Sepelvaltimotaudin riskeihin voisi tarttua jo lapsuudessa – lihominen ja liikkumattomuus ovat hälytysmerkkejä

Sydänkohtauksia voi ehkäistä tunnistamalla sepelvaltimotaudin ajoissa. Riskitekijöiden minimointi on hoidon perustaa, mutta riskeihin pitäisi vaikuttaa jo siinä vaiheessa, kun oireita ei ole, sanoo Käypä hoito -suositusta laatimassa ollut lääkäri.

terveys
Sydäninfarktin toteamiseen on aiempien keinojen rinnalle kehitetty nopeampi ja tehokkaampi testi.
Yle

Tiuore Käypä hoito -suositus kehottaa käyttämään stabiilin sepelvaltimotaudin tunnistamisessa ensisijassa rasitus-EKG:tä. Hoidon perustana taas ovat riskitekijöiden minimointi ja lääkehoito. Tavoitteena on lisätä yhtenäisyyttä sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja hoidossa ja lopulta ehkäistä sydänperäisiä kuolemia.

Suomessa kroonista sepelvaltimotautia sairastaa arviolta runsaat 180 000 henkilöä, heistä 60 prosenttia miehiä. Vähintään 65-vuotiaita sairastavista on 66 prosenttia.

Riskitekijöitä ovat vähäinen liikunta, keskivartalolihavuus, tupakointi sekä kohonnut verenpaine ja diabetes. Perintötekijöillä on suuri merkitys.

Yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Tero Kujanpää Kokkolan terveyskeskuksesta oli mukana suositusta laatineessa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettamassa työryhmässä.

Sepelvaltimotauti kuormittaa myös perusterveydenhuoltoa, missä diagnostiikka ja myös seuranta yleensä tapahtuvat. Käyntejä voi kertyä paljonkin.

Kujanpään mukaan vakaan sepelvaltimotaudin diagnostiikassa tai hoidossa ei ole suuria alueellisia eroja. Silti käytäntöjen yhtenäistämisestä ja tiedon keruusta on hänen mukaansa aina hyötyä.

Hälytysmerkkejä voi nähdä jo varhain

Eroja syntyy esimerkiksi sydänkohtausten hoidossa etäisyyksien ja valmiuksien vuoksi. Vaikka Keski-Pohjanmaalla hoito on maan huippuluokkaa, varhaisessa puuttumisessa on Kujanpään mukaan aina parannettavaa: riskitekijöihin pitäisi puuttua voimakkaammin.

Suoraa tietoa sepelvaltimojen tilasta ei saada kovinkaan nuorilta, sillä kuvantamistutkimuksiin ryhdytään vasta, kun on vahva epäilys taudista. Siksi pitäisi tarttua riskeihin jo varhaisesta iästä alkaen.

– Lapsilla hälytysmerkkejä ovat lihominen, epäterveet ruokailutottomukset tai liikunnan vähäisyys.

Aiemmin se oli usein keski-ikäisten miesten tauti, mutta nyt sairastavuus on siirtynyt iäkkäämpiin ja myös naisten osuus on merkittävä.

Tero Kujanpää, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri

Kroonista sepelvaltimotautia sairastavat ovat pääosin yli 60-vuotiaita. Vuosikymmenten saatossa riskitekijät ovat muuttuneet ja tauti on siirtynyt iäkkäämpiin ikäluokkiin.

– Aiemmin se oli usein keski-ikäisten miesten tauti, mutta nyt sairastavuus on siirtynyt iäkkäämpiin ja myös naisten osuus on merkittävä, sanoo Kujanpää.

Tyypillinen vakaan sepelvaltimotaudin oire on on rasituksessa tuleva rintakipu. Joskus oire voi olla epätyypillinen eli hengenahdistusta, närästystä tai epämukavuuden tunnetta rintakehässä. Epätyypilliset oireet ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä.