Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kansallinen Kokoomus
Työ
Talous
Terveys
Turvallisuus
Tulevaisuus

Kansallinen Kokoomus

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

Kok: Kannustinloukkuja pitää poistaa. Työttömän tai kotihoidontuen saajan on saatava enemmän euroja käteen siitä, että ottaa työn vastaan. Ensimmäisen työntekijän koeaika vuoden pituiseksi. Pitkäaikaistyötön pitää voida palkata nykyistä helpommin. Paikallista sopimista lisättävä. Työttömyysputki on poistettava 1965 jälkeen syntyneiltä. Subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan rajata. Oppisopimuksesta pitäisi siirtyä koulutussopimukseen, josta maksettaisiin opintotukea ja mahdollisesti kannustinrahaa.

– Alexander Stubb
2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

Kok: Julkisen sektorin tuottavuutta pitää lisätä. Toimia työn määrän lisäämiseksi pitää mitata yksityisen sektorin työtuntien määrän kasvulla. Työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin tällä vaalikaudella.

– Puolueen ohjelma
3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

Kok: Työmarkkinajärjestöille annetaan tavoitteet ja aikataulu, jona päätöksiä pitäisi syntyä. Jos nämä eivät ratkaisuihin pysty, niin viime kädessä maan hallitus on vastuussa siitä, että Suomi saadaan liikkeelle.

– Minna Arve
4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

Kok: Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on lyhennettävä niin, että aluksi turvaa maksetaan nykyistä enemmän.

– Alexander Stubb
5. Miten velkaantuminen taitetaan?

Kok: Se lähtee valtiontalouden sopeuttamisesta. Neljä miljardia euroa leikattaisiin valtiontaloudesta ja kaksi miljardia euroa kuntataloudesta. (Korjattu 15.4.2015 klo 9.31: Aiemmassa versiossa kirjoitettiin miljoonista)

– Janne Sankelo
6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

Kok: Taloutta ei saada kuntoon vain leikkaamalla. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja uusia työpaikkoja. Sopeutukset voivat aluksi vaikuttaa supistavasti kasvuun, mutta pitkässä juoksussa sopeutukset ovat ainoa tapa turvata kasvu, jotta saadaan Suomen talous tasapainoon.

– Minna Arve
7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

Kok: Suomalainen yhteiskunta pelastetaan työn ja talouskasvun kautta. Kokoomus on valmis kuuden miljardin euron tasapainottamiseen. Aikataulu on vielä auki. Aluksi pitää koota talousviisaiden näkemykset, missä aikataulussa sopeutukset on järkevää tehdä. Se voisi olla miljardi vuodessa tai vähän enemmän. Ehkä suurin säästö tulee indeksitarkistusten jäädyttämisestä, mutta tässä ei rokoteta eläkeläisiä. Esimerkiksi hyvätuloisten lääkekorvauksista voidaan säästää 300 miljoonaa euroa.

– Alexander Stubb
8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

Kok: Kahden miljardin euron kevennys tuloveroon. Tähän yhdistettävä äärimaltillinen palkkaratkaisu. Näin syntyy noin 50 000 työpaikkaa, jotka tuovat miljardin lisää verotuloja. Tämä myös lisää ostovoimaa. Toinen miljardi euroa kerätään haittaveroilla, esimerkiksi tupakka-, alkoholi tai polttoaineverolla. Yritysverossa haemme liukumaa kohti Viron yritysveromallia, jossa maksetaan veroa siinä vaiheessa, kun voitto kotiutetaan.

– Alexander Stubb
9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

Kok: Kokoomus haluaa Ruotsin tapaan valinnanvapausmallin, jossa raha seuraa potilasta. Ruotsissa ihminen pääsee halutessaan lääkäriin, jos ei terveyskeskukseen, niin yksityiselle puolell. Siinä voi käyttää palveluseteliä. Myös Ruotsin mukainen rahoitusjärjestelmä voisi toimia Suomessa, mutta siellä on myös osia, jotka eivät toimi.

– Alexander Stubb
10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

Kok: Sote-uudistus on tärkeä. Muun muassa tätä kautta voidaan saada alueellista eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa parannettua.

– Minna Arve
11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

Kok: Se on erittäin tärkeä tavoite vauvasta vaariin. On varmasti paljon esimerkkejä, joissa tasavertaiset palvelut eivät välttämättä toimi.

– Alexander Stubb
12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

Kok: Vanhempainvapaajärjestelmäämme tarvitaan lisää joustoa. Kannustetaan vanhempia käyttämään hyväksi lyhennettyä työaikaa. Tämä on parempi väliaikaisratkaisu kuin työelämän ulkopuolelle jääminen. Vanhemmuuden kustannukset pitää jakaa tasaisemmin työnantajien välillä. Maksetaan kertakorvaus äidin työnantajalle, jos äiti palaa saman työnantajan palvelukseen perhevapaiden jälkeen. Sillä korvataan vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointia ja perehdyttämistä.

– Puolueen ohjelma
13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

Kok: Kokoomus kannattaa Natoon liittymistä. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitää perustua kahteen pilariin: uskottavaan itsenäiseen puolustukseen, joka tarkoittaa puolustusmenojen lisäämistä, ja kansainväliseen yhteistyöhön, joka tarkoittaa Ruotsia ja Pohjoismaita sekä EU:ta ja Natoa. Yhteistyötä Ruotsin kanssa tullaan tiivistämään maalla, merellä ja ilmassa sekä kyberissä eli tietoturvallisuudessa. Suomi on osa Euroopan Unionia ja myös vahvasti Nato-kumppanimaa. EU:n turvalausekkeella on suuri merkitys, EU:n sisällä osoitetaan solidaarisuutta.

– Alexander Stubb
14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

Kok: Kokoomus on sitoutunut parlamentaarisen työryhmän esitykseen, joka nostaisi puolustusvälinehankintoja asteittain 150 miljoonaan.

– Janne Sankelo
15. Miten kasvavaan Venäjä -uhkaan voi tai pitää reagoida?

Kok: Suomen on EU:n jäsenenä viestittävä selvästi, että olemme yhtenäinen osa EU-rintamaa ja kuulumme länteen. Samalla emme sulje pois kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa.

– Alexander Stubb
16. Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

Kok: Kyllä viranomaisten ja erityisesti turvallisuusviranomaisten pitää voida toimia siellä, missä nykyään toimitaan eli verkossa. Samalla täytyy kuitenkin huolehtia yksilönoikeuden ja ihmisoikeuksien turvaamisesta.

– Minna Arve
17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

Kok: Meidän pitää avoimin mielin lähestyä tätä kysymystä. Työvoima ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Kyllä me tarvitsemme tekijöitä, että pyörät pyörivät.

– Janne Sankelo
18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

Kok: Pitää kulkea kohti hiilineutraalia Suomea. Se muodostuu kolmesta asiasta: uusiutuvaa energiaa pitää kehittää, tarvitaan ydinvoimaa sekä energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Ydinvoima on yksi osa energiaratkaisua, kunnes päästään uusiin ratkaisuihin.

– Minna Arve
19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

Kok: Että Suomi pysyy edelleen Euroopan unionin ytimessä. Se, että EU:n neljä perustavoitetta, rauha, vakaus, vauraus säilyvät. Pieni jäsenmaa Suomi on ollut kokoaan huomattavasti suurempi tekijä viime vuosina ja siihen tarvitaan kansainvälisyyttä ja eurooppalaista osaamista.

– Alexander Stubb

Perussuomalaiset

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

PS: Työn vastaanottamisen kannustinongelmat puretaan uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää. Olisi järkevää, että ihminen voisi tienata keikoilla esimerkiksi 300 euroa ja sitä ei heti verotettaisi tuista pois. Paikallista sopimista tarvitaan lisää, esimerkiksi väliaikaisesti kun yritys on vaikeuksissa ja vaihtoehtona on konkurssi. Työntekijöiden koeaikaa ei pidä pidentää. Työntekijän aiheuttamia sivukuluja on tärkeää alentaa ainakin määräajaksi etenkin pienissä yrityksissä. Pienyritysten taakkaa on helpotettava, koska nyt ei ole työntekijäpula vaan työnantajapula. Nollatuntisopimuksia en suosi.

