Liikkuvia äänestäjiä jo miljoona – puolueiden jäsenyys ei enää kiinnosta

Puolueiden jäsenmäärät ja ideologinen sitoutuminen ovat vähentyneet vuosikymmenien aikana. Samassa tahdissa myös liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut. Liikkumista tapahtuu runsaasti myös puolueuskollisten joukoissa.

Kotimaa
SMP:n (Suomen Maaseudun Puolue) puoluekokous Kouvolassa vuonna 1972. Puolueen eduskuntaryhmä marssii kadulla.
SMP:n (Suomen Maaseudun Puolue) puoluekokous Kouvolassa vuonna 1972. Puolueen eduskuntaryhmä marssii kadulla.Kalle Kultala

Nykyisin puolueisiin kuuluu enää muutama prosentti kansasta. Eduskuntapuolueiden jäsenmäärä on puolueiden oman ilmoituksen mukaan vajaa 300 000, kun äänioikeutettuja on reilut 4,2 miljoonaa.

– Vielä 1980-luvulla puolueiden jäsenmäärä oli tähän verrattuna kaksinkertainen, yli 600 000. Siitä on tultu merkittävästi alaspäin. Jo 80-luvulta lähtien puolueilla on ollut vaikeuksia saada uusia jäseniä, sanoo Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg.

Borgin mukaan puolueiden jäsenmääräluvut ovat nykyisin luotettavampia kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin rekistereissä oli vielä paljon paperijäseniä. Keskustalla on edelleen selvästi suurin jäsenmäärä puolueista, noin 150 000 jäsentä. Määrä oli vielä 80-luvulla kaksinkertainen.

Poliittisen sitoutumisen vähenemisen rinnalla puolueilla on toinenkin ongelma, niiden jäsenistön ikääntyminen.

– Nykyisin yli puolet eduskuntapuolueiden jäsenistä on yli 60-vuotiaita, ja kehitys tulee jatkumaan. Vielä 90-luvulla yli kuusikymppisten osuus puolueissa oli vain kolmannes. Yli 60-vuotiaiden määrä puoluejäseninä onkin kasvanut sellaista kymmenen prosentin vauhtia vuosikymmenessä, kuvaa Borg.

– Eikä näytä siltä, että aktiivijäsenyyteen ja muodolliseen yhdistysjäsenyyteen perustuva puoluejäsenyys olisi kasvamassakaan, jatkaa Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg.

Borg arvioi, että puoluejäsenyyden suosio on hiipunut ainakin vastaiskuna 70-luvun ylipolitisoitumiselle, eikä pitkäkestoinen poliittis-aatteellinen yhteiskunnallinen sitoutuminen kiiinnosta enää kuten aikaisemmin.

– Kansalaisten sitoutumiseen yhdistystoimintaan ja moderniin tai postmoderniin elämäntapaan liittyy ehkä enemmän se, että mennään enemmän yhden asian puolesta ja tilapäisesti.

Liikkuvia, nukkuvia ja puolueuskollisia äänestäjiä saman verran

Kun poliittisten puolueiden jäsenmäärät ovat hiipuneet, liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut.

– Jos on jäsenenä poliittisessa puolueessa, niin silloin tietysti on vakiintunut puoluekanta. Samoin on niitä, joilla on vakiintunut puoluekanta, vaikka eivät olekaan puolueen jäseniä.

– On selvää, että kun puolueiden järjestöllinen voima on hiipunut muutaman vuosikymmenen aikana, niin myös puoluekannoiltaan vakiintuneiden määrät ovat merkittävästi vähentyneet.

Borgin mielestä jonkinlainen karkea yhteys voidaan löytää puolueiden vähentyneen jäsenmäärän ja liikkuvien äänestäjien kasvavan joukon välillä. Liikkuvia äänestäjiä on näissäkin vaaleissa arviolta miljoona.

– Viime vaaleissa liikkuvia äänestäjiä oli 32 prosenttia Demokratiaindikaattorit 2013 -selvityksen mukaan. Näissä eduskuntavaaleissa arvioisin, että ollaan lähellä edellisten vaalien lukuja. Jos puhutaan niistä, jotka käyttävät äänioikeuttaan, siis oikeasti äänestävistä, liikkuvien määrä nousee näissä vaaleissa huomattavasti, ehkä 40–45 prosenttiin. Se on iso joukko, kuvaa Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg.

Grafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

– Olemme selvästi menossa kohti sellaista tilannetta, että koko valitsijakunnasta pian kolmannes on puolueuskollisia, kolmannes nukkuvia ja kolmannes näitä liikkuvia äänestäjiä.

Liikkuvan äänestämisen sisälläkin tapahtuu liikkumista. Edellisessä Kansallisessa vaalitutkimuksessa, että aika pieni vähemmistö liikkuvista, vain joka seitsemäs valitsija äänesti samaa puoluetta ja samaa ehdokasta kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Myös puolueuskollisten ryhmässä suurin osa liikkuu, sillä noin kaksi kolmesta vaihtaa ehdokasta.

– Kun 70-luvulla puolueuskollisia oli vielä yli 60 prosenttia, viime eduskuntavaaleissa puolueuskollisten määrä oli vähentynyt 39 prosenttiin.

Puolueuskollisiksi katsotaan ne, jotka ovat äänestäneet kaksissa perättäisissä vaaleissa samaa puoluetta.

– Varmimmin äänestämässä käyvät kokoomuksen, RKP:n, kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajat. Sen sijaan vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajilla on suurempi riski jättää äänestämättä

Ideologiat heikkenevät, mutta kansalaisosallistuminen kasvaa

Ideologioiden katoamisesta politiikasta on puhuttu jo pitkään, ja Borg vahvistaa havainnon.

– Perinteiset, vahvat poliittiset ideologiat kuten konservatismi, sosialismi ja liberalismi ja näihin aatteisiin liittyvä sitoutuminen ja järjestäytyminen ovat selkeästi olleet vähenemässä. Toisaalta meiltä löytyy edelleen hyvinkin ideologisia poliitikkoja ja puolueita. Siinä mielessä ideologiat eivät ole kuolleet, ne ovat vain muuttaneet muotoaan ja ilmiasuaan viime vuosikymmeninä.

Nykyisin yli puolet eduskuntapuolueiden jäsenistä on yli 60-vuotiaita, ja kehitys tulee jatkumaan.

Sami Borg

– Tärkeää on, että meillä toimii myös kansalaisyhteiskunta aktiivisesti. On erilaisia suoran vaikuttamisen muotoja ja muuta kuin parlamentaarisen tai muun edustuksellisen demokratian kautta tapahtuvaa toimintaa. Jopa kansalaisten kulutuskäyttäytymisessä ja elämäntavoissa näkyy paljon poliittissävyisiä valintoja, ja kansalaisvaikuttaminen tulee koko ajan monimuotoisemmaksi, arvioi Sami Borg.

Ideologioiden muuttuminen on ollut kansainvälisesti samansuuntaista. Sen sijaan äänestysprosentit vaihtelevat runsaasti maittain. Meillä äänestysprosentti on vakiintunut eduskuntavaaleissa noin 70 prosenttiin, kun esimerkiksi Australiassa se kipuaa yli 90 prosentin, Ruotsissakin yli 80 prosentin. Aen sijaan Ranskassa jäädään alle 60 prosenttiin ja Yhdysvalloissa vain yli 40 prosenttiin.