1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Näin karkotat lokit: viritä liukas pressu katollesi tai pelota linnut "liekehtivillä" karkoituspikareilla

Jos olet avaamassa kesäkahvilaa tai et halua lokkien pesivän kotitalosi katolla, niin nyt on korkea aika miettiä lokinkarkoituskeinoja. Savupiipun tai katon voi vuorata vaikkapa muovipressulla, piikeillä tai uudenlaisella karkoitusgeelillä. Geelin teho perustuu lintujen kykyyn nähdä uv-säteilyä: kun ihminen näkee katolla vain rivin geelipurkkeja, lokki näkee liekehtiviä pikareita.

Kotimaan uutiset
Lokki istuu ruokakojun katolla
Kati Jurkko / Yle

Lokkien pesintää ei saa lain mukaan häiritä. Eli jos haluat estää lokkien tai muiden lintujen pesimisen kotisi, yrityksesi tai virastosi katolla, kannattaa toimia nyt.

BirdLife Suomesta kerrotaan, että meri- ja harmaalokit ovat rauhoittamattomia lintuja, joten niitä saavat lain mukaan ampua muutkin kuin metsästäjät. Kalalokki puolestaan on rauhoitettu.

Tosin pesintäaikana mitään lintuja ei saa ampua, vaan pesintärauha on annettava kaikille linnuille eli myöskään rauhoittamattomia lintuja ei saa ampua pesintäaikana.

– Kaikki linnut on rauhoitettu 10.3.-31.7. välisenä aikana. Tämä EU:n lintudirektiiviin perustuva aika kattaa kevätmuuton ja pesintäkauden, kertoo suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

Meillä ei ole oikeuden linjausta siitä mistä pesintäpuuhat alkavat.

Teemu Lehtiniemi

Eli jos lokkien pesintäpuuhat ovat jo alkaneet, pesiä ei saa hävittää katolta eikä lintuja häiritä. Katolle voi toki mennä tarkistamaan näkyykö siellä jo pesiä.

– Meillä ei ole oikeuden linjausta siitä, missä vaiheessa lintujen pesintäpuuhien voidaan katsoa alkavan.

Jos lokit kaartelevat kattosi yllä, niillä on todennäköisesti soidinmenot meneillään ja ne aikovat pesiä.

– Pesintä alkaa parinmuodostuksesta ja osalla se tapahtuu jo talvehtimispaikoilla.

– Itse käyttäisin maalaisjärkeä. Kun linnut rakentavat pesää, niin pesiin ei saa mennä koskemaan eikä lintuja saa häiritä.

Kotikonsteja: vappuviipperä tai vhs-nauha

Lintupiikkejä.
Indoor Quality Service Oy

Urbanisoituneet lokit ovat tottuneet elämään lähellä ihmisiä ja ne ovat tottuneet myös monenlaisiin ääniin.

Teemu Lehtiniemi vinkkaa kuitenkin muutaman keinon, jolla lokkeja voi yrittää karkottaa kivuttomasti katoltaan, jos näkee siihen tarvetta.

– Yleensä erilaiset asiat, jotka liikkuvat, voivat tehota. Esimerkiksi vappuviipperä voi toimia. Katolle voi laittaa myös kepin, jonka nokassa on pitkiä vhs-nauhan pätkiä, joihin tuuli tarttuu.

Lehtimäki suosittelee lintujen karkotukseen katolle kiipeämistä säännöllisen epäsäännöllisesti.

– Paras keino estää lintuja pesimästä katolle on niiden häirintä. Katolla pitäisi käydä aamuin illoin, jolloin lokit toteavat, että juuri se katto ei ole hyvä pesimispaikka, koska siellä ramppaa väkeä niin usein.

Katolla pitäisikin ravata ahkerasti, koska lokit tottuvat helposti: mitä useammin ja eri vuorokaudenaikoina katolla ehtii käydä, sen tehokkaampaa se on.

Lokit toteavat, että katto ei ole hyvä pesintäpaikka, jos siellä ramppaa väkeä.

Teemu Lehtiniemi

Lintujen karkottamiseen on olemassa myös erilaisia äänikarkottimia. Rautakaupoissa myydään äänikarkottimia myös kotikäyttöön. Lintuasiantuntija ei kuitenkaan ole täysin vakuuttunut niiden tehosta.

– Lokit tottuvat koneellisiin pamauksiin ja muihin ääniin älyttömän hyvin.

Lintujen peismistä voi rajoittaa myös tekemällä pesimisalustasta niin liukkaan, ettei pesintä onnistu.

– Jos on välttämätöntä estää lokkien pesiminen, niin katon tai osan siitä voi muuttaa peltikatoksi. Yleensä pesät tehdään kattojen karheille kohdille. Kattoon voi myös kiinnittää muovipressuja siten, ettei tuuli vie niitä.

Lokkien laskeutumista katolle voi estää myös erilaisilla verkoilla ja siimoilla sekä lintupiikeillä.

– Piikit eivät vahingoita lintuja, mutta ne ovat aika kalliita, toteaa Lehtiniemi.

Karkotusgeeli: lokki näkee geelipurkit liekehtivinä pikareina

Jos tarvitset ammattiapua lokkien karkottamiseen, on olemassa vielä eräs Suomessa uudenlainen tapa: optinen karkotegeeli. Tämän eteläkorealaisen keksinnön teho perustuu lintujen kykyyn nähdä ultraviolettivaloa.

UV-valo on sellaista aallonpituutta, jota ihmissilmä ei näe.

Lintujen näkökyky eroaa näet ihmisen näköaistista: lintujen silmissä on soluja, joiden ansiosta niiden näkökyky on laajempi ja ne näkevät myös ultraviolettisäteilyn toisin kuin ihminen. Lintu näkee esimerkiksi kukkien värit eri tavalla kuin ihminen.

