Townhouse haastaa rivitalon – matalan ja tiiviin asumisen muodot uudistuvat

Tuore historiikki osoittaa, että Suomessa on rakennettu kauniita ja arkkitehtonisesti aikaa kestäneitä rivitaloalueita. Omakotitalo on kuitenkin pitänyt pintansa suomalaisten unelma-asuntona. Nyt tiiviin ja matalan rakentamisen profiilia yritetään nostaa townhouse-talomallilla.

kulttuuri
Rakenteilla olevia townhouse-taloja.
Yle

Kaivuri kuopaisee maata upouuden rivitalontapaisen naapurissa. Koillis-Helsinkiin on valmistumassa kokonaan uusi asuinalue, Alppikylä. Alppikylään on noussut jo useampi rivistö townhouse-taloja ja lisää rakennetaan. Talot muistuttavat rivitaloja, mutta ne ovat korkeita, neliöiltään hulppeita ja sisätiloiltaan muunneltavia. Townhousen tarkoituksena on tuoda matalaa asumista tiiviiseen, urbaaniin ympäristöön.

Samankaltaisia taloja on rakennettu Keski-Euroopassa jo vuosisatoja. Suomessa talomuoto on uusi. Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun lehtori Anne Tervo kertoo, että talotyypille ei ole löytynyt sopivaa suomenkielistä nimeä:

– On ehdotettu kaupunkirivitaloa tai kaupunkipientaloa. Mikään ei kuitenkaan oikein yksiselitteisesti kerro, että kyseessä on Suomessa uudesta talotyypistä, vaan nuo kaikki viittaavat johonkin muuhun, tuumii Tervo.

Näin on päädytty käyttämään englanninkielistä nimeä townhouse, kaupunkitalo.

Kaupunkitalo on yhden perheen talon ja rivitalon välinen muoto, jossa on enemmän persoonallisuutta kuin rivitalossa, määrittelee Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professori, Hannu Huttunen:

– Townhousessa ollaan urbaanimmassa ja tiiviimmässä asumisen muodossa ja elämäntavassa.

Townhouse liittyy suoraan katutilaan. Asuntoihin on kulku kadulta, ei pihatieltä tai yhteiseltä oleskelupihalta. Rakennuttajasta riippuen asunnot voivat muodostaa asunto-osakeyhtiön tai vaihtoehtoisesti jokainen voi omistaa oman asuntonsa. Viimeksi mainittu on Suomessa uutta.

Townhouse-talotyyppiä suositellaan myös yhteisörakentamiseen, joka sekin vasta tekee tuloaan Suomeen.

Rivitalojenb julkisivua.
Selvaaki-rivitaloja Joensuun KanervalassaRiitta Nikula / SKS

Omakotitalo on oikea koti, rivitalo köyhäinasumus

Suomessa asumisen talotyypistö on niukkaa. Pienimittakaavainen kaupunkirakenne matalinen ausintaloineen ja kivijalkakauppoineen puuttuu useista suurimmista kaupungeista, sanoo Huttunen:

– Helsingissä viimeisimmät pienimittakaavaiset kaupunkialueet, kuten Vallila, on rakennettu ennen sotia.

Sotien jälkeen Helsingissä toimi asemakaavoittajana Otto Iivari Meurman alias Mörri. Hänen mielestään oikea perheasunto oli omakotitalo, kertoo taidehistorian emeritaprofessori Riitta Nikula:

– Mörrin mukaan suomalainen mies haluaa illalla viimeiseksi kiertää nurkkansa ja tarkastaa, että kaikki on kunnossa, Nikula nauraa.

Niinpä keskustaan nousi kerrostaloja ja laitamille pientaloja. Esimerkiksi rivitalot eivät kuuluneet 40-luvun lopulla edes arkkitehtiopiskelijoiden opetusohjelmaan.

Vuosikymmenen lopulla ryhmä opiskelijoita teki kuitenkin ekskursion Tanskaan, jossa rivitaloja oli suunnitellut muun muassa huonekaluistaankin tunnettu arkkitehti ja muotoilija, Arne Jacobsen. Kauniit tiilitaloalueet tekivät arkkitehti Ahti Korhoseen lähtemättömän vaikutuksen, kertoo Nikula:

– Hän kertoi minulle, että se oli hengästyttävä kokemus. Ajatella, tällaista voi olla olemassa!

Jacobsenin taloista hurmaantunut nuori arkkitehti suunnitteli yhdessä veljensä kanssa Lauttasaareen kolme punatiilistä rivitaloa. Korhonen itse muutti yhteen niistä asumaankin. Ekonomitalojen muuta asukkaat olivat vastavalmistuneiden ekonomien nuoria perheitä.