– Timo Soini
2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

PS: Julkisen sektorin tehostaminen on välttämätöntä. Esimerkiksi kuntaliitoksissa virkamiesten viiden vuoden irtisanomissuojaa ei pidä ketjuttaa niin, että seuraava kuntaliitos jälleen johtaa uuteen viiden vuoden irtisanomissuojaan.

– Timo Soini
3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

PS: Työmarkkina-asioissa, jos työmarkkinajärjestöt eivät saa kolmikantajärjestelmässä ratkaisuja aikaiseksi, niin pitää eduskunnan ja poliittisen päätöksenteon toimia.

– Timo Soini
4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

PS: Ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole mikään ongelma tällä hetkellä. Ensi sijassa emme halua siihen mitään lyhennyksiä. Työttömyys on suurempi ongelma ja siihen täytyy saada ratkaisu.

– Jussi Niinistö
5. Miten velkaantuminen taitetaan?

PS: Velkaantuminen taitetaan julkista sektoria tehostamalla ja saamalla aikaan kasvua, etenkin vientisektorin kautta.

– Jussi Niinistö
6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

PS: Kärki talouskasvun edistämisessä on energiaverotuksessa. Sitä pitää laskea sekä teollisuuden että kuluttajien osalta lähemmäs EU:n minimitasoa. Tämä lisäisi yritysten investointeja ja ihmisten ostovoimaa, kun myös bensaveroa lasketaan. Energiaverotusta on nostettu kotikutoisilla päätöksillä aika isoksi. Tämä on Suomelle selkeä kilpailuhaitta.

– Riikka Slunga-Poutsalo
7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

PS: Tarvitaan 2-3 miljardin euron sopeutukset vaalikauden lopulla. Tässä tilanteessa ankara leikkaaminen jyrkentäisi vuosien miinuskasvua. Etuuksien indeksejä ei pidä jäädyttää eikä mielellään leikata, mutta neuvottelupöydässä se katsotaan. Pitäisi olla maksukykyyn perustuva veropolitiikka. EU:n jäsenmaksua pitää leikata. Uskomme, että olisi mahdollista saada noin 200 miljoonan euron palautus. Kehitysavusta pitää leikata 500 miljoonaa. Maahanmuuton kustannuksista on leikattava 200-300 miljoonaa euroa. Jotkut maahanmuuttajaryhmät tuottavat nettoa ja jotkut muut miinusta.

– Timo Soini
8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

PS: Yrittäjien arvonlisäverottomuuden alaraja pitää nostaa 8 500 eurosta 20 000 euroon ja huojennusraja 40 000 euroon. Pitäisi ottaa oppia Viron mallista, jossa yrittäjä ei maksa veroa, kun satsaa omaan yritykseensä ja ottaa lisää työntekijöitä. Virossa veroa maksetaan yrityksestä ulos otettavasta tuloksesta.

– Timo Soini
9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

PS: Perusterveydenhoidon resurssointi on olennaista. Tarvitaan kahtalainen malli, joka erityisesti satsaa perusterveydenhoitoon, jotta se ei rasita erikoissairaanhoitoa. Perussuomalaisilla on oma peruskunta-piirikunta -malli. Se on jossain määrin samantyyppinen kuin maakuntamalli. Lisäksi tarvitaan hyviä yksityisiä täydentäviä palveluita, jotka vievät painetta pois perusterveydenhoidosta. Molempia tarvitaan. Yksityisiä terveyspalveluita pitää kilpailuttaa laatukriteereillä niin, ettei palvelua ei saa tarjottavakseen vain se, joka tuottaa sen halvimmalla.

– Timo Soini
10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

PS: Pidetään huoli siitä, että lähipalveluita saa sote-uudistuksen jälkeenkin. Ihmisiä kiinnostaa palveluiden saaminen, ei hallintorakenne siellä takana.

– Riikka Slunga-Poutsalo
11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

PS: Lähipalvelulailla. Pitää olla esimerkiksi kiertäviä lääkäriautoja. Tämäntyyppisiä ratkaisuja haja-asutusalueilla on jo. Synnytyssairaaloiden karsintaa pidämme vääränä, koska se synnytystilanteessa lisää ihmisen riskiä asuinpaikan mukaan.

– Timo Soini
12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

PS: Tämä on enemmän kulttuurinen kysymys, ei lainsäädännöllä muutettava. Perheillä pitää olla valinnanvaraa. Isät saavat näyttää mallia. Ajan mittaan tämä muuttuu kullekin perheelle sopivaan suuntaan. Isät tulevat varmasti olemaan enemmän kotona lastensa kanssa.

– Jussi Niinistö
13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

PS: Aina pitää olla valtion johdolla käytettävissä kaikki mahdollisuudet, jotka pohjaavat Suomen etuun. Ensimmäiseksi pitää korottaa puolustusmäärärahoja vähintään sen verran, mitä ns. Kanervan työryhmä esittää. Toiseksi pitää olla pohjoismaista yhteistyötä, yhteistä harjoittelua Ruotsin meri- ja ilmavoimien kanssa. Suomi on poliittisesti liittoutunut EU:ssa, mutta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hakusessa. Siellä on isoja ristiriitoja isojen maiden kesken, esimerkiksi Britannia ei ole kiinnostunut. Tällä hetkellä ei pidä hakea Naton jäsenyyttä, mutta se mahdollisuus pitää olla. Nato-selvitys pitää tehdä.

– Timo Soini
14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

PS: Mikään salaisuus ei ole, että perussuomalaiset on maanpuolustusmyönteinen puolue. Parlamentaarisessa selvitysryhmässä olimme valmiita huomattavasti suurempaankin korotukseen. Ryhmässä aikaansaatiin kohtuullinen kompromissi. Sillä saadaan aikaan välttämättömät hankinnat maavoimille seuraavalla vaalikaudella. Tällä vaalikaudelle on leikattu vastuuttoman paljon puolustusmenoista ja aiheutettu melkoista hallaa koko maan puolustukselle. Keskimäärin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta pitäisi olla puolustumenojen osuus, nyt se on vain 1,3 prosenttia.

– Jussi Niinistö
15. Miten kasvavaan Venäjä -uhkaan voi tai pitää reagoida?

PS: Venäjä on loukannut erittäin karkeasti kansainvälistä oikeutta väkivallalla ja väkivallan uhalla liittänyt osan toisesta itsenäisestä valtiosta itseensä. Tämä on epähyväksyttävää. Tämä on aiheuttanut suhteiden huononemista erilaisine seurausvaikutuksineen, pakotteineen ja vastapakotteineen. Se on lisännyt jännitystä myös Suomen toimintaympäristössä. Etenkin Baltiassa ollaan huolissaan ja sinne esimerkiksi Yhdysvallat on lisännyt läsnäoloaan.

– Timo Soini
16. Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

PS: Tarvitaan sellainen lainsäädäntö, että yhteistyö ja tiedonsiirto eri maiden välillä on mahdollista. Puolustusvoimilla on selkeä linjaus ja käsitys, millaista apua he tarvitsevat tähän lainsäädäntöön. Ne ovat olleet hyviä esityksiä. Kansalaisvapaudet on mielestäni otettu riittävän hyvin huomioon puolustusvoimien selvityksessä.

– Riikka Slunga-Poutsalo
17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

PS: Emme sano suoraan ei maahanmuutolle. Kyllä työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Pyrimme vähentämään ns. humanitääristä maahanmuuttoa, josta on tullut turvapaikanhakijoiden kautta siirtolaisuuden väylä. Suomella ei yksinkertaisesti ole rahkeita kasvattaa tätä sektoria. Kansallisuuksissa on eroja. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta on ilman muuta säilytettävä. Vaikea ymmärtää, miksi keskusta ajaa tarveharkinnan poistamista, kun Suomessa on 350 000 työtöntä. Kyllä EU:sta ammattitaitoista työvoimaa löytää, ei sitä tarvitse raijata Afrikasta tai Aasiasta.

