Emeritusprofessori palauttaisi kuntaliitoskeskustelun lähtöruutuun

Lapin yliopiston emeritusprofessorin Asko Suikkasen mielestä kuntaliitoskeskustelu nykyiseltä pohjalta on täysin turhaa. Hän palauttaisi keskustelun alkuruutuunsa ja uuteen pohdintaan valtioneuvostossa. Suikkasen mukaan kunnat on suotta asetettu seinää vasten, kun lisää tehokkuutta pitäisi vaatia maakuntahallinnolta. Suikkasen mielestä valtion ja kuntien välisen hallintotason kehittäminen on laimilyöty.

politiikka
Lapin yliopiston sosiologian emeritus professori Asko Suikkanen
Lapin yliopiston emeritusprofessori Asko Suikkanen kaipaa maakunnalliselta hallinnolta enemmän vastuuta kuntakentästä. Hänen mukaansa Suomessa kunnat on pantu yksin kamppailemaan niille sälytettyjen lisätehtävien kanssa. Asko Suikkasta haastattelee Jorma Korhonen. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Keminmaa antoi tällä viikolla hatkat Meri-Lapin suurkunnalle. Kemi oli yksimielisesti sen kannalla ja Simo kannatti sitä yhden äänen enemmistöllä. Meri-Lapin suurkuntaa ei yritetty muodostaa ensimmäistä kertaa.

Asialla oltiin jo neljä vuotta sitten ja silloin näiden kolmen lisäksi mukana oli myös Tornion kaupunki ja Tervola. Tuolloin Kemi jäi yksin kannattamaan suurkuntahanketta.

Lapin yliopiston sosiologian emeritusprofessorin Asko Suikkasen mielestä yksioikoisesti kuntaliitoksilla ei kyetä ratkaisemaan niitä ongelmia, joita Suomessa kuntatasolla ja alueellisesti on.

– Kuntien määrän vähentämiseen ja kuntaliitoksiin on päädytty, koska kuntien on ollut ja on vaikea rahoittaa valtion jatkuvasti lisäämiä tehtäviä ja velvoitteita.

Lääninhallitukset takaisin?

Suikkasen mukaan taustalla on kuitenkin suurempi asia, virhe, joka on syntynyt 30-40 vuoden aikana. Hänen mukaansa virhe on se, että maakunnallisen hallintotason kehittämisestä ei ole huolehdittu. Kuntien ja valtion välisen alueellisen tason kehittäminen on jätetty liki oman onnensa nojaan.

– Tai jos sitä on kehitetty, niin kovasti poukkoillen, hän täsmentää.

Lähiesimerkkinä Suikkanen mainitsee, että keskiviikkona EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) esitti, että lääninhallitukset palautettaisiin jossakin muuttuneessa muodossa.

– Tällaisia ajatuksia syntyy ja ollaan ongelmissa, kun kukaan ei ota vastuuta alueellisesta kokonaisuudesta.

Suikkanen ei välttämättä kannata vanhojen läänien palauttamista, vaan jotakin muuta, jolla kuitenkin muodostettaisiin nykyisiä Ely-keskuksia vahvempia maakunnallisia alueita.

– Pitää luoda entistä vahvempaa ja entistä selvempää maakunnallista strategiaa. Se voima puuttuu.

– Kun tämä laitetaan kuntoon, niin sitten voidaan miettiä, mitkä ovat mahdollisesti uusien kuntayhtymien tai kunnallisten yhtymien tehtävät, merkitys ja roolit.

– Nyt kunnat yksin yrittävät väkisin ja määrällisten muutosten kautta vastata niille astettuihin vaatimuksiin. Ja poukkoilu jatkuu, Suikkanen toteaa.

Asioille pitää päättää järjestys

Kuntalaisten silmin näyttää siltä, että sukelletaan kuntaliitoksiin kiireellä, paineella, ilman perusteluja, ilman tarvetta ja puoleksi pakotettuna. Ja vain siksi, että kuntien määrää pitää vähentää, koska meillä on mistä vähentää.

Miten tässä nyt sitten pitäisi menetellä?

– Ensimmäisenä pitää päättää jokin järjestys näille asioille. Lähdetäänkö radikaalisti supistamaan kuntien tehtäviä ja velvotteita, jolloin kuntien rooli muuttuu toisenlaiseksi ja koko tämä yhdistämisen kysymyskin näyttäytyy toisenlaisena.

Tilanne kunnille hankala

Emeritusprofessori Asko Suikkasen mielestä kuntaliitoksissa on ikävintä, että kunnissa ei tiedetä, miksi pitäisi liittyä johonkin ja mitkä olisivat liitoskunnan tehtävät tulevaisuudessa.

– Se tässä onkin suurin kysymys.

– Monia uudistuksia on auki: valtionapu-uudistus, sote-uudistus ja niin edelleen. Ne olisi pitänyt eriaikaistaa, jotta kunnat tietäisivät, millaiseen tilanteeseen ne tulevaisuudessa joutuvat. Tilanne on hyvin hankala.

Suikkanen ei syyttäisi kuntia, joiden on hyvin hankala hallita tilannetta. Kunnat yrittävät tehdä parhaansa asukkaidensa tähden. Hänen mukaansa valtioneuvosto on suurin syyllinen sekavaan tilanteeseen, ei vain nykyisen hallituksen aikana, vaan myös edellisten hallitusten.

Tarvitaan puolueiden yhteinen näkemys

Suikkasen mielestä koko kuntaliitoskeskustelu ja liitosten tavoittelu pitäisi palauttaa lähtöruutuunsa.

– Kyllä se näin on. Nyt pitäisi luoda kaikkien puolueiden yhteinen näkemys siitä, mitkä tulevaisuudessa ovat kuntien ja valtion tehtävät, eli määritellä työnjako. Pitää myös päättää, mitkä ovat alueellisen hallinnon mallit.

Suikkanen puhuu portaista, joita pitkin lähdetään yhdessä ja yksimielisesti liikkeelle.

– Se ei saa olla vain tulevan hallituksen näkemys, hän huomauttaa.

– Nyt me olemme ikäänkuin arkussa, hallinnon eriaikaisten ja eritasoisten, segmentoituneiden erillisratkaisujen vankeina, emeritusprofessori Asko Suikkanen kuvailee.

Korjattu 9.05: Kemi oli yksimielisesti sen kannalla ja Simo kannatti sitä yhden äänen enemmistöllä.