Tenteissä pienpuolueet – näin puolueet vastaavat Ylen vaalikysymyksiin

Yle etsii kaikilta puolueilta vastauksia joukkoon tärkeitä kysymyksiä. Tähän artikkeliin päivitetään pienpuolueiden päivän aikana puolueiden vastaukset.

Eduskuntavaalit 2015
Vaalimainoksia eduskuntatalon edessä.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Työ

*Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja? *

Itsenäisyyspuolue

Antti Pesonen (puheenjohtaja):

– Kestäviin rakenteisiin tarvitaan hyvä perustus. Meiltä puuttuu nyt se perustus, eli oma raha ja itsenäinen talouspolitiikka. Ne tarvitaan perustaksi. [...] Meillä on hirvittävästi tekemisen paikkoja, noin 50 miljardin korjausvelka rakennuksissa, näin on arvioitu. Tarvitaan energiajärjestelmien uudistamista ja ihmisten hoivassa on paljon tekemisen paikkoja.

Meillä tarvitaan rahaa valtion hallintaan, kun nyt pankit sanelevat, mitä valtio voi tehdä. Suomi on Kreikan tiellä. Meiltä puuttuu se perusta, jolle voidaan rakentaa omaa taloutta ja työtä ja myöskin yhteiskuntapolitiikkaa.

– Esitämme arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista 100 000 euron liikevaihtoon. Se parantaisi erityisesti pienten palveluyritysten toimintaa ja aloittavien yritysten toimintaa. Meillä on myös hyvin merkittävä esitys, josta ei ole keskusteltu julkisuudessa. Esitämme, että nykyiset työn sivukulut poistetaan ja ne korvataan maksulla, joka peritään tuotannon jalostusarvon perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että maksurasitusta siirretään pois erityisesti työllistäviltä ja pieniltä yrityksiltä.

Köyhien asialla

Terttu Savola (puheenjohtaja):

– Innovaatioita tarvitaan. Esimerkiksi vanhuksia lojuu tuolla ulkoiluttamatta vuosikausia. Mikseivät ihmiset voi sitä tehdä, ei vapaaehtoisesti vaan että saisivat ihan palkan siitä? Vastapainoisesti kehitetään robotteja jo vanhuksia hoitamaan, onhan tässä yhteenlaskussa jokin vialla, että mikä tuo työpaikkoja ja mikä niitä vie. Tässä jo puhuttiin paljon edellytyksistä, ja eduskuntapuolueet puhuvat niistä sanoilla, joita ne eivät kuitenkaan avaa. Tarkoitan ihan kekseliäisyyttäkin, vanhan ajan touhua, ettei tarvitse niin kovin markkinavoimien kierteessä olla.

– Luulen, että Suomen kansa on mielissään, jos me laitetaan ne rahat vanhusten ulkoiluttamiseen, mitkä nyt otetaan [puoluetukiin]. He eivät haluaisi antaa omista verorahoistaan 40 miljoonan euron puoluetukia puolueille joka vuosi, vaan olisivat mielissään jos tietäisivät, että heidän rahansa menevät tällaiseen.

Suomen Työväenpuolue

Juhani Tanski (puheenjohtaja):

– Meille kerrotaan, että velkamme lähenee sataa miljardia. Siinä on pikkuisen totta, bruttovelkamme lähenee. Mutta saatavamme ja varantomme on 42–43 miljardia, eli tosiasiassa nettovelkamme on vain puolet siitä, mitä kerrotaan. Suomen velka on OECD-maiden ja EU-maiden pienimpiä eli meidän pitäisi nyt, kun ollaan suhdannepohjassa, hyvin voimakkaasti elvyttää. Meillä on homekouluja, tiet vajoavat ja sillat sortuvat, eli nyt pitäisi hyvin voimakkaasti panostaa tällaisiin.

Meille kerrotaan, että ongelmamme on maailmanlaajuinen, kansainvälinen lama. Tosiasiassa suurin ongelmamme on euroalueen valtava kriisi. Suomen pitäisi irrota tai koko euroalue pitäisi purkaa, sen jälkeen euromaiden talous alkaisi vetää. Nyt tämä on niin kaukana ideaalisesta valuutta-alueesta kuin ikinä voi olla.

_– _Tulkitsenko oikein, että teidän mielestänne uusia työpaikkoja tulee vasta sitten, kun euroalueesta irtoaminen on toteutettu?

– Se on hyvin merkittävää. Totta kai niitä jatkuvasti tulee muutenkin, mutta nopein tapa päästä tästä kriisistä on irtaantua eurojärjestelmästä.

