1. yle.fi
  2. Uutiset

Metsätiet rapistuvat – maanomistajan kukkaro kevenee jatkossa enemmän

Metsänhoitoyhdistyksillä on riittänyt tänä keväänä tekemistä vireille laitettujen metsätiehankkeiden käsittelyssä. Työmäärässä on piikki, sillä tekeillä olevan lakimuutoksen myötä alemman tieverkon kunnossapito on jatkossa maanomistajalle nykyistä kalliimpaa.

Kotimaan uutiset
Puunkorjuuta kelirikon aikaan
YLE

Metsäteitä kunnostetaan tänä keväänä urakalla, sillä metsähankkeisiin vaikuttava Kemera-laki (siirryt toiseen palveluun) on uudistumassa ensi kesänä.

– Laki on nyt käsittelyssä EU:ssa ja lakia ohjaava asetus lausuntokierroksella täällä kotimaassa. Lain lopullinen sisältö on vielä auki, mutta se koskettaa esimerkiksi tärkeitä tienrakennusasioita, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsänparannusesimies Hannu Nyrhilä.

Heikennystä tulee maanomistajan suuntaan.

Hannu Nyrhilä

Sampo-lehden mukaan esimerkiksi Saarijärven seudulla tuleva lakimuutos on vaikuttanut niin, että uusia metsätiehankkeita on laitettu vireille ennätystahtia. Myös Nyrhilän toiminta-alueella, Äänekosken, Konneveden ja Keuruun seuduilla, vaikutus on ollut samankaltainen.

– Se näkyi jo viime vuonna hankkeiden määrässä ja nyt tänä keväänä jonkinlaisena piikkinä.

Nykyisen lain mukaisten hankkeiden pitää olla vireillä Metsäkeskuksessa 17.4. mennessä. Hakemuksia voi kuitenkin täydentää kesäkuun alkuun saakka.

– Riippuu alueesta, mutta ainakaan minulla ei käytännössä enää ehdi aloittaa uutta hanketta. Työpäytä on täynnä sellaisia hankeita, jotka juuri ja juuri saadaan käsittelyyn takarajaan mennessä. Yksittäisiä yhteydenottoja on tullut, joihin olen joutunut vastaamaan, että kyllä suunnitellaan ja toteutetaan, mutta vasta uuden Kemera-lain aikana, Nyrhilä sanoo.

Tiehankkeet maksavat maanomistajalle jatkossa enemmän

Lakimuutoksen ennakoidaan heikentävän metsänomistajan valtiolta saamia tukia metsänhoidossa. Nyrhilä ei vielä ota kantaa siihen, kuinka paljon enemmän maanomistajien kukkaroa jatkossa rokotetaan, mutta joitakin esimerkkejä on jo nyt tiedossa.

– Esimerkiksi tiehankkeiden suunnittelukulut on aiemmin maksettu kokonaan valtion varoista, mutta jatkossa ne joudutaan osin perimään maanomistajilta. Myös Maanmittauslaitoksen palvelut tiehankkeissa on maksettu valtion rahoista, jatkossa korvataan vain osa. Kyllä siinä siis heikennystä tulee maanomistajan suuntaan.

Metsäteiden rapistumista ei voida odotella

Lakiesityksen valmistelun ollessa vielä kesken, moni hanke saattaa jäädä roikkumaan. Odotteluun ei kuitenkaan olisi varaa, sillä alempi tieverkko rapistuu.

– Olisi toivottavaa, että laki saataisiin mahdollisimman pian voimaan. Silloin tietäisimme, millä pelisäännöillä toimitaan ja voisimme kartoittaa esimerkiksi sen, millaisia kuluja maanomistajilta jatkossa peritään, Nyrhilä toteaa.

Alempi tieverkko on paikoin luvattoman heikko.

Hannu Nyrhilä

Erityisesti Keski-Suomessa metsätiet pitäisi saada kuntoon, sillä suunniteltu biotuotetetehdas lisää entisestään puukuljetuksia.

– Omalla alueellani työsarkaa riittää. Moni metsätie on rakennettu 70-80 -luvuilla, jolloin alueilla on tehty avohakkuut. Nyt samat alueet ovat tulossa ensiharvennusvaiheeseen, eikä monelle tielle ole tehty sen valmistumisen jälkeen yhtään mitään.

Nyrhilän mukaan investointeja toivotaankin nyt yhtälailla metsänomistajilta, kuin Metsä Fibreltäkin.

– Uusi tehdas tarvitsee kuitupuuta, ja alempi tieverkko on paikoin luvattoman heikko. Pitää toivoa, että maanomistajilta löytyy intoa ja ennen kaikkea varoja pitää tiestö kunnossa, vaikka valtion tuli heikkenee.

Lue seuraavaksi