Espanjansiruetana puutarhurien riesana – vieraslajit yleistyvät Helsingissä hälyttävästi

Helsingissä on jo lähes sata vieraslajia. Haitallisimpiin kuuluvat muun muassa jättiputki, kurttulehtiruusu ja villikani. Uusin tulokas on espanjansiruetana, joka leviää taimitarhoilta kotipuutarhoihin. Viranomaiset ovat neuvottomia jättimäisen etanan torjunnassa.

Kotimaa
Espanjansiruetana.
Espanjansiruetana on peukalonpaksuinen.Tuomo Rintamaa / Yle

Helsingissä on jo lähes sata vieraslajia, joista noin puolet on kasveja.

– Kurttulehtiruusu lienee aika monille tuttu. Jättiputkia ei niin usein näe, mutta jos sellaisen huomaa, niin kyllä se jää mieleen, sanoo Helsingin ympäristökeskuksen kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen.

Kurttulehtiruusu ja jättiputki luokitellaan erittäin haitallisiksi vieraslajeiksi. Ympäristökeskuksen tavoitteena on päästä niistä kokonaan eroon, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi.

– Kun nämä lajit valtaavat nopeasti alaa ja lisääntyvät tehokkaasti, ne vievät elintilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta. Toisaalta ne ovat ongelma myös ihmisen viihtyisyyden kannalta. Jos esimerkiksi hiekka-alueilla viihtyvä kurtturuusu valtaa hiekkarannan, niin ei siellä ole ihmisilläkään kovin mukavaa, Heikkonen toteaa.

Helsingissä vieraslajeja näkyy muun muassa Keskuspuiston ja Vanhankaupunginlahden alueilla. Heikkonen toivoo, että ihmiset ilmoittavat omista vieraslajihavainnoistaan kansalliseen vieraslajiportaaliin (siirryt toiseen palveluun), jotta riskialueita saadaan kartoitettua.

Kaupunkilaiset mukaan torjuntatöihin

Ympäristökeskus suunnittelee myös uuden tietokannan perustamista, jonka avulla Helsingin tilannetta pystyttäisiin seuraamaan nykyistä tarkemmin. Monet alkuperäislajit ovat jo joutuneet antamaan tilaa vieraslajeille.

Vielä ei tiedetä muuta torjuntakeinoa kuin etanoiden poimiminen ja hävittäminen.

Helsingin ympäristökeskuksen kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen

– Kosteilla ja rehevillä paikoilla viihtyvän jättipalsamin alta häviää lähes mikä tahansa tavallinen rantakasvi. Nokkonen ja vadelma ehkä pärjäävät kilpailussa, mutta kaikki pienemmät ja kukkivat lajit jäävät helposti palsamin jalkoihin.

Kaupungin virastot aikovat ryhtyä yhteistyössä vieraslajien systemaattiseen torjuntaan, kunhan tietoja niiden kasvupaikoista saadaan kartutettua. Urakassa kaivataan myös vapaaehtoisten voimia.

– Virastot sopivat missä ja miten toimitaan sekä priorisoivat, mitkä alueet vaativat kiireellisiä toimia. Myös asukkaita toivotaan mukaan yhteistyöhön. Kaupungin tarkoituksena on panostaa siihen, että asukkaat saavat neuvoja sekä työvälineitä, ja kitkentäjätteen poiskuljetuksessa autetaan. Rakennusviraston vapaaehtoistyön koordinaattori hoitaa näitä asioita.

Kanit ja etanat puutarhurien riesana

Haitallisten vieraslajien listalla on myös eläimiä, kuten minkki ja villikani. Heikkosen havaintojen perusteella kanikanta on taas kasvussa.

– Kanikantaa saatiin jo rajoitettua, mutta tänä keväänä olen taas nähnyt niitä paljon. Viime talvena kaneilla oli mukavat oltavat. Ne ovat selviytyneet lauhasta talvesta hyvin.

Myös espanjansiruetana leviää kovaa vauhtia Helsingissä. Se kuuluu erittäin haitallisiin vieraslajeihin.

Heikkonen arvelee, että jopa 14 senttimetrin pituisiksi kasvavat jättietanat ovat saapuneet taimien mukana, sillä etanoita on esiintynyt taimitarhojen lähistöillä.

– Se on niin uusi tulokas, että sitä täytyy vielä tutkia. Todennäköisesti laji on tullut taimien mukana, koska sitä esiintyy taimitarhojen lähistöillä, ja sieltä se kulkeutuu ihmisten puutarhoihin. Puutarhaharrastajat ovat tästä kovin harmissaan. Vielä ei tiedetä muuta torjuntakeinoa kuin etanoiden poimiminen ja hävittäminen. Selvitämme, miten torjuntaa saadaan tehostettua.