1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Korumuotoilu murroksessa – muotoilijoiden työkalut tulevat kotikoneille

3D-tekniikan yleistyminen on korumuotoilulle mahdollisuus ja uhka. Lahdessa korumuotoilun opiskelijat päättivät kokeilla rajojaan, päästivät mielikuvituksensa irti ja suunnittelivat koruja, joiden innoittajina toimivat sadut.

Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle Lahti

Galleria oyoy:n tiloihin Lahdessa rakennettu Olipa kerran -näyttely lähti liikkeelle korumuotoilun opiskelijoiden ideasta tehdä jotakin koulun ulkopuolella yhdessä.

14 Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijaa valitsi töiden yhteiseksi teemaksi sadun äänestyksen jälkeen. Innoitusta lähdettiin  hakemaan niin perinteisistä saduista kuin tekijöiden omasta mielikuvituksesta.

Paitisi omasta pussista, näyttelykuluihin saatiin tukea ystävältä ja sponsoreilta.

Pääsimme kokeilemaan sellaisiakin tekniikoita, joiden käyttöön ei välttämättä käytännön työelämässä ole mahdollisuutta.

Taina Valkkio-Koponen

Taina Valkkio-Loposen mukaan opiskelijat päättivät reivitellä kunnolla.

– Pääsimme kokeilemaan sellaisiakin tekniikoita, joiden käyttöön ei välttämättä käytännön työelämässä ole mahdollisuutta.

Aarteita joutomaalta

Anni Bildon koru on jättömaalta löydetty, noin sata vuotta vanha rautalukko, johon on kiinnitetty hopeiset siivet. Korun lukko aukeaa vain avaimella, joka on samalla sormus.

Korun nimi on_ Valinnan vapaus_.

– Korun filosofia ja sanoma kiteytyy siinä, että valinta ja vastuu on omassa kädessä. Jos toimii vain toisten ehdoilla, eikä uskalla tehdä omia päätöksiään, ei mitään tapahdukaan. Ja sehän on saduissakin usein se tarinan liikkellepaneva voima.

Korun filosofia ja sanoma kiteytyy siinä, että valinta ja vastuu on omassa kädessä.

Anni Bildo

Susana Cornehin koruteosten lähtökohtana oli Ihmemaa Oz. Mukana on huumoria.

– Tein Peltimiehestä ja Variksenpelättimestä pienet koriste-esineet. Materiaaleina käytin juuttikangasta ja hopeaa sekä hahmojen silmissä onyx- ja hematiittikiviä.  

Leijonaa ei joukossa näy.

– En ennättänyt tehdä. Siitä tulee avajaisiin pieni katoamisilmoitus.

Koru kuin veistos – veistos kuin koru

Elias Sormasen mukaan moni korumuotoilija hakee innoitusta veistotaiteesta, niin myös veistoksiakin tehnyt Sormanen itse.

– Koru- ja veistotaide – ja mikseivät myös käyttökorut – lähenevät toisiaan. Korutaiteilijat ottavat paitsi innoitusta veistosmaailmasta, myös käyttävät samoja keinoja esimerkiksi siinä, kuinka koru kommunikoi ympäristönsä ja kehon kanssa.

Elias Sormanen: Menneiden kesien ruhtinas (Pakotettu kupari ja lehtikulta) Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle Lahti

Nykykoru voi esimerkiksi olla samaan aikaan taideteos, joka istuu kantajansa olkapäällä, kuten Hanna Silanderin Grimm-koru.

Se on tehty pääosin hopeasta, mukana on lisäksi jalometalleja.  

Koru kiinnitetään kantajansa olkapäälle nahkahihnoilla.

– Korua voisi ehkä käyttää jossakin coctail-tilaisuudessa, jossa ei tarvitse liikkua kovin paljon. Ennen kaikkea tämä on esittely- ja showpiece, joka on tarkoitettu keskustelun avaajaksi.

Koruun on yhdistetty toiminnallisuutta.  

– Kun Lumotun linnan portit aukeavat, lumous raukeaa ja linnan sisältä löytyy kultaa ja jalokiviä, Silander selittää.

Uudet tekniikat tulevat

Grimm-korun suunnittelussa on käytetty 3D-tekniikkaa. Mallinnos tilattiin Yhdysvalloista.

Myynnissä ja markkinoilla on tekeleitä, joiden takana ovat ihmiset, joilla ei ole mitään korualan koulutusta.

Taina Valkkio-Koponen

Taina Valkkio-Loposen mukaan uudet tekniikat ovat alan ammattilaisille sekä mahdollisuus että uhka.

3D-tekniikan yleistyminen tuo korusuunnittelun jokamiehen kotikoneelle. Se tietää muotoilijoille haasteita.

– Myynnissä ja markkinoilla on tekeleitä, joiden takana ovat ihmiset, joilla ei ole mitään korualan koulutusta. Siinä pitää  miettiä oman ammattitaitonsa ydintä ja erikoisosaamista eli sitä, millä erottua joukosta ja lyödä leiviksi, hän toteaa.