Inkeriläisten paluumuutto muutti Suomea monella tavalla

Tuhansille inkeriläisille ja heidän perheenjäsenilleen muutto Suomeen oli elämän käännekohta, mutta sitä se oli myös koko Suomelle. Vaikka 30 000 maahanmuuttajaa runsaan viiden miljoonan asukkaan valtiossa saattaa tuntua olemattomalta, tällä ryhmällä on ollut merkittävä rooli maan kehityksessä viime vuosikymmeninä.

Kotimaa
Inkerin vaakuna seinällä.
Yle

Politiikka, väestörakenne, työmarkkinat, sosiaali- ja kulttuurielämä – kaikki nämä ovat muuttuneet myös inkeriläisten ansiosta 1990-luvun alusta alkaen.

Ei suomenkielisiä mummoja vaan venäjänkielisiä työikäisiä

Jo ennen inkeriläisten paluumuuttojonon avaamista suomalaisten paluumuutolla oli tärkeä tehtävä väestön kehityksessä. Yhdeksäsosa 1980-luvulla Suomeen muuttaneista oli paluumuuttajia, enimmäkseen Ruotsista. Ilman paluumuuttoa Suomi olisi ollut muuttotappiomaa.

Inkeriläisistä presidentti Koivisto kuvitteli, että Suomeen muuttaisi suomenkielisiä vanhuksia. Paluumuutto-oikeuden saivat kuitenkin kaikki etniset suomalaiset, joita oli Neuvostoliitossa yli 63 000 henkilöä. Siksi suomenkieliset mummot osoittautuivatkin työikäisiksi venäjänkielisiksi. Vuonna 1990 venäjää äidinkielenään puhuvia oli ennätyksellisen vähän, vain 0,08 prosenttia koko väestöstä. Kymmenessä vuodessa heidän määränsä kasvoi 13-kertaisesti. Samalla vauhdilla kasvoi myös Suomessa asuvien Viron ja Venäjän kansalaisten määrä.

Kaikki muutokset eivät selity inkeriläisten paluumuutolla. Nykyisestä 67 000 venäjänkielisestä inkeriläiset eivät muodosta puoliakaan. Lisäksi monet inkeriläiset rekisteröivät äidinkielekseen suomen eivätkä siten ole mukana tilastoissa. Heistä on kuitenkin tullut Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä.

Tietyissä kunnissa paluumuuton vaikutukset väestörakenteeseen olivat koko maata paljon oleellisemmat. Monessa paikassa venäjästä on jo tullut toiseksi puhutuin kieli. Tämä on osittain inkeriläisten ansiota.

Uusi työnhakijaryhmä

Väestörakenteen muutokset heijastuivat myös työvoimaan. 1990-luvun alusta parissakymmenessä vuodessa 45–64-vuotiaiden osuus kasvoi. Koko kasvu ei johdu pelkästään maahanmuutosta, mutta inkeriläiset kyllä lisäsivät työvoimaa Suomen markkinoille.

Toinen tärkeä muutos työmarkkinoilla oli kokonaan uuden työnhakija- ja työntekijäryhmän synty. Inkeriläisten myötä Suomeen ilmestyi ihmisiä, jotka osasivat venäjää äidinkielenveroisesti sekä suomea. Kaikkein edullisin tilanne oli inkeriläisten lapsilla, jotka kasvoivat suomenkielisessä ympäristössä ja jotka oppivat venäjän kotona. Heidän kilpailukykynsä työmarkkinoilla kasvoi erityisesti Suomen ja Venäjän suhteiden kehittyessä.

Tulot ja menot

Vuodesta 1991 Suomen ulkomaankauppa on ollut kasvussa. Viime vuonna Venäjä oli tuonnin ykkösmaa ja viennissä kolmonen.

Tämän lisäksi inkeriläiset ovat perustaneet omia yrityksiä. Vuoden 2005 tiedon mukaan kolmanneksen maahanmuuttajayrityksistä perustivat Venäjältä ja Virosta muuttaneet. Suurin osa yrityksistä toimii ulkomaankauppa-alalla tai tarjoaa palveluita muille yrityksille. Inkeriläisistä on hyötynyt suuresti myös matkailuala.

Eduskunnan vuotuisista raporteista voi löytää lukuja, jotka antavat osviittaa paluumuuton kokonaiskustannuksista. Vuonna 2002 yli 12 miljoonaa euroa meni erilaisiin tukiin, kielikokeiden järjestämiseen ja paluumuuttajien valmennuskursseihin.

Paluumuutosta kotouttamislakiin

Toistaiseksi eduskunnassa ei ole ollut yhtään maahanmuuttajakansanedustajaa, inkeriläistä tai muuta kautta tullutta. Siksi inkeriläissuomalaisten paluumuuton tärkein poliittinen anti koskee maahanmuuttopolitiikkaa. Ennen 1990-lukua, jolloin alkoivat suuremmat maahanmuuttaja-aallot, ei ollut sellaista käsitettä kuin maahanmuuttopolitiikka eikä käsitystä ulkomaalaisten kotouttamistarpeista. Ensimmäinen kotouttamislaki säädettiin vasta vuonna 1999. Nykyään kysymykset maahanmuutosta ja maahanmuuttajien sopeuttamisesta kuuluvat lähes jokaisessa vaalitilaisuudessa.

Korkealla etnisessä hierarkiassa

Inkeriläisten paluumuutosta on hyötynyt Suomen ortodoksikirkko. Koivisto puhui 25 vuotta sitten ihmisistä, jotka ovat uskonnoltaan vahvasti luterilaisia. Todellisuudessa näistä ihmisistä tuli Suomen ortodoksisen kirkon merkittävin uusien jäsenten lähde. Neuvostoaika teki toisenlaiseksi inkeriläisten uskontotottumukset. Toisista tuli ateisteja ja toisista ortodokseja, lähinnä avioliiton kautta.

Toinen sosiaalielämän kysymys koskee sitä, kuinka paluumuutto vaikutti suomalaisten asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan inkeriläiset ovat kuitenkin melko korkealla etnisessä hierarkiassa. Hekin toki törmäävät negatiivisiin asenteisiin, koska puhuvat venäjää ja venäläiset sijaitsevat hierarkian loppupäässä. Hommaforumissa inkeriläisistä on vain yksi viestiketju, jossa epäillään paluumuuton järkiperäisyyttä.

Kesäjuhlat jatkuvat

Paluumuuton myötä Suomeen on tullut suuri määrä lahjakkaita inkeriläisiä: esimerkiksi runoilijoita, kirjailijoita, muusikoita ja tutkijoita. Erityinen asema on inkeriläisillä folkloristeilla, jotka tutkivat sukulaiskansojen elämää ja perinteitä. Paluumuutto on kasvattanut alueellis-, kirkollis- ja kansallisarkistojen merkitystä, koska monet joutuivat etsimään todisteita suomalaisesta alkuperästä. Samalla kasvoi suomalaisten kiinnostus sukututkimukseen.

Vuodesta 1993 Suomessa on toiminut Inkerin kulttuuriseura, joka säilyttää ja popularisoi inkeriläisten kulttuuria. Toinen yhdistys, Suomen Inkeri-Liitto, jatkaa inkeriläisten kesäjuhlien perinnettä. Kesäjuhlia järjestettiin Inkerinmaalla ennen toista maailmansotaa ja vuodesta 1956 alkaen Suomessa. Tänä vuonna Lahdessa vietettävään juhlaan kutsuu liiton oma julkaisu Inkeriläisten viesti.