Piraattipuolue

Tapani Karvinen (puheenjohtaja):

– Suomi tarvitsee rakennemuutoksen. Kaikkien kannustinloukkujen poistaminen työstä ja ihmisten vapaaseen sopimiseen kannustaminen on sellainen asia, jolla voidaan saada se vähäisinkin työ tehtyä. Vaikka työtä olisi sitten vain kymmenen tuntia viikossa, niin se on kuitenkin tekemisen arvoista. Jos sitä voidaan vähän verottaa, se on vain hyvä valtiolle.

Me emme halua sellaista, että kaikki pakotetaan tekemään 40-tuntista työviikkoa, koska juuri sillä tavalla työtä ei riitä kaikille. […] Nollatyösopimukset eivät ole varsinaisesti huono homma, on pahempi, jos ne kielletään. On hieno homma, jos ihminen pystyy ottamaan viisikin nollatyösopimusta ja sitten työnantajan kanssa neuvottelemaan, että missä vaiheessa pystyy tekemään työtä kenellekin.

Suomen Kommunistinen Puolue

Juha-Pekka Väisänen (puheenjohtaja):

– Edellytykset luodaan sillä, että löytyy rahoitusta. Rahoitusta saadaan tietysti sillä, että lähdetään puuttumaan sinne, missä sitä rahaa on. Eli otetaan esimerkiksi meidän pääomatuloverotus eurooppalaiselle keskitasolle, jolloin saadaan sieltä helposti 5,5 miljardia näihin talkoisiin. Samoin on hyvä huomioida, että tänä päivänä Helsingin pörssi jakaa yhden miljardin enemmän voittoja kuin viime vuonna, yhteensä 10 miljardia. Meillä on rahoja, jotka voidaan ottaa työllisyyteen.

– Porvaripolitiikka on vienyt siihen, että me ajatellaan vain markkinatalouden boksin sisällä. SKP esittää, että tehdään muutos niin, että ihminen on ensin ja sen jälkeen talous. Me lähdemme esimerkiksi luomaan yhteisesti omistettuja kunnallisia peruspalveluja. Energia, mineraalit otetaan yhteisesti porukalla omaan omistukseen ja luodaan sitä kautta kunnallisia ja valtiollisia työpaikkoja.

Muutos 2011

Jari Leino (puheenjohtaja):

– Ensin tarvitaan tietysti ero EU:sta ja oma vapaasti kelluva valuutta. Mutta suuriin yritykseen ei tule syntymään yhtään uutta työpaikkaa Suomeen enää, ne syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion on jotenkin tultava mukaan jakamaan yrittäjäksi ryhtymiseen liittyviä riskejä. Eli jos lähtee yrittäjäksi, on oltava jossain vaiheessa mahdollisuus päästä takaisin normaalin työttömyysturvan piiriin, ettei siinä mene koko elämä pilalle.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen pienyrityksessä on suuri riski, joten siitä ensimmäisestä työntekijästä on oltava tarvittaessa mahdollisuus päästä eroon ilman, että se kaataa koko yritystä.

– Meillä on työmarkkinoilla merkittäviä markkinahäiriöitä, esimerkiksi meillä on ulkomaalaista halpaa ja orjatyövoimaa kymmeniä tuhansia. Samaan aikaan meillä on kymmeniä tuhansia suomalaisia rakennustyömiehiä vailla työtä. Kun poistetaan ulkomainen työvoima häiritsemästä markkinoita, siitä tulee työpaikkoja heti lisää. Samanlainen häiriö ovat nämä pakolliset yhdeksän euroa päivä -tempputyöllistämisjutut. Nekin pitää lopettaa, sen jälkeen syntyy oikeita työpaikkoja.

Kommunistinen Työväenpuolue

Timo Lahdenmäki (varapuheenjohtaja):

– Tämä edellyttää talouspolitiikan täydellistä muuttamista elvyttävämpään suuntaan. On merkkejä, että muutkin puolueet, nykyisetkin eduskuntapuolueet ovat muuttamassa linjaansa tai ainakin haluavat sitä muuttaa. Elvyttävä talouspolitiikka tarkoittaa silloin sitä, että meidän pitää kokonaan irrottautua EU:n ohjaamasta talouspolitiikasta ja Euroopan keskuspankin ohjaamasta rahapolitiikasta. Se on tietenkin hirvittävän vaikeata, koska olemme EU:n ja Emun jäseniä. Mutta siitä huolimatta tämä merkitsee sitä, että Suomen pitää mennä velkaelvytykseenkin.

