1. yle.fi
  2. Uutiset

Muumioituneet unkarilaiset auttoivat tutkijat Euroopan tuberkuloosin lähteille

Pari sataa vuotta sitten kuolleet ihmiset lepäsivät unohdetussa kryptassa kuivan ilman muumioimina. Heidän sairastamansa tuberkuloosi vahvistaa käsitystä, että taudilla ja ihmiskunnalla on tuhansien vuosien yhteinen historia.

Ulkomaat

Unkarilaisesta pikkukaupungista Vácista löytyneet 1730–1830-lukujen muumioituneet vainajat ovat antaneet tutkijoille arvokasta tietoa siitä, miten tuberkuloosi on seurannut ihmistä kivikaudelta tähän päivään. Tiedoista toivotaan apua myös tänäisten tuberkuloositartuntojen diagnoosissa ja hallinnassa.

Vácin dominikaanikirkon kryptaan haudattuja 265:tä vainajaa ei muumioitu, vaan kryptan poikkeuksellisen kuiva ilma ja mäntyarkkujen mikrobeja tuhoavat ominaisuudet säilyttivät heidän ruumiinsa ja vaatteensa. Krypta muurattiin umpeen, ja se unohtui ihmisten muistista, kunnes arkut löytyivät pari vuosikymmentä sitten sattumalta kirkon korjaustöissä.

Kahdeksan vainajan bakteerikanta selvisi

Vainajien henkilöllisyydessä tutkijoilla ei ole selvittämistä, sillä monet olivat varakkaiden sukujen jäseniä, jotka olivat säilyneet aikakirjoissa, kuten heidän kuolinsyynsäkin. Ne ovat tutkijoille erityisen arvokasta tietoa, sillä niistä voidaan selvittää tautien leviämistä perheissä.

Brittiläisten Warwickin yliopiston ja University College Londonin sekä Unkarin luonnonhistoriallisen museon ja Jerusalemin heprealaisen yliopiston tutkijat ottivat 26 muumiosta näytteen tuberkuloositartuntojen selvittämiseksi. Kahdeksasta kyettiin lukemaan tuberkuloosia aiheuttavan bakteerin perimä.

Vácin bakteereilla on roomalaiset juuret

Vácin 265 arkkua löytyivät kryptan romahtaneen seinän takaa koon mukaan päällekkäin pinottuina. Jokainen arkku on koristeltu maalauksin: ristein, kukin, enkelein, tiimalasein. Kaikki ovat erilaisia; osassa kuvat viittaavat vainajan ammattiin. Raamatunlauseet ja muut tekstit ovat unkariksi, saksaksi ja latinaksi.

Tuberkuloosi oli pelätty tappaja 1700-luvun Euroopassa jo silloin, kun kaupungistuminen ja ahtaat elinolot eivät vielä olleet pahentamassa sitä. Bakteerin kirjasi vasta vuonna 1882 saksalaistutkija Robert Koch. Tuberkuloosi tappaa yhden seitsemästä sairastuneesta, Koch kirjoitti tuolloin.

Nykyisin tuberkuloospotilaan sairastumisen syyksi osoittautuu yleensä yksi bakteerikanta. Vácissa oli toisin: viidellä kahdeksasta vainajasta oli useita bakteerityyppejä, yhdellä peräti kolme.

Kaikki kannat olivat kuitenkin sukua tämän päivän kannalle, ja kun tutkijat rakensivat bakteerille sukupuun, se johti myöhäiselle roomalaisajalle. Havainto tukee arvioita, joiden mukaan tuberkuloosi ilmestyi ihmisten taudiksi jo ainakin kuusi tuhatta vuotta sitten. Joidenkin tutkijoiden mielestä yhteinen historia ulottuu jopa kymmenien tuhansien vuosien taakse.

Koko tutkimus (siirryt toiseen palveluun) on vapaasti luettavissa Nature Communications -verkkolehdestä, ja omalla sivullaan siitä kertoo Warwickin yliopisto (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi