Soklin kova kilpailija Kanadassa

Kanadassa oleva fosfaattikaivoshanke Mine Arnaud kilpailee Lapin Soklin kanssa norjalaisen Yaran investoinnista. Kanadan kaivosvaihtoehto on Pohjois-Amerikan suurimman malmisataman vieressä. Yara on ilmoittanut tekevänsä valinnan Soklin ja Arnaud’n välillä tänä vuonna.

Kotimaa
Sept-Îles’n satakamakaupunki Kanadassa St Lawrencen lahden rannalla
Sept-Îles’n satakamakaupunki Kanadassa St Lawrencen lahden rannalla.Port of Sept-Îles

Soklin kilpailija Mine Arnaud on Quebecin maakunnassa Sept-Îles’n kaupungissa kauniissa subarktisissa maisemissa Atlantin valtameren St Lawrencen lahden rannalla. Arnaud’n ympäristöselostuksesta selviää, että kaivoksen fosfaatti on määrä kuljettaa laivoilla Norjaan Yaran jalostettavaksi. Matkaa yli Atlantin on noin 6000 kilometriä. Matka on puolta pidempi kuin Soklista Norjaan.

Soklin fosfaattikaivoshanke on keskellä erämaata Savukoskella. Soklia varten pitää rakentaa kaivoskuljetukset kestävää maantietä noin sata kilometriä. Tien kustannusarvio on 140 miljoonaa euroa. Tie vie Soklista Kemijärvelle rautatien varteen. Kemijärveltä fosfaatti kuljetettaisiin Kemin satamaan ja sieltä laivoilla Norjaan. Soklista Norjaan on meritse lähes 3000 kilometriä.

Sokli suurempi ja rikkaampi

Sokli on kokonaan Yaran hanke mutta Arnaud’ssa norjalainen lannoitejätti on vähemmistöosakas. Arnaud on Quebecin maakunnan omistaman kaivosinvestointien tukemiseen erikoistuneen sijoitusyhtiön Investissement Québecin hanke. Yaran osuus on 38 prosenttia. Osakkuuksien perusteella yhteiskunnan osuus Kanadan investoinnista on satoja miljoonia euroja.

Arnaud’n investoinnin määräksi arvioidaan 850 miljoonaa Kanadan dollaria eli lähes 650 miljoonaa euroa. Rakennusvaiheessa kaivos työllistäisi 1000 ihmistä ja toiminnassa 330. Ympäristöselostuksesta ilmenee, että kaivoksen tieltä on siirrettävä kahdeksan kilometriä rautatietä, joka kulkee nyt fosfaattiesiintymän päällä.

Arnaudin tuotannon on määrä olla 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Louhintamäärä sivukivineen on 24 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaivoksen eliniäksi on ympäristövaikutusselostuksessa arvioitu 24 vuotta.

Soklin investoinnin määräksi Yara on kertonut noin miljardi euroa. Kaivos työllistäisi rakennusaikana 2000 työntekijää ja kaivostoiminta 400 ihmistä.

Soklin tuotannoksi on arvioitu 1,5 miljoonaa tonnia fosfaattia ja 0,3 miljoonaa tonnia rautaa. Louhinnan määräksi sivukivineen on arvioitu 7 miljoonaa tonnia vuodessa. Soklin fosfaattiesiintymä on kanadalaista kilpailijaa huomattavasti rikkaampi päätellen Soklin kolme kertaa pienemmästä louhintamäärästä.

Arnaudin lähellä Pohjois-Amerikan suurin malmisatama

Mine Arnaud on vain kivenheiton päässä suuresta Sept-Îles’n malmisatamasta. Vuonna 2013 satamasta kuljetettiin lähes 30 miljoonaa tonnia rahtia. Siitä valtaosa eli 27 miljoonaa tonnia oli rautamalmia.

Satamaa on juuri uudistettu huippunykyaikaiseksi. Uusi syväsatama maksoi 220 miljoonaa Kanadan dollaria eli 165 miljoonaa euroa. Sen lastauskyky on 50 miljoonaa tonnia vuodessa.

Uusi syväsatama palvelee valtavia Chinamax -luokan rahtialuksia. Yli kolmesataa metriä pitkät alukset ovat Eiffelin tornin korkuisia ja vetävät yli 300 000 tonnia rautamalmia. Sataman tiedotteen mukaan yhdestä laivalastista voi valmistaa 200 000 autoa. Leijonanosa malmista viedään Kiinaan.

Vertailun vuoksi Suomen suurimman sataman Sköldvikin tonnimäärä oli vuonna 2013 noin 20 miljoonaa tonnia.