– Jussi Niinistö
18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

PS: Meillä on jo maailman puhtain teollisuus. Vielä kun saadaan tänne vähäpäästöisemmät autot, niin tästä se lähtee liikkeelle.

– Riikka Slunga-Poutsalo
19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

PS: Ajaa Suomen etua Euroopan unionissa. Se tarkoittaa vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta. Pitää ajaa tiukemmin kansallista etua. Ajetaan sitä, että Euroopan unionia ei syvennetä vaan kehitetään talous- ja vapaakauppaliiton suuntaan. Siitä on saatu hyviä tuloksia, mutta liittovaltiokehityksestä ei ole saatu hyviä tuloksia.

– Timo Soini

Ruotsalainen kansanpuolue

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

RKP: Olemme aina sanoneet, että työpaikat löytyvät yksityseltä sektorilta. Valtion ja kuntien ei pitäisi olla vastuussa työttömyysongemastamme.

– Johan Johansson
2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

RKP: On niin paljon ihmisiä, jotka ovat jäämässä eläkkeelle, etten halua isoa yt-neuvottelukierrosta valtiolle. Tehdään uudestaan se, mikä tehtiin puolustusvoimauudistuksessa. Jos uskalletaan uudistua, siinä onnistutaan.

– Carl Haglund
3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

RKP: Kolmikanta on toiminut ja toimii niin kauan, kun löytyy luottamusta osapuolien kesken. Kun puhutaan kolmikannasta, täytyy muistaa, että siinä on kolme osapuolta, hallitus on myös mukana. Mutta usein on ollut niin, että vain kaksi osapuolta ovat neuvotelleet.

– Johan Johansson
4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

RKP: Kyllä. Meidän vaaliohjelmassamme ei ole mainintaa kestosta. Kannatamme Tanskan mallia, jossa on korkeampi taso, mutta lyhyempi aika. Esimerkiksi nykyisten 500 päivän puolittaminen kannustaisi ihmisiä hakemaan töitä.

– Niklas Mannfolk
5. Miten velkaantuminen taitetaan?

RKP: Haluamme laskea verotusta pidemmällä tähtäimellä niin, että se luo lisää työpaikkoja ja osallistumista yhteiskuntaan. Tätä kautta valtiolle tulee lisää verotuloja. Meitä on pitkään häirinnyt se, että kun puhutaan verotuksesta, puhutaan lyhytaikaisista ratkaisuista. Seuraavan hallituskauden aikana voidaan säästää julkisesta budjetista noin 3,5-4 miljardia euroa. VM:n ehdottamien 6 miljardin säästöjen saavuttamiseksi tarvitsemme kaksi vaalikautta.

– Niklas Mannfolk
6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

RKP: Nyt ei ole varaa elvyttää.

– Johan Johansson
7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

RKP: On hyvä sanoa, että melkein kaikesta joudutaan säästämään, mutta jos joka paikasta yrittää juustohöylätä, toiminta näivettyy. On hyviä mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla. Moni jää lähivuosina eläkkeelle. Pitää uudistaa organisaatiota, valtion aluehallintoa. Myös indeksejä joudutaan katsomaan - se, mennäänkö kaikkien etuuksiin, jää nähtäväksi. Lähtökohta on, että valtion talouden tulee olla tasapainossa.

– Carl Haglund
8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

RKP: Meillä ei ole varaa nostaa veroja. Se ei saa taloutta terveempään suuntaan. Tällä vaalikaudella veroja on nostettu paljon. Mikä on ollut lopputulos? Se, että kaupan alan työllisyys on heikentynyt. Tavoitteen pitäisi olla, että ansiotyötä verotetaan vähemmän kuin tänä päivänä. Pienituloisten verotusta pitää keventää.

– Carl Haglund
9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

RKP: On oltava riittävä valinnanvapaus. Tällä hetkellä esimerkiksi työttömillä, eläkeläisillä ja lapsiperheillä sitä ei ole. He ovat kunnallisten palvelujen varassa. Ruotsissa on toimittu niin, että siellä kilpaillaan laadulla ja raha seuraa asiakasta. Jos asiakas ei ole tyytyväinen, hän voi kääntyä toisen palvelun pariin.

– Carl Haglund
10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

RKP: Lapsille, lapsiperheille ja vanhuksille annetaan laadukkaita palveluita, se on lähtökohta. Työikäisillä, joilla on työtä, on enemmän liikkumavaraa palveluiden suhteen.

– Johan Johansson
11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

RKP: Nykyjärjestelmä ei takaa tätä. Siksi tarvitaan uudistus. Ajatuksemme on, että pyritään Ruotsin kaltaiseen malliin.

– Carl Haglund
12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

RKP: Niin sanottu 6+6+6 -perhevapaiden malli on järkevin, eli puoli vuotta lapsen äidille, puoli vuotta isälle ja yhdessä päätettävällä mallilla loput. Naapurimaahamme verrattuna todella suuri osa nuorista naisista on poissa työelämästä nimenomaan perhevapaiden takia.

– Niklas Mannfolk
13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

RKP: Nämä eivät ole kilpailevia vaihtoehtoja vaan toisiaan täydentäviä. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on meille hyvin tärkeä. Suomen pitää tulevaisuudessa harkita Nato-jäsenyyttä, mutta sen aika ei ole nyt. EU:lla on turvallisuuspoliittisesti suuri arvo ja merkitys. Suomen pitää olla aktiivinen sen puolesta, että puolustusyhteistyö tiivistyy.

– Carl Haglund
14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

RKP: Puolustusmäärärahoja pitäisi korottaa. Minulla ei ole antaa lukua, kuinka paljon.

– Niklas Mannfolk
15. Miten kasvavaan Venäjä -uhkaan voi tai pitää reagoida?

RKP: Venäjä ei ole Suomelle välitön uhka. Meillä on hyvä suhde Venäjään, mutta emme voi olla sinisilmäisiä. Tilanne edellyttää, että hoidamme diplomaattisia suhteita järkevästi ja pidämme huolta puolustuksestamme.

– Carl Haglund
16. Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

RKP: On hyvä, että on riittävät resurssit ja oikeudet estää asioita, joita emme halua Suomeen, muun muassa terrorismia. Meillä on vankka luottamus sekä poliisiin että puolustusvoimiin ja ylipäänsä viranomaisiin.

– Johan Johansson
17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

RKP: Haluamme poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan. Se helpottaisi työvoiman saapumista Suomeen. Tutkimustiedon valossa seuraavien 10 vuoden aikana tarvitsemme 150 000 työntekijää lisää huoltosuhteen takia. Maahanmuuttoa pitäisi ylipäätään lisätä. Tuhat kiintiöpakolaista vuodessa olisi askel oikeaan suuntaan, mutta edelleen todella marginaalinen luku. Luin tutkimuksen, jonka mukaan Suomen suurin ongelma on maastamuutto.

– Niklas Mannfolk
18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

RKP: Olemme sitoutuneet kansainväliseen ilmastosopimukseen. Sitä pitää seurata. EU:ssa täytyy saada aikaan yhteinen ilmastopolitiikka, jotta saataisiin päästöhaitat kuriin. Voisimme harkita energiaunionia.

– Johan Johansson
19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

RKP: EU:n pitää kyetä uudistumaan tavalla, joka huomioi sen tosiasian, että taloustilanne on muuttunut. Uskon, että tässä tärkeintä on, että kehitetään sisämarkkinoita ja sitä kautta edistetään työllisyyttä ja kauppaa.

– Carl Haglund

Suomen Keskusta

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

Kesk: Tarvitaan laaja yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tunnustelu on aloitettava jo ennen hallitusneuvotteluja. Neuvotteluja käytäisiin rinnan hallitusneuvottelujen kanssa. 200 000 työpaikan tavoitteen saavuttaminen lähtee kilpailukyvyn rakentamisesta ja sen rakenteiden muuttamisesta. Tarvitaan lisää joustavuutta työelämään, innovaatioita ja työn tuottavuuden lisäystä. On mahdollista samaan aikaan vahvistaa työntekijän turvaa ja lisätä joustoja työnantajalle. Yrityksen palkatessa ensimmäistä työntekijää olisi koeajan oltava nykyistä pidempi.

– Juha Sipilä
2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

Kesk: Vuoteen 2025 mennessä julkisten sektorin työpaikkojen määrä säilyy nykytasollaan. Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee lisäystä noin 20 000-30 000 työntekijää. Loput alan työpaikkalisäyksestä kohdistuu yksityiselle puolelle. Samaan aikaan muualta julkiselta sektorilta vähentyy samat noin 20 000-30 000 työpaikkaa. Kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomissuoja on tarpeeton, jos kyseessä on liitosten ketjuttaminen (Juha Sipilä).

– Puolueen ohjelma
3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

Kesk: Hallituksen on otettava vastuu Suomen talouden tasapainottamisesta, jos siihen liittyvistä asioista ei pystytä kolmikannassa sopimaan. Emme halua esittää uhkailevia vaatimuksia mihinkään suuntaan, myöskään työmarkkinajärjestöjen suuntaan (Timo Laaninen).

– Juha Sipilä
4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

Kesk: Laajassa yhteiskuntasopimuksessa varmasti jokainen osapuoli joutuu tulemaan vastaan.

– Annika Saarikko
5. Miten velkaantuminen taitetaan?

Kesk: Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja, kyllä se on se lähtö. Niiden syntymistä voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi työnantajamaksujen väliaikaisella alentamisella.

– Annika Saarikko
6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

Kesk: Seuraamme suomalaisten asiantuntijoiden näkemystä. Velkaantumisen tielllä ei voi pitkään jatkaa.

– Timo Laaninen
7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

Kesk: Sopeutuksen koosta on sovittava ennen kuin ministerisalkut on jaettu. Valtiontalouden säästötarve on 2,3 miljardia euroa bruttona. Tähän tarvitaan kuusi vuotta. Kahden miljardin säästöt saadaan indeksien osittaisesta jäädyttämisestä. Valtionosuuksia olemme valmiit jäädyttämään. Samalla tehtäviä karsitaan tai normeja väljennetään niin, että kuntatalouteen ei synny epätasapainoa. Kunnissa saataisiin säästöjä, jos niiden annettaisiin väljemmin valita, miten ne tuottavat palvelunsa. Säästäisimme yritystuista 300 miljoonaa euroa sekä valtion kiinteistökuluista ja tietojärjestelmäkuluista.

– Juha Sipilä
8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

Kesk: Veronalennusvara keskitetään pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Verojen kiristäminen ei voi nyt olla keinovalikoimassa. Yli 60 000 euroa vuodessa tienaavien hyvätuloisten verotuksen kiristäminen ei ole enää keskustan tavoitteena. Bruttoveroaste ei saa nousta. Verotuksen sisällä tehdään muutoksia, jotka kannustavat työn tekemiseen, yrittämiseen ja yrittämisen riskin ottamiseen.

– Juha Sipilä
9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

Kesk: Sote-uudistukseen tarvitaan maakunnallinen itsehallinto. Palvelut pitää tuottaa kuntien välisellä yhteistyöllä. Näin saadaan katkeamaton hoitoketju. Maakuntien hoidettavaksi voidaan siirtää myös koulutustehtäviä ja maakunnan aluehallinnon tehtäviä. Voidaan kokeilla Lapissa ehdotettua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely) ja aluehallintovirastojen (avi) tehtävien hoitamista. Myös kaavoitus-, liikenne- ja infra-asioita sekä alueen elinkeinoelämän edellytyksiin liittyviä asioita voidaan maakunnissa hoitaa. Ensin on saatava valmiiksi sote-uudistus seuraavalla vaalikaudella.

– Juha Sipilä
10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

Kesk: Painopistettä on siirrettävä perustason palveluihin, terveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Tämän vuoksi sote-uudistus pitää saada maaliin. Sote-palvelujen rahoitusta pitää yksinkertaistaa ja selkiyttää kohti yksikanavaisuutta. Palveluissa pitää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia lisätä. Tietojärjestelmät pitää saada toimiviksi ja työntekijöiden aikaa vapauttaa näin asiakkaiden kohtaamiseen. Yksi yhteensopiva sote-palveluväylä on otettava käyttöön viimeistään 2019.

– Puolueen ohjelma
11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

Kesk: Asetusta alle tuhannen synnytyksen synnytyssairaaloiden sulkemisesta on tarkasteltava uudestaan, jotta synnytysmatkoista ei tule liian pitkiä.

– Juha Sipilä
12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

Kesk: Perheillä pitää olla aito valinnanvapaus lastensa hoidon ratkaisuissa. Kotihoidon pakkokiintiöittäminen äidin ja isän kausiin ei ole toimiva ratkaisu. Etenkin pienten lasten vanhemmille pitää luoda paremmat mahdollisuudet joustaviin työaikaratkaisuihin. Yhden vanhemman perheitä pitää tukea joustavilla päivähoitojärjestelyillä ja kehittämällä kunnallista kotiapua tukemaan heidän arkeaan nykyistä paremmin.

– Puolueen ohjelma
13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

Kesk: Suomen kannattaa olla sotilaallisesti liittoutumaton, niin kauan kuin Ruotsin kanssa muodostamme vakaan Pohjolan vyöhykkeen emmekä ole uhka itään tai länteen. Uskottavaa puolustusta täytyy huonossakin taloustilanteessa vahvistaa perustuen yleiseen asevelvollisuuteen. Lisäksi on hyvät naapuruussuhteet. Pitää säilyttää mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä ja pystyä kaikissa olosuhteissa tekemään uusia tilannearvioita. Ei-kantaa Natolle ei pidä kirjata hallitusohjelmaan. Natosta ei silti tarvitse kirjata mitään - nykytilanne riittää. Nato-kumppanuutta ja Ruotsi-yhteistyötä kannattaa vahvistaa.

– Juha Sipilä
14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

Kesk: Olemme sitoutuneet parlamentaarisen työryhmän linjauksiin. Ryhmä esittää puolustushankintojen kasvattamista asteittain 150 miljoonaan.

– Annika Saarikko
15. Miten kasvavaan Venäjä -uhkaan voi tai pitää reagoida?

Kesk: Emme voi hyväksyä Venäjän toimia Krimillä ja Ukrainassa. Olemme pakotteissa yhteisessä EU-rintamassa. Venäjän käytös on muuttunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Se luo huolen aiheita. Olympialaisten jälkeen tapahtunut muutos on ollut nopeampi kuin kukaan osasi arvata.

– Juha Sipilä
17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

Kesk: Kyllä tarveharkinnan poistamisesta pitäisi voida keskustella. Pakolaiskiintiöihin olemme nykyisellään tyytyväisiä. Mutta tulevaisuudessa tarvitsemme tänne työntekijöitä.

– Annika Saarikko
18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

Kesk: Suomessa tulee lopettaa kivihiilen käyttö ja vähentää fossiilisen öljyn käyttöä kolmannekseen 2030-luvulle mennessä. Hiiletön Helsinki 2025 -hanke on käynnistettävä. Uusiutuvan osuus käyttämästämme energiasta pitää nostaa 32 prosentista yli 60 prosenttiin seuraavan 20 vuoden aikana. Uusiutuvan käyttöä lisätään verotuksen painopistettä muuttamalla ja normitusta helpottamalla.

– Puolueen ohjelma
19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

Kesk: Tärkein tavoite on saada talouskriisi hallintaan ja koko euroalue kasvun tielle. Haluamme myös tuoda Eurooppa-pöytiin sääntelyn ja byrokratian purkamisen. Purkamisessa meillä on edessä valtava urakka.

