Kuhan kalastusta pitäisi vähentää Oulujärvellä – "Riski ylikalastamisesta on tosiasia"

Kuhakannan romahdukselle ei ole vielä pitävää selitystä, mutta saalismääriä kannattaisi leikata, jotta kuhaa voidaan kalastaa tulevinakin vuosina. Toinen asia sitten onkin, miten temppu tehdään.

Kotimaa
Kuha rantakivellä.
Arja Lento / Yle

Kuhakanta oli vahva vielä 1950- ja 1960-luvuilla, mutta sitten tuli romahdus. Saalismäärät putosivat 1970- ja 1980-luvuilla lähes olemattomiin jopa 150 tonniin vuosisaaliista. Kuha palautettiin järveen istutuksilla, ja vuosisaalis nousi uudelleen jopa yli 150 tonnin vuoden 2012 tienoilla. Vuosi sitten romahdus iski uudelleen, sanoo tutkija Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskuksesta.

– Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, osuiko kohdalle vain pari peräkkäistä huonoa kutuvuotta. Tulevien vuosien hyvä kanta voitaisiin joka tapauksessa turvata sillä, että saalismäärä pudotettaisiin 100 tonnin kohdille. Istutuksilla ei kantaa lopulta paikata, sillä luontaisten kuhien osuus saaliista on yli 90 prosenttia.

Hyvärinen laskee, että Oulujärven saaliskuhan alamitta voisi hyvin olla uuteen asetukseen kaavailtu 45 senttiä.

– Alle 45-senttisten kuhien kalastaminen vähentäisi kutua, ja johtaisi todennäköisesti heikkokutuisen kuhakannan muodostumiseen. Kovin paljon yli 45-senttisiksi kuhien ei kannata antaa kasvaa, sillä silloin niille tulee yksinkertaisesti pula ruoasta.

Kenen perään nyt pitäisi katsoa?

Oulujärvellä on 47 ammattikalastajaa, ja kuha on heille merkittävin saaliskala. Kajaanissa pidetyssä kuhannostatustilaisuudessa nousi meteli siitä, kuka kuhat oikein kalastaa. Ammattikalastaja Esko Korhonen kiteytti kalastajien tuntoja.

Istutuksilla ei kantaa lopulta paikata, sillä luontaisten kuhien osuus saaliista on yli 90 prosenttia.

Pekka Hyvärinen

– Ei tässä ammattikalastajaa tarvitse tuijottaa. Elanto on tietysti saatava, mutta kyllä tämä kertoo enemmän siitä, että järvellä on paljon sellaisia eläkeläiskalastajia, jotka eivät kaikista verkoistaan kerro.

Valvonnassa olisi myös parannettavaa.

– Esimerkiksi minulta ei ole kertaakaan monen vuoden ammattikalastusurani aikana kyselty lupaa.

Eihän kalamies valvontaa tarvitse

Totuus on siitä riippuvainen, mistä suunnasta asiaa katsoo. Paltamo1 -osakaskunnan puheenjohtaja Raimo Kantola peräsi Kajaanissa kalastajilta malttia.

– Riski ylikalastamisesta on tosiasia. Maltista on käsittääkseni jokainen samaa mieltä, että jotain tilanteelle pitäisi tehdä. Tässä on kysymys pitkälti saaliinjaosta.

Riski ylikalastamisesta on tosiasia. Maltista on käsittääkseni jokainen samaa mieltä, että jotain tilanteelle pitäisi tehdä. Tässä on kysymys pitkälti saaliinjaosta.

Raimo Kantola

Optimitilanne olisi se, että kalastusta ei pitäisi valvoa ollenkaan. Kantola toteaa valvonnan olevan myös hankalaa kesällä ja talven tuiskuissa vieläkin hankalampaa.

– Tässä on kaksi puolta. Ammattikalastaja haluaa elantonsa, ja se ei aina suju ilman hankaluuksia. Kesällä lomaveneilijät ja mökkiläiset ovat sitten toinen juttu, eikä heidänkään kanssa asioiden hoito mene aina niin kuin pitäisi. Sitten taustalla välkkyy aina välillä se perinteinen ahneus.