Tutkijat puolustusyhteistyöstä: Viesti Venäjälle - reaktiota vaikea ennustaa

Professori Hanna Ojasen mielestä Pohjoismaiden puolustusministereiden viesti on, että ulkoa tulevalla häiriköinnillä ei voida horjuttaa Pohjoismaiden yhtenäisyyttä.

Ulkomaat

Pohjoismaiden puolustusministereiden viesti puolustusyhteistyön tiivistämisestä on varsin selkeää puhetta. Norjalaisessa Aftenposten-lehdessä julkaistussa ministereiden yhteisessä mielipidekirjoituksessa muistutetaan Krimin valtauksesta ja Venäjän kasvaneesta sotilaallisesta toiminnasta Pohjoismaiden lähialueilla. Päätelmä on, että Venäjän toimintatapa on suurin haaaste Euroopan turvallisuustilanteelle.

Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen, joka seuraa turvallisuuspolitiikkaa ja Pohjoismaiden yhteistyötä, näkee selvän viestin Venäjälle.

– Onhan tämä erittäin selkeä, tässä ei tarjota minkäänlaisia porkkanoita, vaan tylysti sanotaan, että nyt on turha odottaa tilanteen parantumista. Siinä mielessä se on selkeä viesti, en tiedä miten tätä sitten luetaan, professori Hanna Ojanen pohtii.

"Venäjän reaktioita vaikea ennustaa"

Erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että Venäjän reaktion ennustaminen on vaikeaa.

– Yleisempi kuva Venäjän ulkosuhteissa on, että suhteet ovat jännittyneet aika moniin naapurimaihin. Venäjän toiminta on herättänyt huolta monissa maissa ja Venäjä on sitten aika äkäisesti reagoinut muitten maitten kannanottoihin, Koivula sanoo.

Tommi Koivula pitää myös Venäjän mainitsemista suoraan pohjoismaisen puolustusyhteistyön yhteydessä uutena asiana.

– Aiemmin puolustusyhteistyötä on perusteltu yleisillä kustannustekijöillä ja halulla tehostaa eri maiden asevoimien yhteistoimintakykyä. Viittaus Venäjän toimintaan on tavanomaista suorapuheisempi, erikoistutkija Tommi Koivula sanoo.

Tilanteen parantumista ei näkyvissä

Ojasen mielestä teksti on hiukan "epäpohjoismainen" siinä mielessä, että siinä ei tarjota mitään näkymää tilanteen parantumisesta.

– Perinteisesti on yritetty pitää yllä erilaisia yhteistyökuvioita. Itämeren ympäristössä on monenlaisia järjestöjä missä myös Venäjä on mukana, on pyritty avoimuuteen. Tässä kuitenkin paalutetaan uudenlaista normaalitilannetta, missä näitä yhteyksiä ei oikein näy, professori Hanna Ojanen arvioi.

Ojanen näkee myös viestin siitä, että Pohjoismaat pitävät nyt yhtä ja tiivistävät keskinäisiä suhteitaan.

– Halutaan osoittaa, että tässä on sellainen ryhmä mitä ei voi ulkoa tulevalla häiriköinnillä hajottaa, sanoo Hanna Ojanen.

Lista yhteistyömuodoista tuttu

Puolustusministereiden artikkelissa luetellaan tutulta kuulostavia yhteistyömuotoja, kuten yhteiset harjoitukset, teollinen yhteistyö mutta myös tietojen vaihto tilanteesta merellä ja ilmatilassa. Osa hankkeista on hyvin vanhoja osa tuoreempia. Uutta on kuitenkin se, että tutut hankkeet asetetaan uuteen valoon.

– Nyt ei puhuta Pohjoismaiden yhteisestä kriisinhallintakapasiteetista tai puolustusteollisuuden kehittämisestä vaan kyse on siitä, että Pohjoismaat tarvittaessa puolustavat toisiaan ja auttavat toinen toisiaan puolustautumaan, professori Hanna Ojanen arvioi puolustusministereiden yhteistä tekstiä.

Toistaiseksi Suomella on merkittäviä lainsäädännöllisiä esteitä auttaa naapurimaitaan sotilaallisesti. Tämä kävi ilmi esimerkiksi keskustelussa siitä olisiko Suomi voinut auttaa Ruotsia viime syksyn sukellusvenejahdissa.