– Juha Sipilä

Suomen Kristillisdemokraatit

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

KD: Neljässä vuodessa pitäisi saada 200 000 työpaikkaa lisää. Tavoite voidaan saavuttaa tukemalla yrittäjyyttä. Pitkällä aikavälillä tässä auttaa jo tehty yhteisöveron lasku. Vielä pitäisi keventää kaikkein pienimpien yritysten verotusta viisi prosenttiyksikköä. Työpaikkojen luomista edistäisi myös sivukulujen määräaikainen pienentäminen, yksilöperusteisen irtisanomisen keventäminen, koeajan pidentäminen ja pientyönantajan mahdollisuus sopia työehdoista paikallisesti.

– Päivi Räsänen
2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

KD: Julkisen sektorin työpaikat ovat tärkeitä, mutta tarvitaan rakenneuudistuksia, joilla julkisen sektorin raskasta hallintoa kevennetään. Julkisella puolella esimerkiksi terveydenhoidossa tarvitaan lisää työntekijöitä, mutta heitä pitäisi vähentää hallinnosta ja rakenteista. Kuntien ja julkisen sektorin tulee pidättäytyä yritysten kanssa kilpailevasta elinkeinotoiminnasta.

– Päivi Räsänen
3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

KD: Suomen tilanne on niin vakava, että työmarkkinajärjestöt ja kaikki päätöksentekoelimet pitää ottaa mukaan keskusteluun.

– Asmo Maanselkä
4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

KD: Sitä pitää pohtia. Suomen taloudessa on nyt niin haastava tilanne. Ansiosidonnainen voidaan lyhentää vaikkapa 500 päivästä 300 päivään.

– Sauli Ahvenjärvi
5. Miten velkaantuminen taitetaan?

KD: Työllisyysasteen nousu yhdelläkin prosentilla vähentää valtion menoja parilla miljardilla eurolla. Vasta sitten kun ollaan kasvu-uralla, mietitään myös rajuja leikkaustoimia. Panostetaan yrittäjyyden edellytysten parantamiseen.

– Asmo Maanselkä
6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

KD: Talouskasvua luodaan yrittäjyyden panostamalla ja rakenteellisilla uudistuksilla.

– Asmo Maanselkä
7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

KD: Kuuden miljardin tasapainotustavoite on realistista saavuttaa 5-6 vuoden aikana. Säästöjä ei kannata aloittaa alkukaudesta, ettei hyydytetä orastavaa talouskasvua. Säästöt on tehtävä menoleikkauksin. Etuuksien indeksejä voidaan jäädyttää, työeläkkeitä lukuunottamatta. Ansidonnaista työttömyysturvaa joudutaan pohtimaan. Samanaikaisesti pitäisi korottaa pienimpiä etuuksia, jotta toimeentukimenot eivät alkaisi kasvaa. Mahdollisia leikattavia ovat yritystuet. Kunnissa säästöjä voi saada subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja viiden vuoden irtisanomissuojasta voitaisiin luopua.

– Päivi Räsänen
8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

KD: Veromuutokset on tehtävä niin, että kokonaisveroaste ei nouse. Säästöt tehdään menoja karsimalla. Joitakin veroja voidaan kiristää, esimerkiksi sokeriveroa. Alkoholi- ja tupakkaverossa on jonkin verran korottamisen varaa. Perheitä voitaisiin verottaa niin, että veroprosentti määräytyy perheen kokonaistulojen perusteella.

– Päivi Räsänen
9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

KD: Sote-uudistuksessa on tärkeintä, että pystytään yhdistämään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden hallinto. Tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen palveluihin.

– Päivi Räsänen
10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

KD: Sote-uudistuksessa yksityisten palveluntarjoajien pitää päästä kilpailemaan julkisten palveluntarjoajien kanssa.

– Asmo Maanselkä
11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

KD: Varhaisemmalla puuttumisella ja ennaltaehkäisevillä palveluilla. Näin esimerkiksi terveyskeskuksissa saataisiin palveluita nopeammin ja kattavammin, jotta sairaudet eivät etenisi pidemmälle, jolloin tarvitaan erikoissairaanhoidon palveluita. Siksi tarvitaan keskitetympää hallintoa, että hoidon painopiste saataisiin oikeaan kohtaan. Suuremmilla hallintoalueilla tämä onnistuu.

– Päivi Räsänen
12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

KD: Jos on ihan normaali perhe, lapsella on oikeus ilman yhteiskunnan ohjausta olla molempien vanhempien kanssa. Perheen pitää saada vapaasti päättää, kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta.

– Sauli Ahvenjärvi
13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

KD: Näiden kaikkien syventämistä tarvitaan, mutta ennen kaikkea uskottavaa omaa puolustusta. Se on lähtökohta. Seuraavan hallituksen on tehtävä selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Ruotsin kanssa puolustusyhteistyötä pitää syventää. EU on myös turvallisuusyhteisö, vaikka se ei ole puolustusliitto.

– Päivi Räsänen
14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

KD: Kannatamme rahoitusmallia, jossa kasvatetaan puolustusmateriaalihankintoja aluksi 50 miljoonalla eurolla ja vaalikauden lopussa 150 miljoonalla eurolla. Tarvitaan uskottava puolustus.

– Sauli Ahvenjärvi
15. Miten kasvavaan Venäjä -uhkaan voi tai pitää reagoida?

KD: Avoimiin kahdenvälisiin suhteisiin kuuluu, että sanotaan suoraan Venäjälle, että se on toiminut väärin ja rikkonut kansainvälistä oikeutta vallatessaan Krimin ja harjoittaessaan sotatoimia Itä-Ukrainassa. Samaan aikaan arkisen yhteistyön Venäjä kanssa pitää jatkua esimerkiksi rajavalvonnassa, poliisitoiminnassa ja Itämeren suojelussa.

– Päivi Räsänen
16. Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

KD: Verkkovalvontaa pitää lisätä tuntuvasti. Sen pitää olla samalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Sauli Ahvenjärvi
17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

KD: Tarvitsemme maahanmuuttoa ja ulkomaista työvoimaa pitkällä aikavälillä. Tarveharkinnan poistamista voitaisiin harkita.

– Sauli Ahvenjärvi
18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

KD: Kristilliset ja konservatiiviset arvot edistävät huolenpitoa luonnosta.

– Asmo Maanselkä
19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

KD: Kehittää EU:ta itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka ennen muuta kehittää sisämarkkinoita. Tavoite on, että suomalaiset yrittäjät menestyvät Euroopassa. Ei lisää integraatiota, mutta lisää yhteistyötä.

– Päivi Räsänen

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

SDP: 100 000 työpaikkaa voi syntyä, jos vaalikauden lopulla päästään kahden prosentin talouskasvuun. Vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ei saa heikentää. On saatava lisää vientiyrityksiä megatrendien, eli kaupungistumisen, puhtaan veden ja puhtaan ilman varaan. Kotitalousvähennyksen ylärajan nostoa voidaan harkita. Uuden työntekijän koeajan pidennys ei ole harkittavissa, jos ei selkeytetä sääntöjä, millä perustein koeajan voi purkaa. Säännöllistä työaikaa ei pidä pidentää, koska se on palkanalennus. Sivutyökulujen alentamista ensimmäisenä vuonna voitaisiin harkita.

– Antti Rinne
2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

SDP: Usein uusilla kasvualoilla tarvitaan myös valtiota mukaan kaveriksi. En oikein ymmärrä, että ideologisista syistä haluttaisiin estää se, että valtio ei lähtisi mukaan auttamaan yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja. Tärkeintä on, että työpaikka syntyy. Ihminen, joka sen työpaikan saa, ei mieti syntyykö se valtion avulla kokonaan osittain vai ilman.