Malmisatama on 25 000 asukkaan Sept-Îlesn merkittävä työllistäjä. Alueella on aiemmin ollut rautamalmikaivoksia. Matalasuhdanteissa niitä on lopetettu, alue on kärsinyt työttömyydestä ja muuttotappiosta. Malmia tuodaan nykyään laivattavaksi kauempaa kuten Labradorin niemimaan kaivoksilta.

Kaivos intiaanien maille

Sept-Îles’sä on perinteisesti harjoitettu metsästystä ja kalastusta. Järviä, jokia ja metsiä riittää ja etenkin valtamerta. Saalislajeista kaivoksen vaikutusalueella on mainittu hirvet, jänikset ja taimenet. Alueella on myös metsästys- ja kalastusmatkailua palvelevia mökkikyliä sekä moottorikelkkareittejä. Intiaaneilla on oikeus harjoittaa turkiseläinten ansapyyntiä.

Huffington Postin mukaan alueen väestö on jakautunut kaivosasiassa puolesta ja vastaan. Tämä on tavallista myös Suomessa. Järvien ja jokien kupeessa olevan kolme kilometriä pitkän ja lähes kilometrin levyisen kaivoksen ympäristöriskejä pelätään. Erityisesti huolta on ollut vesistöjen pilaantumisesta ja maanvyöryn riskistä.

Kaupunki, maakunta, liike-elämä ja ammattiliitot ovat olleet voimakkaasti kaivoshankkeen takana. Hiljattain Quebecin maakunta myönsi Mine Arnaud’lle ympäristöluvat.

Sept-Îlesn alueen alkuperäisasukkaita ovat innu-intiaanit. Sept-Îles’sä innu-kansaa asuu nykyään lähes neljätuhatta. Kaivos jakaa heidän alueensa kahtia. Kaivoshankkeen ympäristöselvityksessä vakuutetaan hankkeen pyrkivän hyvään yhteistyöhön ja etujen sovitteluun innujen kanssa.

Innut voittivat tammikuussa merkittävän välierän oikeudenkäynnissään kaivosjätti Rio Tintoa vastaan. Alkuperäiskansan edustajat vaativat Rio Tintoa maksamaan Quebecin ja Labradorin maakuntien innuille 900 miljoonan Kanadan dollarin eli 680 miljoonan euron korvaukset 60 vuoden aikana harjoitetusta rautakaivostoiminnasta ja kaivosradoista alkuperäiskansan asuinalueilla.

Rio Tinto väitti, että oikea vastaaja oikeudenkäynnissä olisi valtio, mutta tammikuussa Quebecin korkein oikeus Court of Appeal of Quebec katsoi, että innuilla on oikeus jatkaa korvausoikeudenkäyntiä juuri kaivosyhtiötä vastaan.

Montreal Gazetten haastattelussa tammikuussa 2015 innujen edustaja Réal McKenzie sanoi, että Rio Tinton on korkea aika maksaa vuokraa kuusikymmentä vuotta jatkuneesta oikeudenloukkauksesta. Montreal Gazetten mukaan innujen johtajat eivät vastusta kaivostoimintaa. Alkuperäiskansa on sopinut korvauksista useiden kaivosyhtiöiden kanssa.

Yara vähemmistöosakkaana

Investissement Québecin tiedottaja Chantal Corbeil Kanadasta vastasi Yle Lapin sähköpostihaastattelussa kysymykseen julkisen tuen määrästä, ettei investoinnin määrä ole vielä tiedossa. Corbeil ei antanut arviota tuen suuruusluokasta tai siitä, mihin infrastruktuuriin tukea mahdollisesti annetaan.

Yaran viestintäjohtaja Bernhard Stormyr Oslosta vastasi sähköpostihaastattelussa kysymykseen mahdollisesta julkisesta tuesta Kanadassa, että näin vaativissa ja monitahoisissa investointipäätöksissä ei voi olettaa päätöksen perustuvan yhteen tekijään kuten julkiseen tukeen.

Stormyrin mukaan Yara valmistelee ratkaisua analysoiden ja keskustellen kumppanien ja viranomaisten kanssa eikä yhtiö voi tässä vaiheessa paljastaa projekteihin vaikuttavia kaupallisia yksityiskohtia.

Maaliskuussa viestintäjohtaja Stormyr kertoi Yle Lapin haastattelussa, että Yara tekee valinnan Suomen ja Kandan kaivoshankkeiden välillä tämän vuoden 2015 aikana.

Tämän artikkelin päälähteinä on käytetty Mine Arnaud’n ympäristövaikutusselvitystä vuodelta 2012, kaivoshankkeen osakkaiden Investissement Québecin ja Yaran edustajien sähköpostihaastatteluja ja verkkosivuja sekä Sept-Îles’n sataman, Court of Appeal of Quebecin, Montreal Gazetten, Mining.comin ja Huffington Postin verkkosivuja.