Välimeri voisi loiskua suomalaisten lautasille vielä voimakkaammin

Kolesterolitotuuksia kyseenalaistetiin viime talvena, mutta vastarinta vaiennettiin pian. Suomalaiset kasvatetaan edelleen kavahtamaan kovia rasvoja ja taipumaan välimerelliseen ruokavalioon.

terveys
Sisilialaisia oliiveja.
YLE Päivi Solja

Suomessa käytiin vuoden 2014 lopulla kiivasta julkista keskustelua kolesterolitotuuksista. Sydän- ja verisuonitautien lääkehoitoon perehtynyt emeritusprofessori Heikki Karppanen oli tuolloin myrskyn ytimessä.

– En ole missään vaiheessa esittänyt näkemyksiä omina mielipiteinäni, vaan siteerasin kansainvälistä tutkimusta aiheesta, Karppanen korostaa.

Kyseisen tutkimuksen mukaan kovien rasvojen ja sydäntautien välilä ei olisi niin suurta yhteyttä kuin on uskottu. Tutkimuksen perusteella niin sanottujen pehmeiden ja kovien rasvojen eroa ei juuri olisi, vaan ihmisen tulisi välttää kummankinlaisia rasvoja yhtä lailla.

Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että monet muut tahot riensivät nopeasti kiistämään tämän Karppasen välittämän viestin, samoin kuin Karppasen väittämän, että monet käyttäisivät alentavaa kolesterolilääkitystä turhaan.

Karppanen kokee jääneensä yksin ison tykistön tulilinjalle.

– Tilanteesta syntyi yllättävän voimakas reaktio. Lääketiede ei kuitenkaan ole ehdoton tiede, tämä ei ole matematiikka, josta on löydettävissä ehdottomia, lopullisia totuuksia. Koen, että tutkijana minulla on velvollisuuskin tuoda esille myös yleisestä uskomuksesta poikkeavia tutkimustuloksia, emeritusprofessori Karppanen kuvailee.

Kreetalaista kohti kotimaisittain

Suomen Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne takoo keväällä 2015 perinteistä viestiä eteenpäin.

– Keskustelussa olleen tutkimuksen tulkinnassa oli mielestäni paljon ongelmia. Kyllä kovien rasvojen välttäminen on edelleen kurantti asia suuren kokonaisuuden yhtenä, olennaisena osana. Ei kovia rasvojakaan tarvitse vältellä kokonaan, mutta ne täytyisi pitää kohtuudessa, Syvänne kommentoi.

Mikko Syvänne muistuttaa, että taistelu sydän- ja verisuonitauteja vastaan on ollut Suomessa menestyksekästä.

– Asia vaan on niin, että kun suomalaisten elintavat ovat muuttuneet siten, että keskimääräiset väestön kolesteroliarvot ovat pudonneet, samalla on pudonnut muiden edullisten muutosten siivittämänä myös työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus.

Esimerkiksi Puolassa ja Tsekeissä tapahtui jyrkkiä hintamuutoksia. Kasvikset muuttuivat edullisemmiksi ja eläinrasvat kallistuivat, tulokset näkyivät terveydenhuollon puolella positiivisesti.

Mikko Syvänne

Maailmalla on käynnissä jojoliike saman asian ympärillä.

– Esimerkiksi Puolassa ja Tsekeissä tapahtui jyrkkiä hintamuutoksia. Kasvikset muuttuivat edullisemmiksi ja eläinrasvat kallistuivat, tulokset näkyivät terveydenhuollon puolella positiivisesti. Kehittyvissä talouksissa ihmisten ravinto muuttuu epäedulliseen suuntaan. Esimerkiksi Kiinassa väestön aiemmin pitkälti kasvispitoinen ruokavalio on länsimaistumassa ja tätä myötä myös myös sepelvaltimotauti, joka oli Kiinassa aiemmin lähes tuntematon, on yleistymässä, Mikko Syvänne kertoo.

Myös suomalaisilla on edelleen tekemistä kolesteroliarvojensa kanssa. Tupakointia pitäisi saada vähennettyä, liikuntaa lisättyä ja ruokavaliota pitäisi viedä edelleen kohti välimerellistä dieettiä.

– Meidän tulisi edelleen lisätä kasvisten, hedelmien, kotimaisten marjojen, täysjyväviljatuotteiden ja kalan nauttimista. Punaista lihaa vain rajoitetusti. Vähemmän eläinperäisiä, kovia rasvoja. Välimeren ruokavaliosta puhutaan, koska Kreetan ruokavalio on ollut aikoinaan sen kaltainen, että siellä valtimosairauksien esiintyminen oli hyvin vähäistä. Voimme koostaa tällaisen ruokavalion vallan hyvin kotimaisista aineksista, lähiruoastamme, Syvänne kannustaa.