– Antti Lindtman
3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

SDP: Seuraavan hallituksen pitäisi laittaa painoarvoa työelämän laatuun liittyviin kysymyksiin. Meidän tavoitteemme on nollatyösopimuksissa, että jokaiselle halutessaan pitäisi löytyä 18 tuntia viikossa tuntitakuu.

– Reijo Paananen
4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

SDP: Ei pitäisi, koska se iskisi pahiten niihin ihmisiin, jotka ovat esimerkiksi rakennemuutospaikkakunnilla, joissa tehdas on lähtenyt alta. Jos työttömyysturva puolitettaisiin, ensinnäkin se toisi ison kustannuksen kunnille ja myös lisäisi köyhyyttä.

– Antti Lindtman
5. Miten velkaantuminen taitetaan?

SDP: Vienti pitää saada vetämään. Jos emme saa kilpailukykyä nostettua, velkaantumisen taittuminen on paljon vaikeampaa. Tarvitaan paitsi rakenteellisia uudistuksia myös säästöjä.

– Antti Lindtman
6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

SDP: Valtio voi tukitoimillaan auttaa sellaisia aloja, joilla tällä hetkellä on kysyntää maailmalla. Uusi keino on, että voimme kohdentaa yritystukia vaikkapa jätehuollon, puhtaan veden ja ilman alueille, ja auttaa niitä alueita, joilla on kasvua.

– Reijo Paananen
7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

SDP: Säästöjä ja tulojen lisäyksiä pitää tehdä noin neljän miljardin euron edestä. Kuntatalouden säästöt saavutetaan pitkällä aikavälillä rakenneuudistuksilla. Säästöä voidaan saada kuntien valtionosuuksista, toisen asteen koulutuksen rakennemuutoksista, valtion tietotekniikkamenoista ja valtionhallinnosta sekä pitkäaikaistyöttömiä työllistämällä. Talouskasvu syntyy viennin vedolla, rakenteellisilla uudistuksilla ja säästöillä sekä lisätuloilla.

– Antti Rinne
8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

SDP: Veronkiristyksiä tarvitaan miljardin verran. On tarve tehdä sopeutusta oikeudenmukaisella tavalla myös tulojen kautta. Se on 0,5 prosenttiyksikköä veroasteeseen lisää, jos toteutuu täysimääräisenä. Ansiotuloverossa pieni- ja keskituloisten verotusta lievennetään ja se kytketään palkkaratkaisuun. Varakkaampien verotusta pitää kiristää ja myös pääomatulojen kautta hakea uusia tuloja. Pieni- ja keskituloisten yläraja olisi hieman päälle 40 000 euroa. Kiinteistöveron korotukseen on jonkin verran pelivaraa. Perintöverolle ei ole paljon tehtävissä. Varallisuusveron palauttamista SDP ei esitä.

– Antti Rinne
9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

SDP: Mallina pitää olla, että julkinen sektori tuottaa ja järjestää palvelut ja yksityinen täydentää. Ihmisille on turvattava kaikkialla Suomessa riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut läheltä. Tämän pitää koskea myös työterveyshuollon ulkopuolisia eli työttömiä ja eläkeläisiä.

– Antti Rinne
10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

SDP: Me haluamme sellaiset sote-palvelut, joissa yhteistoiminta niin terveydenhuollon sisällä kuin eri toimijoiden välillä toimii. Haluamme, että järjestämisvastuu on riittävän suurilla hartioilla. Työterveyshuollon rahoitusmalli on ratkaistava niin, että olemme niin lähellä yksikanavaista rahoitusta kuin vain olla voi.

– Reijo Paananen
11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

SDP: Sairaanhoidon kilpavarustelu pitää estää. Pitää erikoistua eri yksiköissä eri asioihin. Kaikissa sairaaloissa ei pidä olla kaikkea tekniikkaa. Eri alueille jaetaan harvemmin toistuvia hoitoja. Sieltä löytyy varmasti säästöjä. Kaikkien tavallisen ihmisen arkeen liittyvien palveluiden pitää olla kunnossa, niitä pitää olla saatavilla ja niiden pitää olla laadukkaita.

– Antti Rinne
12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

SDP: Lisättäisiin isäkiintiöitä vanhempainvapaiden puolella. Sitä kautta voisimme tasata kustannuksia ja turvata sen, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin.

– Antti Lindtman
13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

SDP: Uskottava oma puolustus tarvitaan kaikissa tilanteissa riippumatta tehtävästä yhteistyöstä. Ruotsi-yhteistyö on tiivistymässä ja Nato-kumppanuutta kannatta tiivistää eri muodoissaan. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisessa kannattaa olla vahvasti mukana. Nato-jäsenyyttä ei pidä tällä hetkellä hakea, koska se lisäisi Suomen riskejä.

– Antti Rinne
14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

SDP: Parlamentaarinen työryhmä arvioi, että tarvitaan vähintään noin 150 miljoonaa euroa. Me olemme valmiita arvioimaan tätä ja siihen, että puolustusvoimien toimintakyky ja resurssit turvataan niin, että itsenäinen ja uskottava puolustus voidaan taata.

– Antti Lindtman
15. Miten kasvavaan Venäjä -uhkaan voi tai pitää reagoida?

SDP: Huolestuttavinta tässä tilanteessa on se, ettemme tiedä tänään, mitä Venäjä tekee huomenna. Venäjän oma tilanne vaikeutuu, kun Venäjä eristäytyy poliittisesti ja taloudellisesti. Annan täyden tukeni sille, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti olla osallistumatta Moskovan voitonpäivän paraatiin.

– Antti Rinne
16. Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

SDP: Tässä tullaan tarkkaan alueeseen siinä, mikä on ihmisten oma suoja ja valtion suoja. Väistämättä joudutaan vetämään raja, kuinka pitkälle verkkovalvontaa tehdään. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että viranomaisilla täytyy olla keinoja myös verkkovalvonnan puolella.

– Reijo Paananen
17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

SDP: Ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa ei pitäisi poistaa. Jos se poistettaisiin, se tarkoittaa, että jos meillä on ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä esimerkiksi Uudellamaalla, heidät voitaisiin ohittaa ja tuoda EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta työvoimaa. En näe tätä järkeväksi.

– Antti Lindtman
18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

SDP: Haluamme ylläpitää jo nyt eurooppalaisittain puhtainta teollisuutta. On järjetöntä lähteä rankaisemaan sitä ylimääräisillä toimilla. Kannatamme eurooppalaista politiikkaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta siinä täytyy ottaa huomioon, että olemme edelläkävijöitä jo nyt. Haluamme pitää eurooppalaiset ilmastonmuutoksen estämiseen tähtäävät normit ottaen huomioon lähtötason.

– Reijo Paananen
19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

SDP: Jäsenenä olemme eurooppalaisten arvojen, demokratian ja tasa-arvon, ytimessä. Jäsenyytemme Euroopan unionissa on myös keskeinen turvallisuuspoliittinen valinta.

– Puolueen ohjelma

Vasemmistoliitto

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

Vas: Olemme ajaneet esimerkiksi arvonlisäveron alarajan selkeää nostamista, mikä helpottaisi pientä yrittäjää. Yrittäjien sosiaaliturva ja eläketurva on huonompi kuin työntekijöillä. Sitä pitäisi viedä siihen suuntaan, että ne ovat samanlaisia. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitää helpottaa, mutta siihen ei ole löydetty vielä mallia.

– Paavo Arhinmäki
2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

Vas: Pitää korjata harhakäsitys, että julkinen sektori olisi kasvanut. Työntekijämäärämme ei ole kasvanut. Meillä on edelleen huomattavasti vähemmän työntekijöitä kuin muissa Pohjoismaissa. Työntekijöitä tarvittaisiin lisää erityisesti vanhusten palveluihin ja esimerkiksi päiväkoteihin. Siellä ryhmäkoot ovat liian suuria.

– Paavo Arhinmäki
3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

Vas: Kolmikannalla on jatkossakin merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen kehittämisessä.

