Joensuun kaupunginteatteri sukelsi syvälle – rahaa tuhlattiin ja katsomot tyhjenivät

Joensuun kaupunginteatterin vuoden 2014 jättitappio selittyy epäonnistuneella taloussuunnittelulla. Lisäksi sairauslomat tuplaantuivat ja lipputulot romahtivat. Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistyksessä ei vielä tiedetä, miten tappion suosta noustaan.

teatteritaide
Joensuun kaupungintalo elokuussa 2014.
Joensuun kaupunginteatteri ei onnistunut vuonna 2014 houkuttelemaan katsojia entiseen malliin.Mari Nupponen / Yle

Vuosi 2014 oli huono Joensuun kaupunginteatterille. Lopputulos oli, että alijäämää kertyi 324 000 euroa. Tappion suuruus yllätti teatteria ylläpitävän Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistyksen hallituksenkin.

– Summan suuruus oli yllätys. Tieto ennen vuodenvaihdetta oli, että vajaat 100 000 euroa tulee alijäämäinen tilinpäätös, toteaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen.

Tilinpäätöksen surkeaa tulosta selittää usea tekijä. Syksyllä 2013 teatteriyhdistyksessä tehtiin ilman talouspäällikköä vuoden 2014 talousarviota ja tästä budjetista unohtui lomapalkkavelka. Tämän vuoksi teatteriin palkattiin enemmän sijaisia ja tilapäisiä näyttelijöitä erilaisiin produktioihin kuin mihin olisi ollut varaa.

Lisäksi pääsylipputulot jäivät viime vuonna yli 100 000 euroa pienemmiksi kuin vuonna 2013, tavoitellun 33 000 katsojan sijasta teatterissa kävi noin 29 000 katsojaa.

– Katsojamäärät olivat pettymys. Esimerkiksi Nummisuutareihin uskottiin eikä Orkesterikaan vetänyt odotetusti katsojia, Hartikainen harmittelee.

Myös sairauslomat lähes tuplaantuivat yli tuhanteen päivään, kun niitä edellisvuonna oli noin 50 työntekijän laitoksessa reilut 500 päivää.

Miten Joensuun kaupunginteatteri sitten selviää tappioistaan?

Pitkään näin ei voi mennä.

Pasi Hartikainen

– Onni on, että meillä on vahva tase, teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen toteaa.

Palkat siis pystytään maksamaan, mutta kauanko tappioiden maksamiseen kuluu, sitä Hartikainen ei osaa arvioida.

– Pitkään näin ei voi mennä. Ja tänä vuonna ei saisi tulla alijäämää, pitäisi mennä budjetin mukaan, puheenjohtaja korostaa.

Tätä varten on Hartikaisen mukaan kehitetty talouden seurantaa mm uusimalla taloushallinnon atk-järjestelmä.

Hallitus pui talousasioita jo keskiviikkona

Joensuun kaupunginteatteri saa valtaosan tuloistaan valtiolta, vuositasolla tuki on 1,3 miljoonaa euroa. Joensuun kaupunki rahoittaa teatteria suoraan noin miljoonalla eurolla, lisäksi kaupunki maksaa vuokratukea noin 400 000 euroa.

Pääsylipputulojen osuus on hyvänä vuonna viidesosa, käytännössä puoli miljoonaa euroa. Tähän päästiin viimeksi vuonna 2013. Viime vuonna lipputulot jäivät 383 000 euroon.

Pohjois-Karjalan teatteriyhdistyksen hallitus kokoontuu keskiviikkona pohtimaan vaikeaa taloustilannetta. Hallituksessa on viisi Joensuun kaupungin edustajaa ja kolme maakunnan muiden kuntien edustajaa. Hartikaisen mukaan hallitus voi tarvittaessa puuttua vielä kuluvan vuoden budjettiinkin.

Johtaja päättää ohjelmistosta.

Pasi Hartikainen

Mikä sitten on yhdistyksen luottamus teatterinjohtaja Vihtori Rämän tuleviin ohjelmistovalintoihin, sillä Rämän linjasta on käyty julkisuudessa kuumaakin keskustelua?

– Johtaja päättää ohjelmistosta. Toki hallitus voi tarvittaessa puuttua, Hartikainen linjaa.

Ensi syksyn ohjelmisto on jo esitelty, tulossa on mm. Helsingissä hyvin vetänyt Metsäjätti, maakunnan oman kirjailijan Esko-Pekka Tiitisen kirjoittamia näytelmiä sekä musiikkipitoinen Rahakabaree.

– Jokaiselle jotakin niin kuin pitääkin, Hartikainen toteaa.

Tuovatko ne enemmän katsojia kuin viime kaudella?

– Pakko on uskoa, kuuluu teatteriyhdistyksen puheenjohtajan lyhyt vastaus.