Saamelaisneuvosto vaatii Näkkälän paliskunnan jakoa – "Jos tilannetta ei korjata, asia viedään kansainväliseen käsittelyyn"

Lapin aluehallintoviraston päätös jättää Näkkälän paliskunnan jako vahvistamatta uhkaa saamelaista poronhoitoa, toteaa Saamelaisneuvosto lehdistötiedotteessaan. Jos Suomi ei ryhdy asiassa toimiin kansallisella tasolla, Saamelaisneuvosto auttaa saamelaisia poronhoitajia viemään asian kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin.

Kotimaa
Sámiráđi olmmošriekteossodaga njunuš Mattias Åhrén.
Saamelaisneuvoston ihmisoikeusyksikön johtaja Mattias Åhrén näkee Näkkälän paliskunnan tilanteen hälyttävänä.YLE Sápmi

Saamelaisneuvosto vaatii Näkkälän paliskunnan jakoa Enontekiöllä.

Lapin aluehallintovirasto päätti maaliskuussa olla vahvistamatta Näkkälän paliskunnan jakoa kahteen osaan, kuten paliskunta itse oli vaatinut ja päättänyt. Saamelaisneuvosto ei hyväksy päätöstä, sillä päätös uhkaa sen mukaan saamelaista poronhoitoa.

– Jos päätös pysyy voimassa, on sillä katastrofaaliset seuraukset paliskunnan kolmen saamelaissiidan poronhoidolle. Päätös myös rikkoo saamelaisten oikeutta omaan kulttuuriinsa sekä heidän pitkään jatkuneen käytön seurauksena syntyneitä oikeuksiaan, neuvosto kirjoittaa lehdistötiedotteessaan.

"Paliskunta on jo jakautunut kahteen itsenäisesti toimivaan osaan"

Saamelaisneuvosto näkee, että kolmen saamelaissiidan lisäksi Näkkälän paliskunnassa on kaksi suomalaisista poronhoitajista koostuvaa ryhmää, jotka ovat jo nykyisellään jakautuneet eri ryhmiksi.

Sen vuoksi paliskunnan ehdottama virallinen jako olisi neuvoston mukaan paras vaihtoehto.

– Saamelaisten poronhoitajien perinteiset laidunalueet sijaitsevat paliskunnan pohjoisosassa, kun taas suomalaisten laidunalueet sijaitsevat paliskunnan eteläosassa. Käytännössä katsoen paliskunta on jakautunut kahteen itsenäisesti toimivaan osaan. Saamelaisten yksinomainen maankäyttö paliskunnan pohjoisosassa on hyvin dokumentoitu. Heillä voi näin katsoa syntyneen omistusoikeuksia alueeseen, näkee neuvosto.

Saamelaisneuvosto vaatii myös, että paliskunnan osakkaiden on kunnioitettava saamelaisten vakiintunutta laiduntenkäyttöä alueella ja paliskunnan päätöksiä koskien talvilaidunrajoja.

"Joudumme siirtymään suomalaiseen poronhoitomalliin tai lopettamaan kokonaan"

Aluehallintovirasto katsoi maaliskuisessa päätöksessään, että Näkkälän paliskunnan jakaminen olisi ollut epäoikeuden­mukainen eteläosaan jääville poronomistajille.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta saatujen laiduninventointiaineistojen mukaan jakoesityksen mukaisen eteläosan laitumet olisivat olleet huomattavasti heikommat poromäärään nähden, kuin mikä on tilanne pohjoisosassa.

Anne-Maria Magga
Anneli Lappalainen / Yle Sápmi

Vuontisjärven siidan saamelainen poronhoitaja Anne-Maria Magga ei hyväksy aluehallintoviraston argumentointia. Maggan mukaan viraston päätöksen perusteet eivät pidä paikkaansa.

– Aluehallintoviraston väite, jonka mukaan paliskunnan jako ei ole tarpeellinen, sillä paliskunta voi päättää laidunalueiden käytöstä, ei pidä paikkansa, sillä suomalaiset poronhoitajat eivät kunnioita paliskunnan yhteisesti sopimia laidunrajoja. Samaan aikaan viranomaiset eivät ole pystyneet varmistamaan, että suomalaisporonhoitajat kunnioittavat talvilaidunrajoja ja paliskunnan päätöksiä. Toimiminen samassa paliskunnassa suomalaisten poronhoitajien kanssa on osoittautunut mahdottomaksi, Magga jatkaa.

Magga pelkää perinteisen saamelaisen poronhoidon loppuvan seudulla, jos paliskuntaa ei jaeta.

– Näkkälä on Suomen viimeisimpiä paliskuntia, jossa poronhoitoa harjoitetaan perinteisen saamelaisen siidajärjestelmän mukaan. Antamalla poronsa laiduntaa saamelaisten laidunalueilla, suomalaiset poronhoitajat ovat estäneet meitä käyttämästä perinteisiä laidunalueitamme. Olemme säästäneet maitamme huolellisella paimennuksella niin kauan kuin olemme harjoittaneet poronhoitoa, kun taas suomalaiset poronhoitajat ovat parissa vuodessa heikentäneet laiduntemme kuntoa huomattavasti tuomalla poronsa meidän laidunalueillemme.

– Jos tilanne jatkuu vielä samanlaisena, joudumme luopumaan perinteisestä saamelaisesta vapaasti laiduntavasta paimennusporonhoidosta ja siirtymään suomalaiseen poronhoitomalliin, jossa poroja ruokitaan ja aidataan. Toinen vaihtoehto on se, että joudumme lopettamaan poronhoidon kokonaan, Magga kertoo.

"Jos Suomi ei korjaa tilannetta, syyllistyy se vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin"

Saamelaisneuvoston ihmisoikeusyksikön johtaja Mattias Åhrén näkee tilanteen hälyttävänä.

Mattias Åhrén
Eilif Aslaksen / NRK

– Jos Suomi ei korjaa tilannetta, syyllistyy se vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensinnäkin, viranomaiset eivät ole onnistuneet varmistamaan, että paliskunnan osakkaat noudattavat paliskunnan päätöksiä eivätkä reagoimaan saamelaisiin poronhoitajiin kohdistuvaan häirintään ja uhkailuun. Toiseksi, emme ole samaa mieltä aluehallintoviraston näkemyksen kanssa, jonka mukaan saamelaisilla ei ole laidunalueisiinsa omistusoikeuteen verrattavaa oikeutta poronhoitolain mukaisesti, sillä kansainvälinen oikeus turvaa nuo oikeudet, selvittää Åhrén.

Saamelaisneuvosto kertookin tiedotteessaan tukevansa paliskunnan saamelaisia poronhoitajia heidän vaatimuksissaan.

– Suomen valtion tulee varmistaa, että Näkkälän paliskunta jaetaan kahtia paliskunnan päätöksen mukaisesti, lopettaa viipymättä kaikki tunkeutumiset saamelaisten perinteisille laidunalueille ja muuttaa vanhentunut poronhoitolaki siten, että se tunnustaa saamelaisen poronhoidon perinteiset käytännöt mukaan lukien siidajärjestelmän.

Jos Suomi ei ryhdy asiassa toimiin kansallisella tasolla, Saamelaisneuvosto aikoo auttaa saamelaisia poronhoitajia viemään asian kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, YK:n syrjinnänvastaiseen komiteaan ja YK:n ihmisoikeusneuvostoon.