Saamelaisten oma ehdokaslista tai kansanedustaja – Ääniä tarvittaisiin yli 10 000

Äänestäjä ehdottaa, että eduskuntavaaleihin asetettaisiin saamelaisten oma ehdokaslista tai aloitettaisiin työ oman kansanedustajan saamiseksi. Jos saamelaiset päättäisivät perustaa oman ehdokaslistansa Lapin vaalipiiriin, ehdokkaan läpimeno vaatisi yli 10 000 ääntä.

Sápmi
Samuli Valkeapää
Samuel ValkeapääYle

Inarilaisella Samuli Valkeapäällä oli näissä vaaleissa vaikeuksia löytää ehdokas, jolle soisi äänensä. Hänellä on hyvin muistissa, kuinka eduskunnassa äänestettiin maaliskuussa saamelaisasioista.

– Seurasin hyvin tarkasti ILO-sopimuksen käsittelyä eduskunnassa. Ajattelin, että äänestän puolueiden ILO-tuen mukaan. Se oli lähtökohta, selittää Valkeapää.

– Toinen ajatus oli saada jotenkin saamelaisten äänet näkyviin niin, etteivät ne olisi hajallaan siellä sun täällä. Pidän esimerkiksi siitä, miten Enontekiöllä kunnallispolitiikassa on saamelaisilla oma ehdokaslistansa, joka kokoaa saamelaisten äänet. Vaikutus näkyy selvästi Enontekiön kunnallispolitiikassa.

– Viimeisenä vasta vaikutti ehdokkaan persoonallisuus, kertoo Valkeapää.

Saamelaisten ehdokaslista eduskuntavaalehin?

Jos eduskuntavaaleihin alettaisiin perustamaan erillistä saamelaislistaa, täytyisi ensin perustaa valitsijayhdistys. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan eduskuntavaaleissa vähintään 100 samassa vaalipiirissä äänioikeutettua henkilöä.

Samuli Valkeapää
Anneli Lappalainen / Yle Sápmi

Samuli Valkeapää kuitenkin hieman epäilee listan vaikutusta.

– En tiedä, montako ääntä listan ehdokas keräisi, saisiko 3 000 ääntä täällä Lapissa. Lapin läänissä on kuitenkin äänestäjiä satatuhatta. Saisimmeko kolmella tuhannella äänellä mitään aikaan, mietiskelee Valkeapää.

Saamelaislista tarvitsisi vähintään 10 000 ääntä

On vaikeaa sanoa suoriltaan, kuinka paljon ääniä kuviteltu saamelaislistan ehdokas tarvitsisi läpimenoon.

Lapin yliopiston politiikantutkija Petri Koikkalaisen laskelman mukaan listaehdokas tarvitsisi yli 10 000 ääntä, mikäli äänestysprosentti mukailisi tavanomaisia Lapin lukuja.

Politiikan tutkija Petri Koikkalainen, Lapin Yliopisto
Politiikan tutkija Petri Koikkalainen, Lapin YliopistoJarmo Siivikko / Yle

– Lapissa listan on kerättävä yli 10 000 ääntä, jotta ehdokkaalla olisi mahdollisuuksia tulla valituksi. Puolueen kautta kylläkin pääsee helpommin läpi, jos puolueen laajempi lista antaa vetoapua yksittäiselle ehdokkaalle. Joka vaaleissa pääsee joistain vaalipiireistä ehdokkaita läpi vain noin 2 000 äänellä, jos vahvat ääniharavat vetävät muita mukanaan, muistuttaa Koikkalainen.

Jos saamelaislista olisi ollut vuoden 2011 vaaleissa...

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa pienimmällä vertausluvulla (10 670) läpi mennyt ehdokas oli keskustan lappilainen edustaja Markus Lohi. Saamelaispuolueen tai muun valistajayhdistyksen olisi silloin pitänyt kerätä vähintään 10 671 ääntä tiputtaakseen Lohen ja saadakseen Lapin viimeisimmän edustajapaikan.

2011 pienimmällä äänimäärällä eduskuntaan ponnisti perussuomalaisten Hanna Mäntylä, 3 064 äänellä. Jos silloin saamelaisilla olisi ollut esimerkiksi neljän ehdokkaan lista, joista kolme ehdokasta olisi saanut 3 000 ääntä kukin ja neljäs 3 001 ääntä, niin tämä neljäs olisi valittu eduskuntaan. Tässä ehkä epätodennäköisessä tapauksessa Mäntylää pienempi äänimäärä olisi riittänyt.

– Puolueen kautta on siinä mielessä helpompi mennä läpi, kuin yhden ehdokkaan valitsijayhdistyksellä, kertaa Koikkalainen.

"Oma kansanedustaja olisi paras ratkaisu"

Ahvenanmaalta valitaan automaattisesti yksi kansanedustaja eduskuntaan. Saamelaisten oma kansanedustaja olisi paras ratkaisu saamelaisasioiden hoitamiseen, näkee Valkeapää.

– Toivoisin, että siellä eduskunnassa olisi aina yksi saamelaisten oma kansanedustaja. Saamelaiskäräjät voisi valita ehdokkaan, ehdottaa Valkeapää.

– Olen aivan varma, että jos saamelaiskäräjät valitsisi ehdokkaan, se oikea saamelaisten ääni kuuluisi eduskunnassa. Sellainen ääni, joka todella tuntisi saamelaisten tilanteen ja tarpeet, lopettaa Valkeapää.