Stressaantunut kroppa ei kestä kovaa rääkkiä

Urheilulääkäri on huolissaan arjen suorittajista, jotka treenaavat töiden ohella kilpaurheiluun verrattavissa olevia määriä. Ylikunto ja erilaiset liikuntavammat ovat yleistyneet tavallisten kuntoliikkujien keskuudessa. Eija Leskinen on kokenut joukon liikuntavammoja.

terveys
Mies juoksee metsässä.
Yle

Heinolalainen Eija Leskinen on liikkunut pienestä pitäen. Hän kertoo, että kouluvuosilta on jäänyt muistoksi muun muassa kasa uimamerkkejä sekä hiihtokisamitaleja. Eija on onnistunut pitämään liikunnan elämässään myös aikuisiällä, vaikka perheen perustaminen ja työt ovatkin syöneet aikaa säännölliseltä liikkumiselta.

Samaan aikaan aloitin yrittäjänä ja kuvittelin urheilun olevan vastapaino työnteolle.

Eija Leskinen

Muutama vuosi sitten, kun nuorin lapsi täytti kaksi vuotta, Eija päätti omistaa enemmän aikaa urheilemiselle. Silloin elämään astui triathlon.

– Samaan aikaan aloitin yrittäjänä ja kuvittelin urheilun olevan vastapaino työnteolle, Eija kertoo.

Triathlonia harrastava Eija kertoo olevansa suorittaja, joka hurahtaa kaikkeen täysillä. Näin kävi myös triathlonin kanssa. Eija pyrki sovittamaan yhteen kymmenen tunnin triathlontreenit, tuoreen yrittäjyyden sekä perhe-elämän. Kroppa oli toista mieltä.

– Kroppa oli stressitilassa uuden työn johdosta, joten kymmenen tuntia viikossa treenaminen ei palauttanut, vaan lisäsi elimistön stressihormoneja, hän kertoo.

Eija ajoi itsensä ylikuntoon parissa kuukaudessa

Eija Leskinen kertoo tiukan treenaamisen ja vielä tiukemman työtahdin ajaneen hänen kroppansa ylikierroksille. Treenaamisen käytetyt tuntimäärät eivät tuoneet stressaantuneelle kropalle helpotusta, vaikutus oli päinvastainen.

Ylikuntohan ei tarkoita sitä, että olisi erittäin hyvässä kunnossa vaan sitä, että rasittaa elimistöä enemmän kuin sillä on mahdollisuutta palautua.

Eija Leskinen

– Ajoin itseni ylikuntoon ensimmäisen syksyn aikana. Ylikuntohan ei tarkoita sitä, että olisi erittäin hyvässä kunnossa vaan sitä, että rasittaa elimistöä enemmän kuin sillä on mahdollisuutta palautua. Se on niin aloittelijoiden kuin huippu-urheilijoidenkin virhearvioinnin tulos.

Pian kuntouduttuaan Eija palasi triathlonin pariin. Ylikunto ei onnistunut nakertamaan motivaatiota kovaan treenaamiseen. Triathloniin käytetyt tuntimäärät alkoivat kuntoutumisen myötä pian nousta lähelle kymmentä tuntia viikossa. Ylikunnon sijaan kuvaan astuivat erilaiset rasitusvammat. Pyöräily sai pian polven hermostumaan.

– Poljin hurjan määrän kilometrejä. Fyssari kertoi, että polvi kipeytyi, koska sitä tukevat lihakset eivät olleet tottuneet pyöräilyyn. Täsmätreeneillä vaiva onneksi helpotti, Eija kertoo.

Polvivammojen lisäksi Eija on kärsinyt rasitusperäisestä olkapään kipeytymisestä, juoksijan polvesta sekä nilkan jännetulehduksesta. Vaikka erilaisten liikuntavammojen kirjo alkaa olla valtava, ei nälkä treenaamiseen ole kadonnut. Tällä hetkellä Eija treenaa ensi kesän Joroisten puolen matkan triathloniin, mutta lempeämmin kuin ennen.

– Kyllä täältä aina noustaan! Olen saanut triathlonista upeita ystävyyssuhteita.

Tavallisilla kuntoilijoilla menee yhä useammin överiksi

Urheilulääkäri Pippa Laukan mukaan tavallisten kuntoilijoiden liikuntavammat ja rasituskivut ovat lisääntyneet. Laukan mukaan se selittyy hyvinvointiajattelun ja treenaamisen polarisoitumisella.

– On niitä jotka treenaavat paljon ja pyrkivät äärimmäisen terveelliseen elämäntapaan. Heillä elämäntapa menee usein överiksi, jos kaikkia hyvinvointiin liittyviä seikkoja, kuten unta, palautumista, ravintoa, lepoa ja lihashuoltoa ei oteta huomioon, Laukka summaa.

Se kovasti yrittävä yrittäjä usein yrittää kovasti myös harrastuksessaan, eikä ehdi kuunnella itseään.

Mirja Hirvensalo

Laukan mukaan tavallisten kuntoliikkujien liikuntatottumusten muuttumista selittää ainainen kiire.

– Monen elämä on muuttunut kiireisemmäksi ja suorituskeskeisemmäksi, ja siihen ujutetaan vielä kilpaurheiluun verrattavissa oleva määrä treeniä.

Liikuntakasvatuksen professori Mirja Hirvensalo selittää tiukan suorituskeskeisen treenaamisen olevan yhteydessä henkilön temperamenttiin.

– Ihmiset toteuttavat itseään vapaa-ajalla ja työssä samalla periaatteella. Se kovasti yrittävä yrittäjä usein yrittää kovasti myös harrastuksessaan, eikä ehdi kuunnella itseään. Liian kova treenaaminen ei onneksi kuitenkaan koske kuin pientä osuutta liikunnan harrastajista.

Liikuntaövereiden estämiseen olemassa yksinkertainen niksi

Hirvensalo muistuttaa, että runsaasti urheilua harrastavien kuntoliikkujien tulisi kuunnella kehoaan tarkemmalla korvalla.

Kehon kokonaiskuormituksen arviointiin hän suosittelee sykemittaria.

– Ylikunto näkyy siten, että leposyke ei laskekaan, vaan normaali perussyke on koko ajan koholla. Esimerkiksi aamulla syke on jo valmiiksi korkealla.