Akatemiaprofessori Tuori: Kuka tietää oman avinsa ylijohtajan nimen?

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta ei ymmärrä vieläkään, miksi lääninhallitusjärjestelmä piti lakkauttaa.

Kotimaa
Kaarlo Tuori
Yle

Sunnuntaina valittavan eduskunnan käsissä on Suomen historian suurin aluehallintoremontti. Sekä valtion että kuntien alueyksiköistä on kasvanut ryteikkö, joka ei ole enää kenenkään hallinnassa.

Ikimuistoiset lääninhallitukset maaherran virkoineen pantiin lopullisesti päreiksi viisi vuotta sitten. Valtion aluehallinto sai – muun ohella – kuusi aluehallintovirastoa, 15 ely-keskusta ja 11 maistraattia.

Samaan aikaan kuntien yhteistyöelimet kuntayhtymät jatkoivat paisumistaan. Suomessa on nyt 18 maakuntien liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä ja 16 kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä.

Lakkautettiinko lääninhallitukset turhaan?

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta ei ymmärrä vieläkään, miksi varsin näppäräksi ja joustavaksi tiedetty lääninhallitusjärjestelmä piti lakkauttaa.

– Ehkä tuhotyön takana ei ollut yhtä yksittäistä neropattia. Olen usein kysynyt itseltäni, että onko kyse ollut vain ajan muodista. Hallintoon oli palkattu hirveä määrä suunnittelijoita, ja he sitten suunnittelivat, Tuori huokaa sarkastisesti.

– Mielestäni kukaan ei kuitenkaan ole pystynyt todistamaan, että lääninhallitusten alasajo olisi ollut onnistunut operaatio.

Vaikka lääninhallitus oli valtion toimielin, sillä – yllättävää kyllä – oli myös selkeästi alue- ja paikallisdemokraattisia ulottuvuuksia

– Lääninhallituksiin – ja erityisesti maaherroihin – liittyi tietty edustuksellinen elementti. Maaherrat olivat presidentin nimittämiä, mutta maaherroja pidettiin samalla ikään kuin lääninsä edusmiehinä. Ideana oli että maaherra ajaa Helsingin herrojen joukossa oman maakuntansa asioita.

Mielestäni kukaan ei kuitenkaan ole pystynyt todistamaan, että lääninhallitusten alasajo olisi ollut onnistunut operaatio.

– Ja kuten me vähän varttuneemmat muistamme, maaherrat olivat valtakunnallisia julkkiksia. Kaikki tiesivät, kuka on oman läänin maaherra. Kuka nykyisin tietää oman avinsa ylijohtajan nimen?

Edessä väkisinkin maakuntahallinto?

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sanoi eilen sunnuntaina sanomalehti Keskisuomalaisessa, että "Keskustan tavoitteena on maakunnallinen itsehallinto, jossa maakunnilla olisi verotusoikeus ja erillisillä vaaleilla valittavat valtuustot. Malli muistuttaisi Ruotsin maakäräjiä."

Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen pitää selvänä, että edessä on väkisinkin jotakin suurempaa kuin pelkkä sote.

– Tässä tehdään nyt paljon suurempaa asiaa kuin sotea. Luulen, että soteuudistuksen kaatuminen kalkkiviivoille johtui paljolti siitä, että porukka teki koko julkisen hallinnon rakenneuudistusta yhden sektorin näkökulmasta

Kaarlo Tuori on Sulosen kanssa samoilla linjoilla.

– Jos sotessa mennään maakuntamalliin, niin silloin ehdottomasti on järkevää tarkastella koko julkista aluehallintoa kokonaisuutena.

– Eteen tulee harkinta esimerkiksi siitä, tulisiko maakuntien liitot sulauttaa sotealueiden kanssa. Myös valtion aluehallintoviranomaisten tehtäviä voitaisiin siirtää uudelle maakuntahallinnolle.

Korjattu 15.4. klo 21.44: Lääninhallitukset lakkautettiin ja niiden tehtäviä hoitamaan perustetut aluehallintovirastot ja ely-keskukset aloittivat toimintansa 1.1.2010 eli viisi - eikä viisitoista - vuotta sitten. Uudistus perustui pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmaan ja sen pohjalta valtion aluehallintouudistusta valmistelleen ns. ALKU-hankkeen esityksiin. Hallituksen eduskunnalle antamassa selonteossa uudistuksen vaikutukset arvioitiin pääosin myönteisiksi.