– Iso ongelma on, että työtä ulkoistetaan halvempiin maihin. Olen itse it-alalla, ja parin viime vuoden aikana on melkein viikoittain ollut uutisia yt-neuvotteluista isoissa atk-taloissa. Väkeä on vähennetty. Isossa osassa näistä syynä on ollut se, että työt on ulkoistettu Intiaan ja muihin halvempiin maihin. Tämä pystyttäisiin kieltämään, vaikka oltaisiinkin EU:n jäseniä.

Talous

Puolueen ehdotus julkisen talouden tasapainottamiseksi, kohteet ja aikataulu?

Itsenäisyyspuolue

Antti Pesonen (puheenjohtaja):

– Suomi tarvitsee oman rahan ja itsenäisen talouspolitiikan. Ilman niitä en näe mitään valoa Suomen taloudellisessa tai yhteiskunnallisessa tulevaisuudessa. Tämä leikkauspolitiikka, jota nykyiset valtapuolueet tarjoavat tarkoittaa, että Suomi menee pidemmälle ja syvemmälle siinä alakierteessä Kreikan tiellä, jossa nyt ollaan. Leikkauksia voidaan tehdä. EU:lle menevä nettojäsenmaksu on nyt yli tuhat miljoonaa euroa vuodessa ja tullitulot, jotka maksetaan EU:n kassaan ovat useita satoja miljoonia vuodessa. Niistä kertyy noin puolentoista miljardin säästöt ilman puuttumista peruspalveluihin tai tulonsiirtoihin. Suomessa rakennusten korjausvelka on arviolta jopa 50 miljardia, meillä tiet rapistuu. Olisi työtä ja tekemistä. Miksei näihin investoida?

Köyhien asialla

Terttu Savola (puheenjohtaja):

– Veroparatiisit pitäisi ihan kerta kaikkiaan tukkia ja ottaa sieltä rahat pois. Lakkauttaisin myös puoluetuet, koska niitä ei anneta kaikille rekisteröidyille puolueille.

Suomen Työväenpuolue

Pekka Tiainen:

– Ykkösasia on työllisyys. Jotta päästäisiin työpaikkojen selvään lisääntymiseen, ei missään tapauksessa nyt pidä toteuttaa näitä leikkauksia alkuvaiheessa. Ei pidä orastavalta kasvulta taittaa niskoja. Pitkällä aikavälillä on järkevää pudottaa valtion velkaprosenttia sitten kun talous on elpynyt. Ei kuitenkaan vielä seuraavien kahden vuoden aikana missään tapauksessa. Pitää tehdä kymmenen vuoden velkastrategia. Investointien saamisessa Suomeen nämä yhtiöverohelpotukset olivat virhe. Ne olisi pitänyt suunnata investointeihin.

Piraattipuolue

Tapani Karvinen (puheenjohtaja):

– Ei tarvitse ottaa lisää velkaa. Voidaan säästää, mutta meidän ei tarvitse karsia palveluista. Perustulo on suoraa tulonsiirtoa markkinoille, jolloin se pääsee parhaiten valumaan paikallisyritysten käyttöön. Sitä kautta lisää työllisyyttä, sitä kautta lisää valtion verotuloja. Valtio maksaa 700 miljoonaa joka vuosi ohjelmistolisenssejä. Voitte kuvitella, kun puoli miljoonaa tietokonetta pyörittää Microsoft Windowsia, Office-tuotteita, että mitä se maksaa. Avoimeen lähdekoodiin mentäisiin muutaman vuoden aikavälillä.

– Saadaanko Suomi jaloilleen sillä, että annetaan kaikille rahaa?

– Kyllä itse asiassa saadaan. Tasavertainen tulonsiirto on kaikkein parasta.

Suomen Kommunistinen Puolue

Juha-Pekka Väisänen (puheenjohtaja):

– Suomi saadaan jaloilleen tietysti sillä, että tämä tällainen porvaripolitiikan kehitys muutetaan nyt ihan toiseen suuntaan. Stubb ja Katainen ovat saaneet aikaan sen, että kymmenessä vuodessa, yhden valtion budjetin verran, 52 miljardia on siirretty julkiselta sektorilta julkiselle. Ei ole mikään ihme, että silloin huudetaan, että meillä ei ole varaa vastata perusturvasta tai terveydenhuollosta. Tämä on mahdollista muuttaa. Esimerkiksi Helsingin pörssi on jakanut tänä vuonna yhden miljardin enemmän rikkaille bisneksille voittoa ja samaan aikaan sanotaan, että meillä ei ole varaa. Puolet esimerkiksi niistä pörssin kymmenestä miljardista, sillä me voitaisiin taata 1200 euroa suomalaisille, kaikille niille joilla ei ole työtä, jotka tarvitsevat sen perusturvan.

