Punkkikevät alkoi ennätysaikaisin

Moni lemmikinomistaja on jo bongannut kevään ensimmäiset punkit koiraansa tai kissaansa kiinnittyneenä. Punkit ovat liikkeellä tutkijankin mukaan yllättävän aikaisin. Turun yliopisto keräsi viime kesänä kansalaishavaintoja punkeista. Ilmoitusten perusteella punkit näyttäisivät levinneen jo lähes koko maahan.

Kotimaa
Lemmikille pitää tehdä punkkitarkastus päivittäin.
Anna Wikman / Yle

Kevätaurinko on herättänyt kärpäset. Myös punkeista on jo havaintoja.

– Ensimmäiset havainnot ovat tulleet jo helmikuun puolivälissä. Oli aivan yllättävää, että näin aikaisin, ihmettelee Turun yliopiston eläinmuseon amanuenssi Ritva Penttinen.

– Puutiaisethan lähtevät liikkeelle, kun lämpötila on +5. Silloin ne alkavat heräillä ja etsiä itselleen ravintoa, Penttinen sanoo.

Punkkeja tavataan nykyään lähes koko maassa. Turun yliopisto keräsi viime kesänä punkkihavaintoja. Niitä saatiin runsaat 4 300. Havaintojen perusteella on voitu päätellä punkkien määrän runsastuneen ja puutiaisten levinneen pohjoisemmaksi. Niitä tavataan jo aivan Etelä-Lappia myöten.

Penttinen ei lähde ennustamaan, millainen punkkikesästä on tulossa, vaikka paksujen lumipeitteiden puuttumisesta voisi jotain koettaa päätellä.

– Talvihan oli vähäluminen. Toisin sanoen, kun maa on silloin jäätynyt, se on todennäköisesti karsinut kantaa ainakin niiltä osin, missä on ollut vähän lunta, hän toteaa.

Tappajapunkit ovat tarua

Punkit ja puutiaiset tahtovat mennä monelta sekaisin. Ritva Penttinen selventää, että tällä hetkellä Suomessa tunnetaan kaksi ihmisen kannalta merkittävää, puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia levittävää, puutiaislajia.

– Eli on puutiainen ja taigapunkki, ja taigapunkin toinen nimi on Siperian puutiainen. Ja näitä sanotaan kansanomaisesti punkeiksi.

– Molemmat puutiaislajit kantavat borreliabakteereita, erilaisia bakteereita, ja molemmissa on todettu myös puutiaisaivokuumetta, mutta kylläkin niin, että tämä taigapunkki kantaisi ärhäkkäämpää puutiaisaivokuumeen aiheuttajavirusta, Ritva Penttinen täsmentää.

Vaikka punkit vakavia tauteja levittävätkin, ei tappajapunkkeja Penttisen mukaan ole olemassakaan.

– Minä en ainakaan tunne sellaista lajia ollenkaan, hän naurahtaa.

– Vaikka ne levittääkin tauteja, niin ei minusta niitä (punkkeja) tarvitse pelätä, Penttinen painottaa. Ja muistuttaa, että luonnossa liikkuessa on tärkeää pukeutua asianmukaisesti; vaaleista vaatteista punkki esimerkiksi erottuu herkemmin. Myös huolellinen punkkisyyni on erityisen tärkeää, sillä silläkin voi olla merkitystä, kuinka nopeasti iholle kiinnittyneen punkin irroittaa.