Rivitalon pihamaata.
Lauttasaaren Ekonomitalot valmistuivat 1952Riitta Nikula / SKS

– Näissä on hienoa pelkistyneisyys. Kaikki, mitä arkkitehti on piirtänyt on tarpeellista. Taloissa ei ole lähdetty revittelemään. Tämä ei ole wow-arkkitehtuuria, Nikula sanoo.

Rivitalossa asutaan tasa-arvoisesti

Ekonomitalot esitellään Riitta Nikulan vastavalmistuneessa kirjassa, Suomalainen rivitalo - työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi, yhdessä monen muun aikaa kestäneen, viehättävän rivitaloalueen kanssa. Nikula on kartoittanut kirjassaan rivitalon historiaa suomalaisessa asuntorakentamisessa 1900-luvun alusta 1960-luvulle saakka. Hän on käynyt kuvaamassa taloja Helsingin Herttoniemestä Oulun Karjasiltaan, Joensuun Kanervalasta Jyväskylän Viitaniemeen. Vaikka tyylit vaihtelevat riisutuista puutaloista hulppeisiin atriumtaloihin, yksi on ja pysyy, piha.

– Rivitalo tarjoaa mahdollisuuden asua maan tasalla, pitää ikkunasta silmällä lapsia, hoitaa omaa pikkupihaa ja tietysti grillata siellä, joka on kuulemma tärkeää, Nikula kertoo nauraen.

Rivitalossa törmää naapuriin herkemmin kuin kerrostalossa. Nikulan mukaan niissä syntyy yhteisöjä, joissa kehittyy luontainen rauhallinen tasa-arvo. Talon ulkopuolella seisova ei voi arvata millainen perhe minkäkin oven takana asuu. Hankaukset ja ristiriidat kuuluvat asiaan myös.

Townhouse-talot vastaisku Nurmijärvi-ilmiölle

Rivitalon kulta-aikaa oli 1960-luku. Nyt suurten keskusten kaupunkisuunnittelijoiden katseet tähyävät townhousen suuntaan.

Aalto yliopiston arkkitehtuurinlaitos tutkii parhaillaan townhouse-talotyyppiä asukkaan kannalta. Tutkimushanketta varten on haastateltu satunnaisotannalla reilut 1400 henkeä. Heistä valtaosa oli valmis asumaan townhousessa. Tiivis, matala kaupunkiasuminen kiinnostaa muitakin kuin keskituloisia lapsiperheitä.

– Yleisesti on oletettu, että townhouse kiinnostaisi lapsiperheitä. Tämä talotyyppi on ikäänkuin vastaisku niin kutsutulle Nurmijärvi-ilmiölle, lehtori Anne Tervo kertoo.

Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan lapsiperheiden pakoa kaupunkien keskustoista ja lähiöistä pienmpiin ympäristökuntiin, väljempien ja edullisempien ausuinnneliöiden perässä.

– Tutkimuksessa selvisi kuitenkin yllättäen, että townhouse-asuminen kiinnostaa yhtä lailla yksin tai kaksin asuvia.

Ongelmana on, että kun rakennetaan pientalotyyppisesti kolmeen, nejään kerrokseen neliömäärä nousee helposti niin suureksi, että asunto ei ole ehkä enää yksinasuvalle mielekäs. Asuntojen jakaminen vaikkapa kahden sukupolven kesken taas törmää rakennuslain rajoituksiin.

Rakenteilla oleva townhouse-talo.
Uutta townhouse-rakentamista Helsingin AlppikylässäYle

– Äkkiä puhutaankin pienkerrostalosta, jos asuntoja jaetaan. Silloin rakennusmääräykset muuttuvat ratkaisevasti ja rakentamisen hinta nousee, Tervo sanoo.

Townhouse tiivistämään lähiöitä

Yksi townhousen vetonauloista voisi olla tutkijoiden mukaan työn ja asumisen yhteensovittaminen. Townhouse-asunnon alakertaan voi rakentaa toimisto- tai verstastilaa, katunäkymin. Tutkimuksen mukaan ihmisiä ei haittaa, vaikka kadulta näkisikin työtilaan sisään.

Townhouse sopii myös kaupunkirakenteen tiivistämiseen.

– Ihmiset haluavat usein muuttaa saman alueen sisällä, mutta sopivaa asuntotyyppiä ei omalta alueelta välttämättä löydy, Tervo tuumii.

– Jos ajatellaan vaikkapa tavallista kerrostalolähiötä, niin townhousit toisivat niihin vaihetelua.

Kaupunkisuunnittelijat ovat olleet varsin kiinnostuneita townhouseista ja esimerkiksi Helsinkiin on suunnitteilla yli 3000 asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Yli 7000 asuntoa lisää on nousemassa Östersundomin alueelle. Östersundomin rakentamisen kaavaillaan alkavan 2020-luvulla.