Näkökulma: Hyödyntääkö Putin suosionsa aikaistamalla presidentinvaaleja?

Krimin liittäminen Venäjään lisäsi presidentti Vladimir Putinin suosiota, mutta nyt talouskriisi syö presidentin kannatusta. Kirjeenvaihtajamme Marja Manninen kertoo Putinin suosion taustoja ja arvioi vaalien mahdollisen aikaistamisen vaikutuksia.

Ulkomaat
Marja Manninen
Marja ManninenDerrick Frilund / Yle

Venäjänpresidentin Vladimir Putinin kolmannen kauden puolivälissä monet politiikan tutkijat ovat alkaneet pitää mahdollisena, että Putin varmistaa valintansa neljännelle kaudelle aikaistamalla vuoden 2018 presidentinvaalit.

Putinin suosio lähti jyrkkään nousuun heti Krimin niemimaan Venäjään liittämisen jälkeen. Huikea kannatus ei kuitenkaan välttämättä kestä seuraaviin presidentinvaaleihin asti. Edelleen syvenevä talouskriisi näkyy jo kannatuksen notkahduksena ja kansan kasvavana tyytymättömyytenä.

*Länsimaista *katsottuna Putinin vankkaa suosiota on vaikea ymmärtää. Venäjää vaivaa talouskriisi, jonka syitä ovat maan oman talouspolitiikan virheet, öljyn hinnan lasku ja Ukrainan kriisi. Välit läntiseen maailmaan ovat huonot. Tavallisen venäläisen elämässä kriisi näkyy hintojen nousuna ja reaalitulojen laskuna. Mutta kansa näyttää sopeutuneen kiristyneeseen taloustilanteeseen ällistyttävän hyvin, sillä se kokee olevansa yhteisellä asialla.

Mielipidetiedusteluihin on Venäjällä yleensä syytä suhtautua suurella varauksella. Putinin kannatusluvut ovat säännönmukaisesti korkeampia Kremliä lähellä olevan Vtsiomin tutkimuksissa ja alempia riippumattoman Levada -keskuksen tutkimuksissa.

Putinin kannatusta tukee myös pelko: Ihmiset pelkäävät menettävänsä kaiken

Putinin suosion syistä mittaukset antavat kuitenkin pitkälti samanlaisia tuloksia. Kansalaiset arvostavat Putinia siksi, että hänen katsotaan palauttaneen Venäjälle sen ansaitseman aseman maailmanpolitiikassa palauttamalla Krimin Venäjän yhteyteen.

*Putinin *kannatusta tukee myös pelko. Ihmiset pelkäävät menettävänsä kaiken, mutta kokevat Putinin suojelevan heitä kaikelta pahalta.

Putinia kannatti parhaimmillaan 85 prosenttia kansalaisista. Kannatus on syksyn jälkeen hiukan notkahtanut, mutta se on edelleen yli 80 prosenttia. Tässä tilanteessa, Putinin kolmannen kauden puolivälissä monet politiikan tutkijat ovat alkaneet pitää mahdollisena, että Putin varmistaa valintansa neljännelle kaudelle aikaistamalla vuoden 2018 presidentinvaalit.

Putin ei ole vielä julkisesti ilmoittanut edes pyrkivänsä neljännelle kaudelle, mutta sekä kannattajat että vastustajat pitävät ehdokkuutta itsestään selvänä.

Politiikan tutkijoiden mukaan Venäjällä on myös poliittinen tyhjiö, minkä takia Putinille ei ole päässyt nousemaan varteenotettavia vastaehdokkaita. Sosiologi Denis Volkov Levada -keskuksesta on sitä mieltä, että vaalit kannattaisi järjestää juuri nyt siksi, että Putin saisi varmistettua valitsemansa linjan jatkumisen osoittamalla, että sillä on kansan vankkumaton tuki.

Tunnettu politologi Gleb Pavlovski on samaa mieltä. Suosiota on käytettävä nyt, sillä se ei välttämättä kestä kauaa, sanoo Pavlovski Vedomosti -lehdessä. Pavlovskin mielestä presidentinvaalien lisäksi pitäisi aikaistaa myös parlamenttivaalit, jotka aikataulun mukaan järjestetään ensi vuoden lopulla.

Jos parlamenttivaalit olisivat nyt, parlamenttiin pääsisi vain kolme puoluetta nykyisten neljän asemesta.

Levada-keskuksen mittausten mukaan myös Putinia tukevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen kannatus on noussut vahvasti. Sitä äänestäisi nyt 69 prosenttia kansalaisista, kun määrä vuosi sitten oli 56 prosenttia.

Olennaista on myös, pystyykö Putin säilyttämään kuvan Venäjää sodalla uhkaavasta Natosta

Parlamenttiin pääsisivät Yhtenäisen Venäjän lisäksi vain kommunistit ja liberaalidemokraatit, kun taas Oikeudenmukainen Venäjä jäisi sen ulkopuolelle. Muille puolueille ennustetaan vain noin prosentin kannatusta.

Venäläiset siis näyttävät juuri nyt haluavan, että maata johtaa edelleen Vladimir Putin apunaan presidentin tukipuolueen johtama hallitus ja parlamentti. Mutta monet politiikan tutkijat ovat sitä mieltä, että tilanne muuttuu, joskin hitaasti. Ja ratkaisevaa on taloudellinen kehitys.

Runsaan vuoden kuluttua taloustilanne on jo vakava uhka maan vakaudelle ja valtionhallinnon taloudelliselle perustalle, sanoo professori Nikolai Petrov Moskovan talouskorkeakoulusta. Ja se voi kostautua sekä vuoden 2016 parlamenttivaaleissa että vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Olennaista on myös se, pystyykö Putin säilyttämään kuvan Venäjää sodalla uhkaavasta Natosta.

Oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin taannoisen murhan on arvioitu antaneen uutta puhtia Venäjän katuoppositiolle, jonka uskottiin jo kuivuneen kokoon yltyneen painostuksen takia. Tyytymättömyys Putinin hallintoon on kevään aikana ollut näkyvää. Oppositioryhmät yrittävät käyttää tilanteen hyväkseen liittoutumalla ja etsimällä yhteistä poliittista linjaa.

Vaalien aikaistaminen olisi näille ryhmille myrkkyä, sillä ne eivät ehdi valmistautua vaaleihin eikä niitä nykyisen lainsäädännön perusteella välttämättä edes päästetä vaaleihin.

Oppositiopoliitikko Vladimir Ryzhkovin mielestä vaaleja voidaan tietysti aikaistaa, jos se on vallanpitäjille edullista, mutta kansa tietää kyllä, ettei niillä muuteta mitään. Tilanne ei muutu paremmaksi, eivätkä ongelmat ratkea, mutta yhteiskunnan hajaannus jatkuu, sanoo Ryzhkov.

Putin voi olla varma voitostaan

*Oppositiosta *ei siis ole antamaan vastusta Putinin hallinnolle. Eikä mikään osoita, että Venäjällä viime vuosina kasvanut keskiluokka pystyisi siihen.

Keskiluokka, joka vielä hiljattain vaati muutoksia ja kansalaisvapauksia, kääntyy nyt sisäänpäin ja keskittyy turvaamaan oman olemassaolonsa, sanoo Moskovan Carnegie -keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov.

Niin kauan, kun vaihtoehtoiset voimat eivät pääse osallistumaan vaaleihin eivätkä esiintymään valtion mediassa, Putin voi olla varma voitostaan järjestettiinpä vaalit sitten ennen aikojaan tai ajallaan.