– Marko Varajärvi
4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

Vas: Ei pitäisi. Äärimmäisen hankala kysymys. Se ei kuitenkaan lisäisi työllisyyttä suurilla rakennemuutospaikkakunnilla ja vaikeuttaisi entisestään työttömien asemaa.

– Aino-Kaisa Pekonen
5. Miten velkaantuminen taitetaan?

Vas: Sillä että talous laitetaan kasvamaan. Ja se ei lähde kasvuun sillä, että leikataan ja säästetään entisestään. Jos kokeiltaisiin muutama vuosi elvyttävää taloutta. Emme ole ihan yksin elvytysajatusten kanssa. Jos jokin summa pitää sanoa, sanotaan kolme miljardia euroa lisävelkaa vuodessa. Velanoton tarve vähenee, kun taloutemme on paremmassa kunnossa.

– Aino-Kaisa Pekonen
6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

Vas: Talous pystyttäisiin saamaan vauhtiin lainarahalla. Leikkauspolitiikka on osoittautunut vääräksi, sillä valtio käytännössä velkaantuu entisestään ja työttömyys on lähtenyt nousuun. Elvytysohjelmalla valtio saa velkaa miinuskorolla. Rahat pitää laittaa järkeviin investointeihin kuten liikenneväylien korjaamiseen. Meillä on myös rakennusten korjausvelkaa, hyvinvointivelkaa. Huolestuttavimpia ovat suuret työttömyysmenot.

– Marko Varajärvi
7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

Vas: Kaikkein suurin ongelmamme on harmaa talous ja verovuoto. Useita miljardeja joka vuosi. Meidän talous olisi lähes tasapainossa, jos nämä saataisiin kuriin. Maakohtainen kirjanpito, rahoitusvero, automaattinen tietojen vaihto. Eli estetään esimerkiksi yritystä, joka tekee voittoa Suomessa, siirtämään voittoa veroparatiiseihin maakohtaisella kirjanpidolla. Voitot pitää näyttää Suomessa, ja verot pitää maksaa Suomessa.

– Paavo Arhinmäki
8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

Vas: Veromallimme on yksi progressiivinen taulukko. Se tarkoittaisi, että pienituloisten verotus laskisi, etenkin eläkeläisten ja työttömien. Pääomatuloilla miljoonatuloja saavien verotus kiristyisi. Tällä hetkellä he maksavat hyvin pientä veroa suhteessa tuloihin. Sen lisäksi laskisimme ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa. Kokonaisuudessaan paketti on plus miinus nolla. Meillä myös muita veromuotoja. Haluamme palauttaa varallisuusveron ja nostaa yhteisöveroa. Itse asiassa me sopeutamme verotuksella miljardilla eurolla.

– Paavo Arhinmäki
9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

Vas: Meidän malli on se, että sote-alueilla olisi verotusoikeus. Niillä olisi myös suoraan vaaleilla valitut päätöksentekijät. Silloin perustuslailliset ongelmat katoaisivat.

– Paavo Arhinmäki
10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

Vas: Valtion tehtävänä on turvata se, että lompakon paksuus ei ole ratkaiseva tekijä terveyspalvelujen saantiin. Sote-uudistuksella on järkensä olemassa.

– Marko Varajärvi
11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

Vas: Vasemmistoliiton sote-mallilla pystyttäisiin varmistamaan, että saisimme tasapuolisesti sote-palveluja kaikkialla Suomessa.

– Paavo Arhinmäki
12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

Vas: Paras malli olisi 6+6+6, eli vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen osaan. Molemmille vanhemmille kuusi kuukautta ja puolisoiden kesken sovittuna kolmas pätkä, jos perhe haluaa sen käyttää. Tämä on aika kallis malli, mutta sillä viedään työelämäämme tasa-arvoisempaan suuntaan naisten näkökulmasta.

– Aino-Kaisa Pekonen
13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

Vas: Valintamme on itsenäinen puolustus, jossa tehdään tiiviimpää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Naton kanssa ei pitäisi tehdä syvemmälle meneviä sopimuksia.

– Paavo Arhinmäki
14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

Vas: Puolustusmäärärahoille ei pidä olla korotusautomaattia, vaan menot katsotaan muiden hallintokuntien menojen mukaan hallitusneuvotteluissa. En sano, ettei tarvita lisää puolustusmateriaalia, vaan että se katsotaan hallitusneuvotteluissa. Yhteistyötä näissä kysymyksissä tarvitsee varmasti miettiä esimerkiksi Ruotsin kanssa, koska nimenomaan materiaalihankinnat ovat todella kalliita.

– Aino-Kaisa Pekonen
15. Miten kasvavaan Venäjä -uhkaan voi tai pitää reagoida?

Vas: Suurimmat uhkakuvat Venäjällä liittyvät sisäisiin asioihin: demokratian vähyyteen, ihmisoikeusloukkauksiin, sananvapauteen, vähemmistöihin ja talouden huonoon tilanteeseen. Rakennetaanko kestävää rauhaa ja turvallisuutta sitä kautta, että kaikki maat panostavat entistä enemmän asejärjestelyihin? Mihin on kadonnut ajattelu, että pyrittäisiin asejärjestelmiä neuvotteluilla vähentämään.

– Paavo Arhinmäki
16. Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

Vas: Demokratiaan kuuluu se, että voimme olla varmoja , ettei kirjesalaisuutta netissäkään rikota. Ihmiset eivät ehkä ajattele, kuinka pitkälti viranomaiset voisivat olla valvomassa erilaista verkkoliikennettämme.

– Aino-Kaisa Pekonen
17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

Vas: Emme voi rajoittaa ihmisten liikkuvuutta. Tarvitsemme maahanmuuttoa. Voimme kasvattaa humanitääristä määrää eli voimme ottaa tänne ihmisiä, jotka ovat hädässä. Ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa en lähtisi poistamaan nyt, kun Suomessa on todella paljon työttömiä. Pelkään, että siinä saattaa syntyä halpatyövoimamarkkinaa, kahden kerroksen työväkeä.

– Aino-Kaisa Pekonen
18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

Vas: Energiankulutus on pudotettava vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttiin nykyisestä, jotta pääosa energiasta voidaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Tuemme bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja maalämpöä. Ydinvoiman lisärakentamiselle ei. Suomen pitää olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

– Puolueen ohjelma
19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

Vas: Veroparatiisien kuriin laittaminen.

– Paavo Arhinmäki

Vihreä liitto

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

Vihr: On tehtävä vahva energiakäänne. Haluamme kannustimia sähkön pientuotantoon, tuulivoimaan, aurinkovoimaan ja kotitalouksille, jotta heidän kannattaa investoida uusiutuvan energian käyttöön. Valtion pitäisi perustaa uusiutuvan energian käyttöönottoa varten energiarahasto, johon siirrettäisiin varoja, joita valtio nyt sijoitaa esimerkiksi Talvivaaraan ja muuhun perinteiseen teollisuuteen. Esimerkiksi sähköauton verottumuus lisäisi sähköautojen käyttöä niin paljon, että se vähentäisi fossiilisten polttoaineiden tuontia Suomeen. Nämä keinot eivät maksa Suomelle vaan tuovat työpaikkoja.

– Ville Niinistö
2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

Vihr: Tehostetaan julkisen sektorin palvelutuotantoa niin, että menokehitystä voisi hillitä esimerkiksi sote-uudistuksen avulla. Ei irtisanomisten kautta vaan eläköitymisen myötä. Kunnat voisivat myös esimerkiksi kaavoittaa puukerrostaloalueita niin saataisiin kotimaista puurakentamista liikkeelle.

– Ville Niinistö
3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

Vihr: Suomen yksi vahvuus on se, että täällä on pystytty isolla yhteisymmärryksellä tekemään isoja yhteiskunnallisia linjoja. Siitä kannattaa pitää kiinni. Tottakai on niin, että jos järjestöt eivät pääse sopuun esimerkiksi pätkätyöläisten aseman parantamiseksi, hallituksen ja eduskunnan täytyy voida toimia. Jos kolmikanta epäonnistuu, silloin esimerkiksi suomalaisen sosiaaliturvan päivittäminen 2000-luvulle perustuloksi, joka kantaisi näillä epävarmoilla työmarkkinoilla, kyllä se viime kädessä eduskunnan käsissä on.

