"Saatan riipaista kovan kännin tänään" – Näistä sanoista käynnistyi metsäteollisuuden rakennemuutos

Kymmeniä paperi-, sellu ja jalostustehtaita on lakkautettu kevään 2006 jälkeen. Lohja Mondi on tuorein lakkautusuhan alle joutunut. Samalla on myös miljardi-investointeja vireillä.

talous
Grafiikka metsäteollisuuden työllisten määrästä.
Yle Uutisgrafiikka

UPM:n Voikkaan paperitehtaan lopetusilmoituksesta keväälllä 2006 käynnistyi metsäteollisuuden yhä jatkuva rakennemuutos.

– Saattaa olla, että riipaisen kovan kännin tänään, tokaisi (siirryt toiseen palveluun) pettynyt Voikkaan tehtaan pääluottamusmies Kari Haaraoja MTV3:n uutisille.

Haaraojan lohkaisusta tuli elävä nettilegenda kertaheitolla, mutta metsäteollisuuden ylikapasiteetista johtuvia "sopeutustoimia" ei sillä lopetettu. Voikkaan lopetuksen jälkeen Suomesta on lakkautettu kymmenkunta paperi- ja sellutehdasta muun muassa Myllykoskella, Kajaanissa, Kemijärvellä ja Kaskisissa.

Paperin jatkojalostustehtaita on kylmennyt liki parikymmentä. Konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Pöyryn laskelmien mukaan yksittäisiä paperikoneita on suljettu yhteensä 34 vuosina 2005–2015. Tänä vuonna on sammunut jo kolme konetta. Tuoreimmat linjalakkautukset ovat UPM-kymmenen Jämsänkosken, Lappeenrannan ja Tampereen tehtailta.

Uusin kokonaisen tehtaan lopetusuhka tulee Lohja Mondin paperitehtaalta Uudeltamaalta. 150 on vaarassa menettää työnsä syksyyn mennessä.

Näiden päälle yhtiöt ovat viime vuosina ilmoittaneet yli 60:stä muusta henkilöstövähennyksestä - yleensä toiminnan tehostuksen nimissä.

Metsäteollisuudesta leipänsä ansaitsevien määrä on vuosikymmenessä nipistynyt yli kolmanneksella. Massa- ja paperiteollisuden sekä puutuoteteollisuuden palveluksessa on nyt reilut 40 000 työntekijää.

Lista lakkautetuista tehtaista.
Klikkaa taulukko suureksi.Yle Uutisgrafiikka

Syynä median käytön muutos

Suurin syy metsäteollisuuden viime vuosien supistuksiin on paperituotteiden maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, joka on johtanut hintojen putoamisen alle kannattavuusrajan. Hintojen laskua on yritetty kääntää nousuksi nimenomaan vähentämällä tuotantoa.

Ylikapasiteetti on ollut seurausta paperikysynnän laskusta digitalisoitumisen vuoksi. Yhä useampi kahlaa uutiset netistä paperilehden sijaan.

Valoa metsäalan yleisen synkkyyteen on tuonut sellun hyvä menekki, joka on jatkunut jo useita vuosia ja hintakin on kivunnut samalla ylöspäin. Etenkin Aasian markkinat ovat imeneet sellua pehmopaperin ja pakkauskartongin valmistukseen sikäläisille markkinoille.

Metsäpatruunoilla näyttää riittävän uskoa sellun kaupaksikäyntiin myös tulevina vuosina. Luottamuksen suurin ilmentymä on Äänekoskelle kaavailtu biotuotetehdas. Metsä Groupin odotetaan tekevän lopullisen päätöksen 1,1 miljardin euron investoinnista lähiaikoina. Alueen raivaustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa.

Pari muutakin havusellutehdasta on vireillä. Kuopion hintalappu on 1,4 miljardia euroa ja Kemijärven 0,7–0,8 miljardia euroa.

Toteutuessaan uudet sellutehtaat palauttavat metsäteollisuuden investoinnit kymmenen vuoden takaiselle korkeudelle, noin miljardiin vuodessa. Viimeiset viisi vuotta metsäteollisuus on investoinut noin puolet tästä, 400–600 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi tänä vuonna valmistuvat biojalostamot Lappeenrantaan ja Kotkan Sunilaan sekä sellutehdasremontit Stora Ensolle Varkauteen ja UPM:n Kymin tehtaille.