Komentaja Lindberg: Pohjoismaista yhteistyötä tehty vuosia

Pohjoismainen yhteistyö ei ole uusi asia, kommentoi Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg Suomessa kohua herättänyttä Pohjoismaiden puolustusministerien yhteistä kannanottoa puolustusyhteistyön syvenemisestä. Venäjästä puhuttaessa Lindbergin mielestä Suomen pitää keskittyä omiin valmiuksiin eli ennakointiin ja reagointiin.

politiikka
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg
Yle

Pohjoismaiden puolustusvoimat ovat tehneet vuosien ajan hyvinkin laajaa yhteistyötä, se ei ole uusi asia, sanoo Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg Tv1:n Ykkösaamussa.

Yhteistyötä on koulutuksessa, materiaaliihankinnoissa ja harjoittelussa. Viime aikoina vain Suomen ja Ruotsin yhteistyö on ollut enemmän esillä.

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat listanneet yhteistyömahdollisuudet ja nyt Lindbergin mukaan odotetaan poliittista ohjausta, kuinka pitkälle yhteistyössä voidaan mennä.

Kelpaako Jas Hornetin jälkeen?  

Hornet-lentäjänä ennen komentajaksi tuloaan toiminut Lindberg kiistää huhut, joiden mukaan sotilaat pitäisivät ainoana vaihtoehtona Hornetien korvaamista jatkossakin amerikkalaishävittäjillä. Viime aikoina esillä on ollut myös ruotsalainen Jas Gripen.

Lindberg sanoo, että hankintalainsäädännön mukaan kaikki hankinnat pitää kilpailuttaa ja konetyyppien spekulointi on ennenaikaista, koska Hornetit korvataan vasta 2020-luvun lopulla.

– Kaikki hävittäjävalmistajat, joilla on tuotantolinjat auki, kun hankinta ajankohtaistuu ovat tervettulleita kilpailuun, vakuuttaa Lindberg.

Nato ei ole säästö-ohjelma

– Nato edellyttää jäsenmailtaan kahden prosentin bruttokansantuoteosuutta puolustukseen, tähän pääsee harva jäsenmaa, sanoo Lindberg. Suomi on 2,2 miljardin puolustusbudjetillaan puolen välin alapuolella, jos sitä verrataan Nato-maiden puolustussatsauksiin.

– Nato ei ole säästö-ohjelma, sanoo Lindberg ja laskeskelee, että Suomen liittyminen Natoon tietäisi ainakin 40 miljoonan euron vuosikustannuksia, kun vertailun pohjana on Norjan ja Tanskan tiedot.

20 miljoonaa menisi Naton yhteiseen rahastoon ja saman verran Nato-rakenteisiin lähetettävän henkilöstön kustannuksiin, lisäksi Suomen pitäisi ostaa myös salausavaimet, jotka mahdollistaisivat pääsyn Naton luottamuksellisiin johtamisjärjestelmiin, selvittää komentaja Lindberg.

Suomi säätää konetta     

Venäjä on aktivoitunut ja osoittaa suurvalta-asemaansa mm. ulottamalla strategisten pommikoneidensa lennot koko maapallon alueelle.

Suomen suuntaan Venäjä ei ole Lindbergin mielestä toiminut uhkaavasti. Lindbergiä ei huoleta myöskään lähellä Suomen rajaa olevien venäläisten tukikohtien tai sotilaiden määrä.

Suomen pitää Lindbergin mukaan keskittyä omiin valmiuksiin ja "säätää konetta" ulkoisten tapahtumien mukaan. Puolustusvoimien komentaja korostaa ennakkovaroituskykyä, eli tiedustelun kykyä varoittaa kriisistä.

Esimerkiksi Venäjän toimet Krimillä tulivat monille läntisille toimijoille yllätyksenä. Lindberg viittaa työn alla olevaan tiedustelulainsäädäntöön, saadaanko sitä kautta mahdollisuus tietoverkkotiedustelun Suomen rajojen ulkopuolella ja näin parempi ennakkovaroituskyky.

Ennakoinnin ohella tärkeää on nopea reagointi ja kyky nostaa joukkojen määrää. Nykypäivän hybridisodassa Lindberg korostaa puolustuksen ohella tehokkaan poliittisen päätöksenteon tärkeyttä.

Sotaharjoituksia jatkuvasti

Samaan aikaan kun Suomessa on ihmetelty Venäjän suuria sotaharjoituksia, on Lindbergin mukaan jäänyt vähemmälle huomiolle, että myös tällä puolen rajaa harjoitellaan jatkuvasti.

Kun Venäjällä oli 80 000 sotilaan harjoitus, Suomessa oli samaan aikaan 6000 sotilasta harjoituksissa ja lisäksi ilma- ja merivoimien kalustot. Puolustusvoimilla on komentajan mukaan viikoittain tuhansia sotilaita harjoituksissa ja valmiutta säädetään ympäristön mukaan jatkuvasti.

Venäjän taannoisista ilmatilaloukkauksista Lindberg toteaa, että ukkosta väistettäessä ei ole hyväksyttävää lentää syvälle toisen maan ilmatilaan.

Venäjän aktivoituminen on herättänyt keskustelua Suomen puolustusvoimien kestokyvystä.

– Suomi kestää. Puolustuksella on terävä kärki ja sen lisäksi vielä riittoisa reservi, hän perustelee.