– Lasse Miettinen
4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

Vihr: Ei. Se ei ole iso ongelma. Kyllä ihmiset menevät töihin, jos vain työtä on tarjolla.

– Krista Mikkonen
5. Miten velkaantuminen taitetaan?

Vihr: Toimet joita olemme esittäneet ovat sellaisia, joilla heti seuraavassa budjettiriihessä voitaisiin 1,7 miljardilla pienentää valtiontalouden alijäämää. Tärkein yksittäinen paketti on 800 miljoonaa euroa ympäristölle haitallisten tukien alasajoon. Nyt olisi ennen kaikkea työpaikkojen luomisen tarve. Sen takia olemme esitettäneet kärjeksi 200 000 uutta työpaikkaa. Tosi iso ja kunnianhimoinen tavoite, mutta se pienentäisi neljällä ja puolella miljardilla Suomen kestävyysvajetta, kun työttömyysmenot laskevat ja verotulot lähtevät nousuun.

– Lasse Miettinen
6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

Vihr: Talouskasvua tarvitaan, mutta kysymys on, minkälaista talouskasvu on. Me haluamme sellaista talouskasvua, joka ei kuormita ympäristöä. Se perustuu uusiutuvaan energiantuotantoon, materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen ja materiaalituotantoon.

– Krista Mikkonen
7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

Vihr: Ensisijaista on nostaa työllisyyttä, sitten uudistettava julkisen sektorin rakenteita ja vasta kolmanneksi tehdä menosopeutuksia. Niissä ei saa säästää koulutuksesta, perusturvasta ja hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytyksistä. On parempi tehdä uudistuksia ensin eli julkista sektoria tehostamalla, sote-uudistuksella, työllistämistä helpottamalla ja työperäisellä maahanmuutolla.

– Ville Niinistö
8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

Vihr: Suomessa on aika korkea kokonaisveroaste. Verotusta pitää uudistaa, mutta niin, että veroaste ei nousisi. Haluamme nopeasti keventää kaikkein pienituloisimman työn verotusta eli nostaa täysin verottoman työn rajaa ja kohdentaa myös pieni- ja keskituloisille veronkevennyksiä, jotta tulisi kotimaista kysyntää. Tavoitteemme on silti perustulo, jossa kaikki kansalaiset saisivat 650 euroa kuussa vastikkeetonta tuloa. Työnteosta tulisi kaikille kannattavaa. Lisäksi voisi vähentää ympäristölle haitallisia tukia ja poistaa esimerkiksi dieselpolttoaineen alemman verokannan.

– Ville Niinistö
9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

Vihr: Sote-uudistus tarkoittaisi käytännössä noin 15 maakuntatason aluetta, joissa maakunnilla on suora verotusoikeus tai suora rahoitus ja suorat kansanvaalit. Tämä ei vaadi kuntauudistusta, se on tästä täysin irrallaan. Ihmisten sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee riittävän vahvat järjestäjät ja kuntapalvelut voidaan järjestää tästä erillään.

– Ville Niinistö
10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

Vihr: Tärkeintä on päästä vahvistamaan perusterveydenhuoltoa. Pitää saada koko terveydenhuoltoketju erikoissairaanhoitoon asti ja siihen kiinteästi kytkeytyvä sosiaalihuolto saman tarpeeksi ison järjestäjätahon alle. Niitä pitää olla selvästi alle 20. Niillä pitäisi olla vaaleilla valitut päättäjät, mielellään myöskin verotusoikeus, että rahoitus kulkisi kaikkein selkeimmin.

– Lasse Miettinen
11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

Vihr: Kun yksi taho vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoitus tulee johdomukaisesti, niin silloin kannattaa viedä ihmisille lähelle se nopea hoito, jolla ylläpidetään hyvinvointia. Esimerkiksi lääkäreitä voidaan järjestää osaksi viikkoa pienempiin lääkäripulasta kärsiviin terveyskeskuksiin, kun järjestäjänä on isompi kokonaisuus. Työnjako olisi joustavampaa.

– Ville Niinistö
12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

Vihr: Haluamme jakaa vanhemmuuden kustannukset kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne Kelan maksettaviksi. 6+6+6-malli, jossa molemmilla vanhemmilla on kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja kolmannen kuuden kuukauden kauden vanhemmat voivat keskenään vapaasti jakaa. Näin saadaan nuoret naiset parempiin asemiin työmarkkinoilla ja sitä kautta kulut osittain takaisin.

– Krista Mikkonen
13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

Vihr: Suomen pitää tiivistää ulko- ja turvallisuupolitiikkaansa yhdessä EU-maiden kanssa ja syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Me emme kannata Nato-jäsenyyttä.

– Ville Niinistö
14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

Vihr: Rahoitusmalli on realistisella tasolla. Puolustusmäärärahoja ei voi paljon enää leikata. Meillä on oltava uskottava oma puolustus. Rahoituksen nykytasolla pärjätään ja hankintoihin tarvitaan erillisrahoitusta.

– Krista Mikkonen
15. Miten kasvavaan Venäjä -uhkaan voi tai pitää reagoida?

Vihr: Energia on Venäjälle vaikutusvallan väline. Suomellekin se ulko- ja turvallisuupoliittinen riski. Jos olemme täysin riippuvaisia energiantuotannossa venäläisistä ja Fennovoiman osalta myös rahoituksesta ja polttoaineesta, on selvää että kun maiden välillä on poliittista keskustelua, Venäjä olettaa, että otamme sen huomioon silloinkin, kun Venäjän toimet ovat arvojamme vastaan. EU:ssa pitäisi vahvistaa energiaomavaraisuutta. Suomen pitää tiivistää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa EU-maiden kanssa ja syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Puolustaa arvojamme ja sanoa Venäjälle, että tämä ei käy.

– Ville Niinistö
16. Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

Vihr: Yksityisyyden ja kansalaisten perusoikeuksien kannalta ollaan nyt vedenjakajalla. Syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskun jälkeen kaikissa länsimaissa on kavennettu kansalaisvapauksia turvallisuuden nimissä ja siinä on menty liian pitkälle. Kansalaisten yksityisyyden suojaa loukkaavaa verkkourkintaa ei Suomessa pidä tehdä eikä se myöskään lisäisi eikä tehostaisi terrorismin torjuntaa.

– Lasse Miettinen
17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

Vihr: Maahanmuuttoa pitäisi lisätä ja tarveharkinnasta luopua. Se ei aiheuttaisi työvoiman halpamarkkinoita. Tällä hetkellä ongelma on, että työ ja työvoima eivät kohtaa. Myös ulkomaisilla opiskelijoilla pitäisi olla oikeus jäädä tänne opintojen valmistuttua.

– Krista Mikkonen
18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

Vihr: Suomen pitää olla kunnianhimoinen edelläkävijä ilmastopolitiikassa ja ympäristönsuojelussa. Esimerkiksi tarvitaan 200 miljoonan euron uusiutuvan energian energiarahasto, jolla vauhditetaan sitä, että Suomii siirtyy uusiutuvaan energiaan. Toinen esimerkki on voimaan tullut ilmastolaki, jolla pystytään kustannustehokkaasti vähentämään Suomen päästöjä ja samalla luodaan kotimaista työtä.

– Lasse Miettinen
19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

Vihr: Energia- ja ilmastopolitiikka. Joulukuussa Pariisissa päätetään ihmiskunnan kohtalosta. Voidaanko uudistaa talousjärjestelmää niin, että ilmastonmuutos voidaan hillitä ja ilmaston lämpeneminen rajoittaa alle kahteen asteeseen. Haluamme olla Suomessa tässä edelläkävijä.

– Ville Niinistö