Konkaripoliitikko pääsee helpommalla myös vaalisloganeissa

Kokeneen ja tunnetun kansanedustajan mainoskampanja syntyy paljon helpommin kuin ensimmäistä kertaa eduskuntaan pyrkivän. Konkaripoliitikolle saattaa riittää vain yksi sana tienvarren vaalimainoksessa.

politiikka
Ilmapalloja kauppatorilla
Joona Haarala / Yle

Eduskuntavaalien mainoskampanjan luominen ei ole helppo taiteenlaji. Itse ehdokkaan pitäisi erottautua toisista, mutta samalla olla samaa mieltä puolueensa kanssa.

Hyvässä mainoksessa on mieleenpainuva koukku.

– Hyvä mainos yrittää vaikuttaa tarinan kautta. Se vaikuttaa tunteisiin, sanoo dramaturgi Satu Rasila mainostamisen perusteista.

Toisaalta mainoksessa ei saa olla liikaa tavaraa, jatkaa mainosammattilainen Juuso Enala.

– Mainostamisessa tärkeintä on karsiminen. Jos on kaksi asiaa, niin yleensä toinen menee ohi, Enala kiteyttää.

Miten sitten voi tehdä vetävän ja tiiviin vaalimainoksen tienvarteen tai sanomalehden sivuille, kun palstatilaa on vain vähän tai tienvarressa ei juuri ollenkaan? Poliitikan tutkija Markku Jokisipilä kertoo, että kokemuksesta ja sitä kautta tutuksi tulleesta naamasta on politiikassa valtava hyöty.

– Meillä on esimerkiksi Varsinais-Suomen vaalipiirissä jo 1970-luvulla uransa aloittaneita parlamentaarikoita, joille riittää se, että pistetään naama lehteen ja laitetaan yksinkertainen slogan, kuten ”vaikuttaja” tai ”linjanvetäjä”, sanoo Jokisipilä.

Joillekin riittää se, että pistetään naama lehteen ja laitetaan yksinkertainen slogan.

Markku Joki-Sipilä

Sen sijaan tuntemattomampi ehdokas joutuu tekemään hartiavoimin töitä. Pahinta on se, että ensikertalainen ehdokas ryhtyy lupaamaan liikoja omasta mahdollisesta vaikutusvallastaan.

– Kyllä siinä todella kekseliäs saa olla, että välttää falskiuden. Maksimissaan Arkadianmäellä valtaa on 1/200 paikkaa. Tosiasiassa ensikertalaisella valtaa on vähemmän. Samalla pitäisi kuitenkin luvata, että nyt pistetään Suomi kuntoon ja taataan 200 000–1 000 000 uutta työpaikkaa, Jokisipilä jatkaa

Slogan on silti tärkeä

”Suomi kuntoon”, ”Suomi liikkeelle”, ”Suomi ja maakunta nousuun”… Miksi puolueet ja myös ehdokkaat käyttävät sloganeita, kun ne ovat niin latteita? Dramaturgi Satu Rasila muistuttaa, että äänestyspäätös syntyy vaiheittain ja sloganeilla on roolinsa.

– Slogan liittyy dramaturgiseen kolmijakoon vaaliprosessissa. Ensin pitää tuntea ehdokas. Sitten me harkitsemme sitä, ja sitten äänestämme.

Nimenomaan harkintavaihe on herkkä vaihe. Silloin kansalainen on tekemässä omaa valintaansa: iskevä slogan voi tässä tehdä ratkaisevan vaikutuksen.

Rasila kuitenkin muistuttaa, että ainakin ensikertalaisen kannattaa harkita vakavasti kattavien kotisivujen tekoa ja ahkeraa kiertämistä, sillä tuntematonta naamaa on vaikeaa löytää lukemattomien ehdokkaiden joukosta.

Huumori on vaikea laji

Parhaimmillaan puolueiden ja ehdokkaiden iskulauseet ovat kekseliäitä. Esimerkiksi moni Turun seudulla liikkunut on hymähtänyt sanaleikkiä, jossa tokaistaan: ”Älä höpsi, äänestä Köpsi”. Satu Rasila kertoo, että toinen häntä huvittanut slogan on Antti Kaikkosella.

– Minua nauratti tämä ”Ajankohtainen Kaikkonen”. Se on kahdella sanalla aika hyvä, Rasila tokaisee.

Markku Jokisipilä nostaa onnistuneena esimerkkinä myös kristillisdemokraattien viime vuosina käyttämän ”Arvoistasi politiikkaa”.

– Kristillisdemokraatteihin ei välttämättä huumoria liitetä, mutta tässä voi kuka tahansa ymmärtää haluammallaan tavalla, mitä se "arvoistasi politiikkaa" tarkoittaa.