Peltojen yllä lentelevät petolinnut näkevät jyrsijöiden virtsan heijastaman uv-säteilyn, jolloin vaikkapa haukka voi seurata, missä pikkujyrsijät vipeltävät.

Geelikarkottimet ovat dippikulhon kokoisia astioita ja ne asennetaan katon reunalle riviin. Ihminen näkee vain geelipurkit, mutta lintu näkee geelipurkit luultavasti leiskuvina tulenlieskoina.

Geelipurkki tulessa (kuvamanipulaatio)
Indoor Quality Service Oy

– Linnun silmän fysiologia poikkeaa ihmissilmästä muun muassa niin sanottujen tappisolujen osalta. Ihmisillä on kolmenlaisia valoa aistivia tappisoluja, kun linnuilla niitä on neljää eri sorttia, kertoo toimitusjohtaja Mikko Heini Indoor Quality Servicestä.

– Lintujen neljäs tappisolutyyppi pystyy aistimaan uv-säteitä. Sen vuoksi geeli näkyy lintujen silmään niin erilailla.

Geelikarkottimet valmistetaan Etelä-Koreassa ja geelin tarkka koostumus on liikesalaisuus.

– Geeli on linnuille vaaratonta ja se sisältää luonnosta peräisin olevia, elintarvikkeeksi luokiteltavia ainesosia kuten piparminttua.

Geelikarkottimia on ollut käytössä Euroopassa jo useita vuosia ja Suomessakin esimerkiksi Liikennevirasto käyttää niitä juna-asemilla intujen torjuntaan.

Esimerkiksi osaan Helsingin päärautatieaseman lasikatteesta on asennettu geelikarkottimia pääasiassa pulujen torjumiseksi.

Heini kertoo, että myös taloyhtiöt ovat alkaneet kiinnostua geelikarkottimista.

– Geelikarkoittimet ovat jo alkaneet monin paikoin korvata piikkikarkottimia. On tapauksia, joissa pulut ovat rakentaneet pesän piikkien päälle.

Geelikarkottimet ja niiden asentaminen toki maksavat. Torjuntayrityksestä kerrotaan, että sopiva karkotuskeino valitaan aina kohteen mukaan.

– Geelikarkoittimien hinta riippuu tietenkin kohteesta. Hinta on joistakin sadoista euroista tuhansiin euroihin, mutta hinta on kilpailukykyinen vaihtoehto esimerkiksi lintupiikkeihin verrattuna.

Karkoittimelle annetaan kahden vuoden takuu, mutta Heinin mukaan oikein asennettuna niiden teho voi kestää useita vuosia.

lokkien karkoitusgeelipurkkeja asemalla
Indoor Quality Service Oy

Pesien hävittämiselle on anottava lupa: syyksi ei riitä se, että lokit ärsyttävät

Jos lokit ovat ehtineet jo tehdä pesän ja ne ovat vaaraksi ihmiselle tai terveydelle, rauhoitetun linnun pesän hävittämiselle voi anoa lupaa paikallisesta ely-keskuksesta ja rauhoittamattoman linnun riistakeskuksesta.

Lokkien kirkumisesta ärsyyntyminen tai poikasten tepastelu kotikadulla eivät riittäne syyksi pesien hävittämiselle.

– Jos pitäisi poistaa pesä, jossa on munia tai poikasia, ne voi poistaa itse, jos siihen saa luvan. Jos taidot eivät riitä ja jos poikasilla on erittäin raivokas emo ja pesä on hankalassa paikassa, apua voi pyytää tuholaistorjuntayrityksiltä, neuvoo Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

Tautiriskin takia lintuja ei tarvitse karkottaa.

Teemu Lehtiniemi

Lehtiniemi muistuttaa, että lintujen mahdollisesti aiheuttamat haitat ihmiselle ovat kuitenkin lyhytaikaisia.

– Ongelmallisin aika voi olla pari viikkoa poikasten kuoritumisesta, jolloin emo pitää kaikkia ihmisiä uhkana.

Jos poikaset oleskelevat pihatiellä, ihminen voi yleensä muuttaa omia kulkureittejään ja väistää poikaset. Jos linnut ovat niin hankalassa paikassa, etteivät ihmiset pääse omiin koteihinsa ovesta sisään, silloin toki voi pyytää apua viranomailta.

BirdLifen mukaan tautien leviämisen pelossa lintuja ei tarvitse häätää.

– Linnuista ei käytännössä synny tartuntoja, vaikka ne kantavat monenlaisia taudinaiheuttajia. Tautiriskin takia ei lintuja tarvitse karkottaa, Lehtiniemi sanoo.

Lokin ulosteet voivat toki liata vaikkapa kahvilan pöydät.

– Hygieniariski on sitten toinen asia. Jos pari pesii ja kakkii ravintolan pöydille ja tuoleille, epäsiisteys voi olla perusteltu syy lintujen karkottamiselle.

Lehtiniemi muistuttaa, että jos katolle sattuu pesimään vaikkapa selkälokki, kannattaa miettiä onko lintujen karkotus aiheellista vai pitäisikö mahdollinen haitta vain kestää.

– Suomesta Afrikkaan muuttavaa selkälokki kärsii poikastuotannon vaikeuksista. Suomi on vastuussa siitä, että laji säilyy. Selkälokki on vähentynyt ja pääasiallinen syy siihen on talvehtimisalueiden myrkyt, kuten hyönteismyrkyt. Itse ainakin miettisin, alkaisinkö estää harvinaisen linnun pesimistä.

Lue seuraavaksi