yle.fi-etusivu

Konkurssipesä ja valtio rikkovat Talvivaarassa ympäristölupaa

Valtion hallinnassa oleva Talvivaara on rikkonut voimassaolevaa ympäristölupaa viime syksystä lähtien. Yhtiö ajaa kipsisakka-altaalle puhdistuslaitteen hylkyvettä, jonka sulfaattipitoisuus on korkea. Sieltä sulfaatti joutuu vesistöön, vaikka laitteiston nimenomainen tarkoitus oli vähentää vesistökuormitusta.

Talvivaara
Talvivaaran työntekijä kävelee kuraisella kaivosalueella.
Yle

Talvivaara hankki toissa vuonna kaivokselle vedenpuhdistukseen käänteisosmoosilaitteita, joiden tarkoitus oli pienentää kaivoksen vesiin joutuvan sulfaatin eli suolojen määrää. Laitteilla valmistetaan metallitehtaan loppupään vesistä uutta käyttövettä tehtaalle korvaamaan järvivettä.

Käänteisosmoosilaitteisto jakaa veden kahteen osaan, hyvin puhtaaseen osaan ja niin sanottuun rejektiin, joka sisältää puhtaan osan epäpuhtaudet. Osmoosilaitokselle sisäänotettava vesi on esipuhdistettu metalleista ja kiintoaineesta. Karkeasti ottaen suolapitoisuus kaksinkertaistuu rejektissä. Tämä rejekti ajettiin aiemmin liuoskasoihin, jossa sen sisältämät suolat kiteytyivät niin sanotuksi jarosiitiksi. Eli käytännössä liuotuskasat toimivat nieluna, jonne saatiin suoloja pois vesikierrosta, eikä niitä tarvinnut laskea ulos kaivosalueelta.

Systeemi ei enää viime syksynä toiminut, koska uusia, lämpimiä kasoja ei enää ollut. Lämpö vaikuttaa mutkan kautta. Kasa ei haihduta enää niin paljon, kun lämpötila laskee. Siitä seuraa, että liuotuskierrossa olevan, ympäristölle vaarallisen metallipitoisen tuotantoliuoksen määrä kasvaa ja varotilavuudet pienenevät. Rejektiä ei voitu kasoille enää ajaa, koska se olisi lisännyt liuosmäärää entisestään. Vanhojen kasojen tuottama kiertoliuos olisi laimentunut entisestään ja vaikeuttanut metallitehtaan ajoa. Konkurssipesä varautui joulukuussa jopa ajamaan liuotuskierron nesteitä jälleen kaivokseen, mutta perui ilmoituksen myöhemmin tilanteen helpotuttua.

Ainoa paikka, jonne rejektiä voitiin ajaa, oli kipsisakka-allas. Sinne taas ei voimassa olevan ympäristöluvan mukaan saa laittaa mitään muuta kuin kipsisakkaa.

Valtio jatkaa, mutta miksi?

Kun konkurssin jälkeen konkurssipesä sai käänteisosmoosilaitteet kuukausien mittaisen huollon jälkeen toimimaan, rejektin ajoa on jatkettu kipsisakka-altaille. Toiminnassa on kolme laitteistoa ja rejektin määrä on jopa 200 kuutiometriä tunnissa.

Koska kipsisakka-altaalla ei saa varastoida vettä, raskaasti suolapitoinen rejekti sekoittuu muun altaalta vedenpuhdistusalueille ja varastoitavaksi siirrettävän veden joukkoon. Tätä vettä puhdistetaan kalkkisaostuksella, mutta se ei tepsi sulfaattiin.

Käytännössä yhtiö siis puhdistaa ensin metallitehtaan kierrätysvettä, sotkee sulfaattipitoisen, mutta metalleista puhdistetun veden uudelleen metalleilla ja puhdistaa siitä uudestaan metallit pois ja laskee suolat luontoon.

Talvella konkurssipesä mietti kapasiteetin nostamista jopa 1000 kuutiometriin tunnissa, mutta suunnitelma kariutui suuren hylkyvesimäärän vuoksi. Konkurssipesä on silti hankkimassa nykyiseen verrattuna tuplaten lisää käänteisosmoosilaitteistoja. Kapasiteetti nousee niilläkin niin suureksi, ettei metallitehdas tehdas voi kaikkea puhdasta vettä käyttää. Jo nyt ylimääräinen, juomakelpoinen vesi on tarkoitus laskea lähijokiin ja epäpuhtaudet samoihin jokiin toista kautta.

Mikä neuvoksi?

Rejektiä voisi käyttää pari vuotta sitten kuolleiden kasojen uudelleenkasauksen yhteydessä. Kasojen siirto on käynnissä, mutta ensimmäisenkin kasan valmistumiseen menee kuukausia. Osittain kastelu saataneen käyntiin kevään aikana. Mahdollisesti konkurssipesä on hankkimassa uutta kapasiteettia myös siinä toivossa, että uusien kasojen louhinta saataisiin käyntiin pikaisesti.

Valtio ja konkurssipesä ovat toistuvasti ilmoittaneet, ettei valtio aloita louhintaa, vaan se on uuden omistajan asia. Toisaalta valtiolla ei ole taloudellisen tuloksen tekemiseen samanlaista painetta kuin saneerauksessa olleelle kaivosyhtiölle. Kiertoliuoksen laimeneminen ei olisi konkurssipesälle taloudellinen riski, vaikka rejekti ajettaisiin liuoskasoille.

Ilman louhinnan käynnistämistä tai rejektin ohjaamista vanhoille liuotuskasoille käänteisosmoosilaitteiden hankinnan perusteena ei voi olla uloslaskettavien vesien puhdistus.

Toiminta on selkeästi ympäristöluvan vastaista, mutta konkurssipesä ei ole hakenut muutosta lupaan, kuten sen lain mukaan kuuluisi.

Kainuun ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaan valvojakaan ei ole viime talvena patistellut lupamuutosta hakemaan, koska vesitilanne oli vaikea liuotusaltailla, eikä rejektin määrä ole ollut suuri niiden suuren huoltotarpeen takia.

Tilanne on muuttumassa, kun konkurssipesä on ottamassa lisää laitoksia käyttöön ja määrät ovat kasvamassa. ELY-keskus aikoo muistuttaa konkurssipesää, että ympäristölupaan on haettava muutos, jos rejektiä ei saada alkuperäisen suunnitelman mukaan liuotuskasoille.

Tätä juttua varten on haastateltu henkilöitä muun muassa Aluehallintovirastosta ja Kainuun ELY-keskuksesta. Jutun julkaisuun mennessä konkurssipesän kantaa ei asiaan saatu haastattelupyynnöstä huolimatta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hallituspolitiikka

Asiantuntijat varoittavat kaaoksesta: Soten uudet tietojärjestelmät yhä liian hataralla pohjalla

Doping

Venäjä menetti taas lisää Sotshin olympiamitaleita – kisojen mitalitilaston ykkösenä keikkunut isäntämaa on pudonnut jo neljänneksi

Egypti

Egyptin media: Ainakin 235 kuollut hyökkäyksessä moskeijaan

Maajoukkuekoripallo

Tässä on Susijengin kokoonpano MM-karsinta-avaukseen – Korisliigan paras kotimainen pistemies ulkona