Ylilääkäri: Uusi rokote jätetään ottamatta vanhaa useammin

THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että tuhkarokkoepidemiat leimahtaisivat Suomessakin, jos yksi kymmenestä jättäisi lapsensa MPR-rokotteen väliin. Suomen rokotuskattavuus on korkea, tosin uusimmassa tilastossa havaittiin pientä laskua.

terveys
Lasta rokotetaan neuvolassa.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomalaiset rokottavat lapsiaan tunnollisesti, mutta 2000-luvulla kansalliseen ohjelmaan lisättyjä uusia rokotteita jätetään välistä selvästi useammin kuin vanhoja, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek.

– Siinä tietysti kysyy, että mistä tämä johtuu. Onko niin, että tautia ei mielletä riittävän vakavaksi, että haluttaisiin rokottaa, vai pelätäänkö uusia rokotteita ja niiden mahdollisia haittoja? Nämä ovat asioita, joista täytyy tarkemmin ryhtyä kysymään ja ymmärtämään, Nohynek kertoo.

2000-luvulla suomalaislasten rokotusohjelmaan on lisätty rota- ja pneumokokkirokotteet. Niiden kattavuus vuonna 2012 syntyneillä lapsilla oli 91,1 ja 92,1 prosenttia, kun muiden rokotteiden kattavuus vaihteli 95,4:stä 97,2 prosenttiin, selviää THL:n viime viikolla julkaisemasta tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Rokottamaton lapsi oli vähällä kuolla

Lääkärilehti (siirryt toiseen palveluun)kertoo tämän viikon numerossaan tapauksesta, jossa rokottamaton kaksivuotias lapsi oli vähällä kuolla Hib-bakteerin aiheuttamaan kurkunkannen tulehdukseen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Lasten kurkunkannen tulehdus on hyvin vakava sairaus, joka on lähes hävinnyt Suomesta sen jälkeen, kun Hib-rokote otettiin rokotusohjelmaan vuonna 1993.

– Tapaus on muistutus siitä, että eivät rokotuksilla ehkäistävät taudit ole maailmasta kokonaan hävinneet, ehkä isoarokkoa lukuun ottamatta. Jos tautia nähdään hyvin vähän, ehkä unohtuu, kuinka vakava se on. Tässäkään tapauksessa ei hoitavalle lääkärille ihan heti tullut mieleen, että kyseessä voisi olla Hib-bakteerin aiheuttama tulehdus, Nohynek sanoo.

Rokotekattavuus laskenut hiukan

Rokotekattavuus Suomessa on kokonaisuudessaan hienoisesti laskenut, mutta Nohynekin mukaan vielä ei voi arvioida, johtuuko lasku vain otoskoosta vai onko se todellinen trendi. THL:n tutkimus tehtiin tuhannen lapsen satunnaisotannalla.

Nohynekin mukaan yksittäinen rokottamaton lapsi voi Suomessa hyvinkin elää sairastumatta tauteihin niin kauan kuin yleinen rokotekattavuus pysyy riittävän korkeana. Monissa muissa maissa rokotteilla ehkäistäviä tauteja esiintyy paljon enemmän ja tartuntariski on siten suurempi.

– Jos MPR-rokotteen jättää ottamatta useampi kuin yksi kymmenestä, silloin tuhkarokkoepidemiat tulevat leimahtamaan myös Suomessa, Nohynek sanoo.

THL:n ttutkimuksen mukaan vuonna 2009 syntyneistä lapsista 97,4 prosenttia sai MPR-rokotteen, mutta vuonna 2012 syntyneistä lapsista enää 95,4.

Australiassa hallitus suunnittelee (siirryt toiseen palveluun) tiettyjen sosiaalitukien eväämistä vanhemmilta, jotka kieltävät lapsensa rokottamisen. Nohynekin mukaan pakolla ei saada hyvää aikaan.

– Meidän koko rokotusohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen ja ymmärrykseen siitä, että rokottaminen on lapsen oikeus ja perheen sekä yhteiskunnan yhteinen etu. Historia osoittaa, että aina kun on pakkorokottamiseen tai pakkotoimenpiteisiin menty, se lisää vastustusta.