Muutos 2011

Jari Leino (puheenjohtaja):

– Suomi saadaan jaloilleen sillä, että lopetetaan ensiksi rahan kylväminen täältä ulkomaille. Kehitysapu, EU-jäsenmaksut. Meillä on kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia keikkatyöläisiä Suomessa. Kaikki se raha valuu Suomen taloudesta ulos.

Kommunistinen Työväenpuolue

Rauno Lintunen (pääsihteeri):

– Eduskuntapuolueet kilpailevat keskenään siitä, kuka voisi eniten leikata vähäosaisilta, köyhiltä ja työttömiltä. Meillä on sellainen leikkauslista, jossa leikataan yhtiöiltä ja voitoista. Siellä on varaa. Kun listautumattomat yhtiöt otetaan mukaan, voiton jako on 15 miljardia euroa ja voitot ovat vielä tätäkin suuremmat.

Terveys

Puolueen linja: Palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

Itsenäisyyspuolue

Antti Pesonen (puheenjohtaja):

– Tuleva sote-uudistus pitää julkistaa hyvissä ajoin ennen päätöksiä. Se pitää altistaa kansalaiskeskustelulle ja niin, että siihen voidaan tutustua kunnissa kunnolla, ottaa kantaa ja puida se asia läpi ennen kuin päätetään. Me haluamme, että tämä vanhentunut, keinotekoinen kilpailutilanne kuntien ylläpitämien terveyskeskusten ja kuntayhtymien pitämien erikoissairaanhoidon palvelujen välillä puretaan. Ne pitää saattaa yhden lainsäädännön alle. Valtiovallan pitää kantaa vastuu terveyspalveluiden rahoituksesta. Olisi syytä ottaa tarkkaan mallia Ruotsista, jossa tämä terveyspalvelujen järjestäminen on maakuntatasolla. Meiltä puuttuu käytännössä maakuntahallinto.

Köyhien asialla

Terttu Savola (puheenjohtaja):

– Lähipalvelut on tärkein asia tavallisille ihmisille. Jos ne on poistettu, pitää jopa palauttaa. Kela-korvaukset pois yksityisiltä yrittäjiltä. Monet vievät varansa veroparatiiseihin, eivät maksa edes Suomeen veroa. Pienituloiset vaan maksaa veroa ja sitten nämä isotuloiset ja firmat nauttii meidän hyvinvointivaltion palveluista. Meidän mielestämme julkiset palvelut ovat ne tärkeimmät, mutta jos ne eivät riitä, niin sitten yksityisiä.

Suomen Työväenpuolue

Pekka Tiainen:

– Maakuntamalli miellyttää. Jopa niin, että maakuntavaltuustot valitaan kunnallisvaalien tai eduskuntavaalien yhteydessä. Niille annetaan tätä tehtävää näissä laaja-alaisemmissa palveluissa. Tämä tulee epäonnistumaan, jollei samaan aikaan turvata lähipalveluita. Lähipalvelut, kylien, lähiöiden palvelut tulee turvata, pienet yksiköt.

Piraattipuolue

Tapani Karvinen (puheenjohtaja):

– Piraatti-ideologian mukaan annetaan hyvien käytäntöjen kopioitua. Tällä hetkellä Suomessa on olemassa kuntia, joissa on toimiva palvelurakenne. Voidaan tarjota kohtuuhintaan palveluja, vaikka sairastavuus on suuri. Sitten on olemassa kuntia, joissa tilanne on täysin päinvastainen. Toivoisin, että kunnat pääsisivät joka toinen vuosi arvioimaan muiden kuntien hyviä käytäntöjä ja poimimaan sieltä parhaat omaan käyttöön.

Suomen Kommunistinen Puolue

Juha-Pekka Väisänen (puheenjohtaja):

– Terveyspalvelut on viisasta järjestää demokraattisesti lähipalveluina. Valtion ja kuntien väliin täytyy luoda maakuntahallinto terveyspalveluja järjestämään. Valtion tulee rahoittaa sitä. Olen tosi tyytyväinen siihen, että perustuslakivaliokunta torppasi viiden sote-alueen täysin epädemokraattisen jutun. Siitä voi antaa kiitosta kuntakapinalle.

