1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Helsinkiläispäättäjät tahtovat kalaportaat Kymijoen voimaloihin – energiayhtiö ei aio olla oma-aloitteinen

Helsingin kaupunginhallitus tahtoisi parantaa vapaa-ajan kalastuksen mahdollisuuksia Kymijoella. Samalla tahdottaisiin antaa uhanalaisille vaelluskaloille nykyistä paremmat lisääntymismahdollisuudet. Lääkkeeksi poliitikot ehdottavat kalateiden rakentamista kaupungin omistaman sähköyhtiön vesivoimaloihin. Energiayhtiö aikoo odottaa kokemuksia Korkeakoskeen tulevasta kalatiestä.

Helsinkiläispäättäjät tahtoisivat kalaportaan esimerkiksi Ahvenkosken vesivoimalan yhteyteen. Kuva: Olli Törönen / Yle

Merilohen hormoonit alkavat hyrrätä kesän aikana. Kesän edetessä sen geenit käskevät kalaa lähtemään meren ulapoiden ruokailualueilta syntymäjokeen lisääntymispuuhiin.

Matkassa on kuitenkin iso mutka. Lisääntymismatkalla olevan lohen ja taimenen taival katkeaa ihmisen rakentamaan betoniseinään. Esimerkiksi perinteikkäällä lohijoella, Kymijoella matka loppuu jo lyhyen matkan jälkeen, itäisessä haarassa Korkeakoskeen ja läntisessä haarassa Ahvenkoskeen. Molemmissa koskissa on vesivoimala.

Korkeakoskeen kaloille on tulossa ohikulkutie. Kalaporrasta voimalan ohi aletaan rakentaa vielä tänä vuonna. Toteutuessaan ja onnistuessaan se parantaa merkittävästi uhanalaisten kalojen lisääntymismahdollisuuksia. Villin lohen paluun uskotaan jopa nostavan jokivarren rantatonttien hintoja.

Tie kutualueille halutaan avata

Ahvenkoski on myös ollut lohen ja taimenen nousun perinteinen reitti. Nykyisin siinä seisoo Helsingin kaupungin energiayhtiön vesivoimala. Nyt helsinkiläispoliitikot tahtoisivat, että kaupungin omistama energiayhtiö rakentaisi voimalaitokseen kalaportaan, kuten Korkeakoskeenkin on tulossa.

Tahto on kirjattu Helsingin kaupungin lausuntoon Kymijoen ja Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmasta. Tahdon takana on ennen kaikkea Vihreät ja heidän valtuutettunsa Hannu Oskala.

– Tarkoituksenamme on parantaa vapaa-ajan kalastuksen mahdollisuuksia ja tietenkin parantaa vaelluskalojen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia, Oskala perustelee.

Lausuntoon kirjattu tahto ei siis ole vielä minkäänlainen päätös. Se on pelkistetysti vain mielipide. Ilmauksen isä tahtoo kuitenkin muistuttaa, että että taustalla on muutakin.

– Helsingin kaupunki on energiayhtiö Helenin omistaja. Tämä lausunto on viesti yhtiön hallitukselle siitä, mitä omistaja haluaa, Oskala painottaa.

"Kalateiden rakentaminen mietitään aina tapauskohtaisesti"

Helsingin kaupungin energiayhtiöstä Helenistä poliitikkojen kalatielinjausta kommentoi ympäristöjohtaja Maiju Westergren. Hän painottaa, että vielä on hyvin aikaista arvioida kalateiden mahdollista rakentamista Kymijoen voimaloihin, eikä mitään päätöksiä niistä ole tehty.

Vesivoimaa tuottavat sähköyhtiöt ovat Suomessa suhtautuneet kalateiden rakantamiseen pääsääntöisesti varsin penseästi. Westergren kuitenkin muistuttaa, että Helen yhtiönä ei lähtökohtaisesti vastusta kalateiden rakentamista. Tosin ei yhtiö aio oma-aloitteisestikaan lähteä kalaportaita rakentamaan.

– Tahdomme saada kokemuksia ensin siitä, miten Kymijoen itäiseen haaraan suunniteltu kalatie lähtee toimimaan. Jos kalatie toimii, voimme tarvittaessa hyödyntää kokemuksia vaikkapa Ahvenkoskessa, mutta kalateiden rakentaminen mietitään aina tapauskohtaisesti, Helenin ympäristöjohtaja Maiju Westergren sanoo.

