Teerinevalle suunniteltu turvetuotanto nosti esiin vanhat pelot Lestijärvellä – 10 vuotta valmisteltu YVA-selostus valmistui

1980-luvun alussa Teerinevan turvetyömaalla sattunut ympäristöonnettomuus pilasi Lestijärven. Paikkakunnalla vastustetaankin tiukasti tuotannon aloittamista alueella. Vapo on saanut valmiiksi YVA-selostuksen hankkeesta.

Kotimaa
Pentti Untinen
Kalle Niskala / Yle

Turvetuotannon aloittaminen Lestijärven Teerinevalla herättää edelleen laajaa vastusta kyläläisten ja noin 450 kesämökin omistajan keskuudessa. Epäluulot siintävät 1980-luvun alkuun. Vapo valmisteli silloin tuotannon aloittamista ja ojitti Teerinevan laajan suoalueen. Kevättulvat kuitenkin mursivat 1980 ja -81 laskeutusaltaan pengerryksiä ja viereiseen Lehtosenjokeen ja sitä kautta Lestijärveen huuhtoutui isot määrät kiintoaineita pilaten järven.

Vapo sulki työmaan 1982. Turveyhtiö aloitti YVA-prosessin 2004, yva-selostus valmistui vasta nyt.

– Lestijärvi oli ennen karu, kirkasvetinen järvi. Onnettomuus tummensi veden ja järven pohjaeläimistö muuttui. Järvi on edelleen hyvin herkkä, eikä se kestä suurempaa kuormitusta, painottaa Lestijärven ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Viitasalo.

Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan turvetuotanto Teerinevalla lisäisi kiintoaineen sekä typen ja raudan päästöjä. YVA-selostuksen mukaan vaikutukset rajoittuisivat Lehtosenjokeen ja sen suualueelle Lestijärvessä.

Toisaalta suon ottaminen tuotantoon vähentäisi fosforin ja happea kuluttavien orgaanisten aineksien kuormitusta. Se vähentäisi vesistön rehevyyden kasvua ja parantaisi vesistön happitilannetta.

Muutokset fosforin, humuksen ja typen osalta purkuvesistössä ovat kuitenkin yvan mukaan suhteellisesti varsin pienet vesistön nykyisiin pitoisuuksiin nähden.

Vedet puhdistettaisiin kemiallisesti

Vapo suunnittelee johtavansa kuivatusvedet kemiallisen puhdistuksen jälkeen laskuojaa pitkin Lehtosenjoen kautta Lestijärveen ja Lestijokeen. Hankealueen ympäri rakennettaisiin uudet suojapenkereet tulvasuojiksi.

Kemiallisessa puhdistuksessa kuivatusvesiin lisätään saostuskemikaalia eli ferrisulfaattia, jonka vaikutuksesta kiintoaines ja liuenneet aineet saostuvat ja laskeutuvat selkeytysaltaan pohjalle. Samalla vesi kirkastuu. Saostunut liete tyhjennetään määräajoin altaan pohjalta. Puhdistunut vesi johdetaan vesistöön.

Vapo käyttää kemiallista puhdistusta sellaisissa erityistapauksissa, joissa puhdistetun veden laadulle asetetaan erityisvaatimuksia. Tällaisia kohteita sillä on tällä noin 40.

– Vapo on tiedostanut Lehtosenjoen, Lestijärven ja Lestijoen merkittävyyden. Olemme valinneet mahdollisimman hyvät puhdistusmenetelmät, kertoo lakimies Martti Patrikainen Vapolta

Teerinevalta aiotaan nostaa 2,1 miljoonaa kuutiota turvetta 25–30 vuoden aikana. Maanpinta alensi alueella 1–4 metriä, muutos olisi pysyvä. Hankealue on kooltaan 381 hehtaaria.

Ympäristöyhdistys on huolissaan myös ilman kautta leviävästä humuksesta. Turpeennosto aiheuttaa pölyä ja yhdistys pelkää pölyn laskeutuvan Lehtosenjokeen ja huuhtoutuvan sen myötä järveen. YVA-selostuksen mukaan jokivarren nykyiset tulvapenkeret muodostavat tiiviin pölyltä suojaavan puustoisen puskurin suota vasten, mutta monin paikoin jokivarsi on avoimempaa pajuluhtaa, joka ei pölyltä suojaa..

YVA-selostusta esitellään yleisölle keskiviikkona 6.5.2015 kello 16 Lestin koululla. Hankkeesta jätettävä kirjalliset mielipiteet ja lausunnot on esitettävä Etelä-Pohjanmaa ELY-keskukseen 1.6. mennessä.