Muutos 2011

Jari Leino (puheenjohtaja):

– Mielestäni mielenkiintoinen on tämä kokoomuksen Elina Lepomäen esiin tuoma vapaaseen kilpailuun perustuva sote-malli, jossa raha seuraa asiakasta eli kunnista voitaisiin tehdä palvelun tuottajia sen sijaan, että ne ovat nyt järjestämisen maksuvastuussa. Annetaan se maksuvastuu valtiolle Kelan kautta tai miten vaan. Ajatusmalli pitäisi kääntää niin, että vanhus tai sairas ei ole rasite vaan hän on asiakas, jonka mukana tulee se palveluseteli tai raha. Tämä olisi myös kunnille keino tehdä bisnestä, jos he tarjoavat, hyviä, kilpailukykyisiä terveyspalveluja.

Kommunistinen Työväenpuolue

Rauno Lintunen (pääsihteeri):

– Tällä sote-uudistuksella halutaan toteuttaa EU:n julkisten palvelujen yksityistäminen ja kilpailuttaminen. Meillä on tällä hetkellä hyvä yliopistollinen sairaalajärjestelmä ja kohtuullisen hyvä terveydenhuoltojärjestelmä, mutta perustason terveydenhuolto on täysin puutteellinen. meidän keskeinen vaatimus on, että terveydenhoidon on oltava ilmaista ja terveyskeskusmaksut on poistettava.

Tulevaisuus

Puolueen linja: mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa, miten torjuu ilmastonmuutosta?

Suomen Kommunistinen Puolue

Heikki Ketoharju (pääsihteeri):

– Tarvitaan energiaremontti. Meidän täytyy päästä irti sekä ydinvoimasta että erilaisista fossiilisista energiatuotantomuodoista. Tulee siirtyä hajautettuun uusiutuvaan energiatuotantoon. Se vaatii paljon työtä ja työvoimaa. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen onnistuu käytännössä ainoastaan julkisesti rahoitetulla tutkimuksella. Vain se pystyy käänteen tekemään. Meillä olisi Suomessa siihen loistavat mahdollisuudet. Meillä on erittäin osaava ja koulutettu kansa.

Suomen Työväenpuolue

Tommi Lievemaa (varapuheenjohtaja):

– Uusiutuvat energialähteet ovat tulevaisuutta, ydinvoima kuuluu 1900-luvulle. Suomessa voidaan hyödyntää esimerkiksi metsästä saatavaa haketta. Uusiutuvassa energiassa on valtavat mahdollisuudet myös työllisyyden ja talouskasvun kannalta. Olkiluoto 3 on vieläkin kesken. Se on tullut maksamaan veronmaksajille noin 10 miljardia ylimääräistä. Jos puhutaan jostain kestävyysvajeesta, niin siinähän on jo melkein kaksinkertainen määrä sitä kestävyysvajetta pelkästään tässä ydinvoimalassa mennyt kankkulan kaivoon.

Köyhien asialla

Terttu Savola (puheenjohtaja):

– Ilmastonmuutosta torjutaan niin, että laitetaan suuria tekijöitä vähän enemmän vastuuseen. Että ei saastutettaisi. Ei yksityinen ihminen kovin paljon saastuta, ei enemmän kuin mitä on pakko.

Muutos 2011

Jari Leino (puheenjohtaja):

– Suomalaisten edun kannalta meillä pitäisi olla mahdollisimman suuri energiaomavaraisuus, tapahtui se sitten ydinvoiman kautta tai muuten. Suurin ongelmamme on liian suuri energiariippuvuus Venäjästä. Pitäisi panostaa kotimaisten energialähteiden käyttöön ja kehittämiseen. Turvetta pitäisi voida käyttää. Biokaasu on yksi kotimainen, puhdas, uusiutuva energialähde. Sitä pitäisi käyttää varsinkin hajautetusti, että maatiloista tehtäisiin paikallisia biokaasuvoimaloita.

Kommunistinen Työväenpuolue

Rauno Lintunen (pääsihteeri):

– Me emme hyväksy ydinvoiman lisärakentamista. Nyt rakennetut on käytettävä loppuun, uusia ei rakenneta. Siirrytään uusiutuviin luonnonvaroihin. Maakaasun käyttöä tulee jatkaa.

– Sosialismi on ratkaisu ympäristöongelmiin sen takia, että kapitalistisessa järjestelmässä kasvua ei tule enää olemaan. Kasvu on saavuttanut äärimmäiset rajat. Silloin on siirryttävä suunnitelmatalouteen. Se samalla ratkaisee älyttömän voittojen saalistamisen. Sitä kautta säännellään ympäristön ja luonnonvarojen hyötykäyttöä.