1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Vauvalle maistuisi valkosipuli – äidin ruokavalio luo "makumuistoja"

Kun ihmisiltä kysytään lapsuusmuistoja, professori Minna Huotilaisen mukaan varhaisimmat liittyvät yleensä 3–4 vuoden ikään. Monilla selkeitä mielikuvia on vasta koulun aloittamisesta. Vaikka varhaisia muistoja ei tunnu olevan, erilaiset hajut, maut ja äänet jättävät jälkiä jo sikiöön.

Muistojen tallentumiseen liittyy monimutkainen verkosto, jossa aivokuorella ja hippokampuksella on tärkeä rooli. Erilaiset äänet, maut ja hajut vaikuttavat aivoihin jo hyvin varhain, vaikka niille altistumista ei itse missään vaiheessa tiedostaisikaan.

Tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi, miten raskausaikainen altistuminen eri haju- ja makuaineille vaikuttaa ihmisen ruokavalioon ja ruokavalintoihin tulevaisuudessa.

– Äidin raskausajan ruokavaliolla näyttää olevan vaikutusta tulevaisuuden makupreferensseihin. Kysymys on ilmeisesti leimautumisen kaltaisesta ilmiöstä, joka tapahtuu raskauden aikana, kertoo Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen professori Minna Huotilainen.

Vauvalle maistuvat raskausajalta tutut asiat

Äidin ruokavalio on aivoille oikeastaan ensimmäinen merkki siitä, minkälaisia hajuja ja makuja on olemassa. Huotilainen toteaa, että näiden havaitsemiseen liittyvät reseptorit ovat jo sikiökaudella olemassa ja vastaanottavat tietoa lapsivedessä olevista haju- ja makuaineista.

– Sikiöllä on siis tietoa, mitä äiti milloinkin syö. Jo heti syntymän jälkeen vauva haluaa lähestyä raskausajalta tuttuja hajuja ja makuja.

Sanalla preferenssi Huotilainen viittaa tutkimuksessa havaittuun suosimiseen. Tällaisissa tilanteissa ihminen ei osaa välttämättä sanoa, että "tämä maistuu hyvältä".

Jo heti syntymän jälkeen vauva haluaa raskausajalta tuttuja hajuja ja makuja.

Minna Huotilainen, professori

– Paremminkin niin, että kahdesta annetusta makunäytteestä valitaan se, joka sisältää tuttua ainetta.

Tällaisia kokeita pystytään tekemään myös vastasyntyneille. Tällöin tutkitaan, juoko vauva enemmän maitoa, joka sisältää tuttuja aineita.

– Tutkimusten mukaan vauva osaa selvästi suosia tuttuja asioita. Joskus ne ovat melko voimakkaitakin. Esimerkiksi valkosipuli ja lakritsi ovat makuaineita, joita vauva suosii äidinmaidossa, jos ne ovat raskausajalta tuttuja.

Myös musiikki jättää jälkiä aivoihin

Hajujen ja makujen lisäksi myös äänet voivat jättää jälkiä sikiöön tai pienen lapsen mieleen.

– Kyse on asioista, jotka ovat vaikuttaneet aivotoimintaamme ja niiden vaikutukset saattavat näkyä edelleen. Aivoissa on tapahtunut tietyissä tilanteissa rakenteellisia muutoksia.

Jos lapsen kanssa tai sikiöaikana kuuntelee tiettyä melodiaa monta kertaa, se voi tallentua muistijärjestelmään. Asiaa on tutkittu aivotutkimuksissa.

– Aivoissa on havaittu reaktioita, kun tuttua musiikkia on soitettu niin, että mukana on pieniä virheitä tai muutoksia alkuperäiseen verrattuna. Tämä osoittaa sen, että melodia on tallentunut aivoihin, vaikka ihminen ei itse pysty kuvailemaan tai hyräilemään sitä, Huotilainen sanoo.