Rehellisyyttä on opetettu aikoinaan kovin ottein

Suomen kielen sana rehellinen pitää sisällään monenlaisia merkityksiä. Asia nousee esiin Raamatussakin. Agraariyhteisössä rehellisyys oli arvostettu ominaisuus.

ilmiöt
Kirjoitus paperilla - en valehtele, en huijaa.
Katja Oittinen / Yle

Rehellisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi totuudessa pysymistä, vilpittömyyttä, vääryyden harjoittamattomuutta, luotettavuutta, kunniallisuutta ja rehtiyttä.

– Nämä seikat perustuvat Raamatun seitsemänteen käskyyn "älä varasta" ja kahdeksanteen käskyyn "älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi". Näihin perustuvat suomalaisten normit yhteiskunnassa, tietää professori Reijo Heikkinen.

Suomessa on paljon eri murrealueita ja samalla myös alueiden välillä ihmisten luonteissa on eroja. Kainuulaiset ja savolaiset ovat sukua keskenään.

– Kainuulaiset ovat savolaisten pikkuserkkuja. Kun savolaiset aikoinaan muuttivat Kainuuseen, niin nykykainuulaiset ovat heidän perillisiään, jatkaa Reijo Heikkinen.

Rehellisyyttä arvostettiin maaseudulla

Rehellisyys oli hyvin arvostettu ominaisuus agraariyhteisössä etenkin 1950-luvulla. Kainuu oli pitkään maatalousyhteiskunta 1950-luvulle saakka, jolloin vahvat perinteet olivat arvossaan.

Uitto- ja metsätyömailla saatettiin epärehellinen sutki ajaa sukkasillaan kovassa pakkasessa korpeen

Reijo Heikkinen

– Kun lähdettiin kaupunkiin asioille, niin laitettiin vain pönkkä oven eteen. Se kertoi siitä, että Kainuussa rehellisyyteen luotettiin. Täällä kun sanottiin, että rehellisyys maan perii, niin se oli arvossaan. Jos mietitään miksi sitä arvostettiin, niin se johtui varmaan siitä, että erilaisia hyödykkeitä oli vähän ja toisen omaisuuteen ei saanut koskea.

Heikkinen tietää paljon erilaisia rehellisyyteen liittyviä sananparsia, jotka liittyvät rehellisyyden vaalimiseen.

– Kaikki varkaalle kelpoaa, nauraa varas laukun lukolle. Eli lukko ei varasta estä. Kainuussa erikseen tallennettu sananparsi on, että kyllä varas tietää, missä voipytty pietään. Tässä näkyy se, ettei varkautta ja epärehellisyyttä arvostettu.

Epärehellisyyttä on ollut aina

Rehellisyyden ohella myös epärehellisyyttä on ollut aina. Vanhemmat valvoivat ennen vanhaan, että lapsista tulisi rehellisiä, mutta aina näin ei käynyt.

– Jos agraariyhteisössä oli joku epärehellinen, niin hän leimasi myös muut. Pahimmillaan epärehellinen leimasi koko perheen loppuiäkseen. Kainuussahan on sellainen sanonta kuin parempi kunniaa kourallinen kuin häpeää helmallinen. Tässä korostettiin sitä, että epärehellinen teko tai puhe langettaa varjon yhteisölle, perheelle tai koko suvulle pitkäksi aikaa.

– Yksi pahan tekee, kymmeneen se koskee. Eli yksilölle asetettiin aika suuria vaatimuksia rehellisyyden suhteen.

Epärehellisiä on historian saatossa kohdeltu kovin ottein.

– Uitto- ja metsätyömailla saatettiin epärehellinen sutki ajaa sukkasillaan kovassa pakkasessa korpeen eli silloin kohdeltiin epärehellisiä kovakouraisesti. Kainuussa varkaat ovat olleet vähemmistönä, summaa Reijo heikkinen.