutarkkaa työtä: kaiteet, ilmanottoaukot ja jopa roskakorit ovat suoraan arkkitehdin pöydältä.

Neuvostojohtajaa tervehti koko kylä

Ilveslinna ja UPM:n tehdas ilmakuvassa.
UPM.n tehtaat sijaitsevat aivan linnan kupeessa.Olli Levaniemi

Ilveslinnan värikkääseen historiaan mahtuu myös arvovaltaisia vieraita, sillä vuonna 1957 siellä piipahti Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšev seurueineen.

– Se oli valtava tapahtuma - kuin valtiovierailu - vaikka Hruštšev olikin vain yhtiön vieraana. Kylän väki oli saanut ohjeen haravoida pihat ja koota pyykit pois naruilta. Talon julkisivuja jopa maalattiin. Lapset heiluttivat seurueelle lippuja ja käsiään, Ahlstedt kertoo.

Ahlstedt on erittäin mielissään, että linnaan tulee taas elämää. Hän uskoo, että koko seutukunta seuraa herkeämättä, mitä kaikkea linnan 30:n avaimen nippua taskussaan kantava uusi linnanherra keksiikään.
Keskittävää riittää, sillä puolen hehtaarin tontilla sijaitsevassa linnassa on reilut 1600 neliötä. Linnan valtavasta koosta ja mahdollisuuksista kertoo esimerkiksi se, että siellä on juhlatilojen lisäksi esimerkiksi paini- ja kuntosalit.

Kummituksia, tonttuja ja peikkoja

Ilveslinna ilmakuvassa.
Tornin vanhassa ampumasalissa on galleriatila.Olli Levaniemi

Linnan toimitusjohtajana toukuussa aloittavan Tuula Hankamäen mukaan Ilveslinnasta halutaan erityisesti juhlapaikka, mutta myös liikuntapalvelut, kulttuuritapahtumat ja kokouspalvelut ovat linnan uudessa elämässä merkittävässä roolissa.

– Näen tässä suuren mahdollisuuden. Ideoita on paljon. Uskon, että moni yllättyy iloisesti. Linnan henki on erittäin hyväntuulinen, hän naurahtaa.

Linnan hyväntuulisesta hengestä, suojelijakummituksesta, puhelee myös omistaja Olli Levaniemi, koska linnassa luonnollisesti - kummittelee.

– Kaikenlaisia ääniä ja rapinoita kuuluu. Kummitusten lisäksi tontut ja peikot hyppivät koloistaan varsinkin yöaikaan, Leväniemi myhäilee.

Linnanjuhlia ja tunneleita

Ilveslinnaan on jo varattu muutama yksityistilaisuus huhtikuun puolelle, mutta varsinainen toiminta käynnistyy toukokuussa.Leväniemi uskoo, että suuri yleisö pääsee linnaan vappukahveille.

Ilveslinna Jämsänkoskella
Isto Janhunen / Yle Keski-Suomi

Vaikka Levaniemen pää on visioita täynnä, linnan arvokasta tunnelmaa hän haluaa vaalia.

– Ihan kaikkea ei voi vielä paljastaa, mutta vinkkinä tulevasta: punainen matto ja itsenäisyypäivä.

Tutkimattomia paikkojakin omistajalla vielä on, mutta hän toivoo linnan tunneleihin päästävän tutustumaan syksyllä.

– Taivas on avoinna, mutta onkalot ovat vielä tutkimatta linnan alta. Ei aina kannata pelätä, mitä huominen tuo tullessaan. Tämän hetken seikkailu ja matkanteko on upeata, hän tunnelmoi.

Ilveslinnassa vieraili Titta Puurunen.