Kallis, mutta välttämätön kouru

Helenillä on Kymijoessa neljä vesivoimalaa.  Ne sijaitsevat Ahvenkoskella, Mankalassa, Klåsarössä ja Ediskoskella. Vaelluskalojen kannalta tärkein olisi Ahvenkoski, joka lähimpänä merta torppaa kalojen nousun ensimmäisenä. Myös Klåsarön voimalaan tarvittaisiin kalatie.

Korkeakoskeen rakennettava kalaporras tulee maksamaan muutaman miljoonan. Ahvenkoskeen kalatie maksaisi suunnilleen saman verran. Helenille vesivoiman tuottama energia on noin kymmenesosa kaikesta yhtiön tuottamasta sähköstä, mukaan luettuna osuudet muutamista Ruotsissa sijaitsevista vesivoimaloista.

Energiayhtiöt maksavat selvää seteliä joko kalanpoikasten velvoiteistutusten tai niin kutsutun kalatalousmaksun muodossa. Tutkimusten mukaan kalatieinvestointi voisi kuitenkin tulle pitkällä aikavälillä yhtiöille halvemmaksi.

– Kalatiet olisivat iso hanke yhtiölle. Olisi hyvä, jos ne olisivat yhteishankkeita, joissa voisivat olla mukana myös valtio, kunnat ja kalatalousviranomaiset, jotta voitaisiin varmistaa kalateiden toimivuus. Pitää myös ratkaista, kuka kalatiet ylläpitää rakentamisen jälkeen, sanoo Helenin ympäristöjohtaja Westergren.

Löytyykö halua?

Maa- ja metsätalousministeriö teki pari vuotta sitten vaelluskalojen elinvoimaisuuden parantamiseksi niin kutsutun kalatiestrategian. Siinä Kymijoki on määritelty yhdeksi maan kärkikohteista, johon merilohi, taimen ja siika halutaan saada uudestaan nousemaan lisääntymispuuhiin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kalanpoikasten istuttaminen ei riitä turvaamaan kalakantoja.

Jotta kala nousisi ohi voimalapatojen, pitäisi niihin rakentaa kalatiet. Strategia on kuitenkin vain ohjeistus ja suositus, ei velvoittava säännös tai laki. Se kuitenkin ohjaa esimerkiksi valtion viranomaisten toimintaa.

Ensimmäinen askel strategian toteuttamiseen on siis Korkeakosken kalatie. Korkeakoski on todettu tärkeimmäksi vaelluskalojen nousuväyläksi, sillä sen kautta kalat pääsevät tärkeimmille lisääntymisalueille ja suuri osa kaloista myös käyttää tätä itäistä haaraa kutuvaelluksellaan. Se ei kuitenkaan vähennä Ahvenkosken kalatien tarpeellisuutta, painottaa kalatiesrategian valmisteluun osallistunut, rakennettujen vesistöjen tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskuksesta.

– Ahvenkoski ja Klåsarön kalatiet olisivat erittäin tärkeitä kalojen nousun kannalta, ja ne on myös priorisoitu korkealle kalatiestrategiassa. Me emme pysty tarkalleen sanomaan, missä määrin ja missä suhteessa nousukalat valitsevat itäisen haaran, ja paljonko menee läntiseen haaraan. Siksi kaksi kalatietä nopeuttaisi paljon uhanalaisten vaelluskalojen paluuta Kymijokeen. On itsestään selvää, että kahden haaran kalateillä onnistumme siinä nopeammin kuin yhdellä, Mäki-Petäys korostaa.

Päänavaus, ei päätös

Helsinkiläispäättäjien keskuudessa myönnetään, että vesienhoitosuunnitelmaan kirjatusta mielipiteestä on vielä pitkä matka siihen, että kalateitä alettaisiin toden teolla vesivoimaloiden yhteyteen rakentaa. Koskiensuojelu on kuitenkin näyttävästi esillä, ja esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamista mietitään vakavasti.

– Tällainen kirjaushan on näytösluonteinen, muistuttaa vihreiden kaupunginvaltuutettu Hannu Oskala.