Hossaan halutaan kansallispuisto – "Nyt, jos koskaan"

Suomussalmella elää edelleen vahvana haave Hossan kansallispuistosta. Haaveen toivotaan toteutuvan vuonna 2017, jolloin Suomi täyttää sata vuotta. Suomussalmen haaveen toteuttamiselle juhlavuonna on kunnanjohtajalla monta perustettakin.

luonto
Retkeilijä Suomussalmen Hossan retkeilyreitillä.
Sini Salmirinne / Yle

Suomussalmella ei ole haudattu haavetta Hossan kansallispuistosta, päinvastoin. Kunnassa puuhataan paraikaa uutta esitystä mahdollisesta tulevasta kansallispuistosta. Aikaisempaan esitykseen verrattuna valmisteilla oleva aloite eroaa siinä, että mukana on vain Hossan ydinalue sekä Moilasenvaaran ja Julma-Ölkyn natura-alueet.

– Aiemmin mukana oli kaikki suojelualueet itärajan pinnasta. Se oli liian pirstalainen alue, jossa oli mukana myös hyviä metsästysmaita, joita metsästäjät eivät halunneet kansallispuistoon. Nyt esitettävä alue on kompakti, jossa on jo rakennettu kaikki infra valmiiksi, selittää kunnanjohtaja Asta Tolonen.

– Tämä ei maksaisi mitään valtiolle! Tietenkin jotakin opasteita joutuu tekemään ja näin pois päin, mutta niissä voidaan olla vaikka kuntalaiset kaverina mukana, Tolonen innostuu.

Hossan kansallispuistohaaveen taustalla ovat erityisesti matkailulliset näkökulmat. Tolonen huomauttaa monista tutkimuksista, joissa on todettu, että kansallispuistostatus on parempi kuin retkeilyalue. Varsinkaan ulkomaiset matkailijat eivät Tolosen mukaan oikein ymmärrä retkeilyaluetta.

– Yritystoiminta varmasti vilkastuisi kansallispuiston vuoksi ja matkailijamäärät lisääntyisivät. Sitä kautta voisimme kehittää siihen liittyvää muuta matkailutoimintaa ja koko itärajan retkeilyreittiä kokonaisuudessaan.

Hossan kansallispuistosta haluttaisiin vastinpari itärajan toisella puolella sijaitsevalle Kalevalan kansallispuistolle.

– Meillä on tässä mielenkiintoinen helminauha erilaisia suojelualueita. Lisäksi on olemassa myös Fennoskandian vihreä vyöhyke, missä on mukana myös Norja, huomauttaa Tolonen matkailuyhteistyön kansainvälisestä potentiaalista.

Tukijoita hankkeella riittää

Hossan kansallispuistoesitystä on asettunut tukemaan liuta paikallisia yhteisöjä kuten Hossan matkailuyrittäjät, Hossan metsästäjät, Idän Taiga ry, Kainuun luonnonsuojelupiiri, Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu, Pelkosten kyläseura, Suomussalmen riistanhoitoyhdistys, Suomussalmen yrittäjät ja Suomussalmen yrittäjänaiset.

Yritystoiminta varmasti vilkastuisi kansallispuiston vuoksi ja matkailijamäärät lisääntyisivät.

Asta Tolonen

Suomussalmen kunnanhallituksen käsittelyssä esitys on 21. huhtikuuta. Maanantaina Suomussalmen kunnan valtuustosalissa järjestetään keskustelutilaisuus kuntalaisille Hossan kansallispuistosta.

– Jännityksellä odotan, mitä sieltä vielä tulee esille, toteaa Asta Tolonen.

Tolosen mukaan toiveena on, että Hossan kansallispuistosta tulisi Suomi sata -kansallispuisto vuonna 2017. Hänellä on sille myös liuta painavia perusteluita.

– Suomussalmella pidettiin tiettävästi ensimmäisenä tässä maassa kansalliskokous, jossa vaadittiin Suomelle itsenäisyyttä ensimmäisen kerran julkisesti. Se oli 7.4.1917. Kalevala ja Kanteletar ynnä muut on koottu aikanaan täältä itärajan pinnassa, missä Lönnrot on tehnyt reissujaan. Myös Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg on syntyisin Suomussalmelta.

– Nyt, jos koskaan, Tolonen päättää.