"Monesti luullaan, että adhd on vain vilkkaiden pikkupoikien vaiva"

Adhd on käsitteenä monille tuttu, mutta tietoisuutta siitä halutaan lisätä entisestään. Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy vieläkin vääriä uskomuksia ja käsityksiä, joita halutaan hälventää. Vaasanseudun ADHD-yhdistys kerääkin nyt kokemuksia ja tarinoita kirjan kansien väliin.

ilmiöt
Lapsen silhuetti.
Yle

Epäilykset vaasalaisen Essi Jäntin adhd:sta heräsivät jo varhain.

– Minulla alkoi olla murrosikäisenä todella haastavaa käytöstä, jolloin adhd:ta alettiin epäillä. Isoäitini oli epäillyt samaa jo silloin, kun olin pieni, mutta sen ajateltiin olevan normaaliin lapsuuteen kuuluvaa. Kaikki oireet pahenivat murrosikäisenä, mutta en halunnut diagnoosia vielä silloin, Jäntti kertoo.

Adhd-diagnoosiin ja hoitoon hakeutumiseen Jäntillä meni vielä muutama vuosi ensimmäisestä käynnistä.

– Olin siinä tilanteessa, että myönsin itselleni tarvitsevani apua. Minulla oli vaikeuksia selvitä päivästä, käydä kaupassa, oli vaikeata aloittaa tai lopettaa asioita, ja sosiaaliset tilanteet olivat hankalia. Sain virallisen adhd-diagnoosini tuolloin 19-vuotiaana.

Jäntti sanoo, ettei ilman hoitoon hakeutumista olisi tässä, missä nyt on.

– Voi sanoa, että siinä vaiheessa kun lähdin apua hakemaan, olin syrjäytynyt. Nyt pystyn opiskelemaan ja tekemään töitä, ja teen lisäksi myös vapaaehtoistyötä.

Vääriä uskomuksia vielä tänäkin päivänä

Essi Jäntti kertoo, että adhd:hen liittyy vääriä uskomuksia edelleen.

– Monesti luullaan, että adhd on vain vilkkaiden pikkupoikien vaiva, jota ei voi olla aikuisilla tai esimerkiksi naisilla. Tai ettei voi olla adhd:ta jos on menestynyt koulussa tai työelämässä. Luullaan myös, että adhd-ihminen ei voi koskaan keskittyä kunnolla mihinkään, vaikka tähän liittyy myös ylikeskittymistä, eli johonkin itseä kiinnostavaan asiaan saatetaan keskittyä kymmenenkin tunnin ajan, Jäntti selvittää.

Adhd:ta voidaan Jäntin mukaan alkaa epäillä silloin, kun oireista on merkittävää haittaa usealla eri tavalla ja monella elämän osa-alueella. Adhd voidaan todeta lääkärin tekemillä testeillä, joilla myös rajataan pois se mahdollisuus, että oireet johtuvatkin jostakin toisesta vaivasta, Jäntti kertoo.

Kokemuksia kerätään nyt kirjaksi

Essi Jäntti toimii Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistys tekee työtä Vaasan, Seinäjoen, Kokkolan ja Kauhajoen alueella ja kerää tällä hetkellä adhd- sekä add-oireisten sekä heidän läheistensä tarinoita ja kokemuksia kirjan kansiin.

– Yhdistyksemme tehtävänä on lisätä tietoisuutta adhd:sta, ja halusimme lähteä tekemään kirjaa, koska parhaiten tietoa osaavat tuoda ne, jotka elävät adhd:n kanssa, Jäntti kertoo.

Jäntti sanoo yhdistyksen jo saaneen muutamia tarinoita, mutta lisää kaivataan kipeästi.

– Toivomme saavamme syvällisiä ja analyyttisiä kertomuksia ja tarinoita, joihin lukijan on mahdollista samaistua. Niissä olisi hyvä kuvata sitä, miten adhd on vaikuttanut elämään, minkälaisia oireita on ja miten ne ovat näkyneet eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa, ja miten ne ovat vaikuttaneet, Jäntti luettelee.

Tarinoita toivotaan lähetettäväksi 30. huhtikuuta mennessä, mutta Jäntin lupauksella mukaan ehtii vielä toukokuun alussakin. Yhteystiedot löytyvät Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen nettisivuilta.